ECMWF: Vähän tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi syksy
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Itä- ja Pohjois-Lapissa on syys-marraskuussa keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Muuallakin Suomessa lämpötilakeskiarvo noussee 0-0,5 astetta tavanomaisen yläpuolelle.
Sademäärä näyttäisi olevan suuressa osassa Suomea vähän tavanomaista suurempi. Lapissa sademäärät jäänevät monin paikoin tavanomaiselle tasolle.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
Venäjän ilmatieteen laitos: Syksy erityisesti Lapissa tavanomaista lämpimämpi
Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste syys-marraskuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää Suomessa olevan hieman tavanomaista lämpimämpää säätä. Selvimmin lämpimyys näkyy Lapissa. Sademäärät ovat lähellä normaalia.
Japanin ilmatieteen laitos: Elo-lokakuu lähes tavanomainen
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa sekä lämpötilojen että sademäärien olevan elo-lokakuussa Suomessa lähellä tavanomaista.
IRI: Lapissa ja Itä-Suomessa lämmin syksy
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan elo-lokakuussa Suomessa näyttäisi olevan paikoin tavanomaista viileämpää. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu, mutta todennäköisemmin on tavanomaista sateisempaa kuin kuivempaa.
Syys-marraskuussa Pohjois- ja Itä-Suomessa on ennusteen mukaan keskimäärin tavanomaista lämpimämpää ja kuivempaa.
Tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu myös loka-joulukuussa. Sademäärissä on jälleen suuri paikallinen vaihtelu. Erityisesti pohjoisimmassa Suomessa voi olla tavanomaista sateisempaa.
The Weather Company: Loppusyksyä kohden lämpenevää verrattuna tavanomaisiin lukemiin
The Weather Company arvioi kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteessaan, että Suomen lämpötilat ovat elokuussa lähellä tavanomaista, syyskuussa vähän tavanomaisen yläpuolella ja lokakuussa selvemmin tavanomaisen yläpuolella.
NOAA/NWS: Tavanomaisen syksyn jälkeen leuto ja sateinen talvi
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kolmen kuukauden jaksoista elo-lokakuu ja syys-marraskuu ovat koko Suomessa keskilämpötiloiltaan tavanomaisia. Sen sijaan loka-joulukuussa Etelä-Suomessa on jo 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 1-2 ja suuressa osassa Lappia 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Pääosin sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa, joskin 1-2 astetta tavanomaista lämpimämmän sään alue leviää myös Lappiin yhä pidemmälle ja aivan läntisimpään Suomeen voi ulottua jopa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämmän sään alue.
Elokuusta 2017 tammikuuhun 2018 ulottuvan jakson yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on elokuu ja lämpimin tammikuu. Lounais-Suomessa voidaan jäädä elokuussa 0,5-1 astetta tavanomaisen keskilämpötilan alapuolelle, kun taas tammikuussa on koko Suomessa 0,5-3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Tammikuussa kaikkein selkeimmin tavanomaiseen verrattuna lämpimämpää on Etelä-Suomessa. Syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa koko Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Joulukuussa sää muuttuu Etelä-Suomesta alkaen tavanomaista lämpimämmäksi.
Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät elokuusta 2017 maaliskuuhun 2018 ovat vähän tavanomaista suurempia. Tavanomaiseen verrattuna sateisin kolmen kuukauden jakso on marras-tammikuu. Syys-marraskuussa sademäärät ovat melko lähellä tavanomaista.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on kuitenkin elokuu. Muita lähes koko Suomessa tavanomaista sateisempia kuukausia ovat joulukuu, tammikuu ja Lappia lukuun ottamatta myös marraskuu. Sen sijaan syys- ja lokakuu näyttävät olevan sademääriltään tavanomaisia, joskin paikallinen vaihtelu on suurta.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Lue tästä joulun sääennuste, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun 2017 sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +5 astetta ja vesikuuroja. Joulupäivänä lämpötila laskee ennusteen mukaan -8 asteeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syys-marraskuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun 2017 sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +5 astetta ja vesikuuroja. Joulupäivänä lämpötila laskee ennusteen mukaan -8 asteeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syys-marraskuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
8 kommenttia:
IRI:n päivitetty sään vuodenaikaisennuste Suomeen: Melko tavanomaisen syksyn jälkeen leuto ja mahdollisesti sateinen talvi
Syys-marraskuun kolmen kuukauden jaksolla sää on lämpötilaltaan keskimäärin lähellä tavanomaista, paitsi Pohjois-Suomessa on todennäköisesti vähän tavanomaista lämpimämpää.
Loka-joulukuun jaksolla Pohjois-Suomen tavanomaista korkeammat lämpötilat ovat entistäkin todennäköisempiä ja tavanomaista lämpimämmän sään alue leviää kohti etelää. Vain aivan eteläisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa lämpötilat jäävät tavanomaisiin lukemiin.
Marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa koko Suomessa on tavanomaista lämpimämpää. Jälleen suurin todennäköisyys tavanomaista korkeampiin lämpötiloihin on Pohjois-Suomessa ja todennäköisyys pienenee kohti etelää.
Huomattavaa on se, että ennusteen mukaan elokuusta 2017 helmikuuhun 2018 arktiset alueet ovat jälleen erityisen leutoja. Varsinkin Grönlannissa on ajankohtaan nähden tavanomaista lämpimämpää hyvin suurella todennäköisyydellä. Myös Venäjällä on tavanomaista lämpimämpää, mutta aivan pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta Euroopan lämpötilat pysyttelevät pääosin tavanomaisissa lukemissa.
Suomen sademäärät näyttävät tavanomaista runsaammilta erityisesti joulu-helmikuun jaksolla, varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Muilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu, mutta tavanomaiseen verrattuna runsaimmat sateet näyttäisivät keskittyvän Lappiin.
Tulee Jari jouluna mustat ikkunat "Vaasa Kotka" linjan länsipuolelle ja on pikimusta joulu.
Syksyllä on 2 kuumaa kuukautta ja 1 kylmä... veikkaisin kylmäksi itse marraskuuta.. syyskuu ja lokakuu ovat kuumia
t.peikko
Päivitettyjä syksyn 2017 ja alkutalven 2017-2018 sään vuodenaikaisennusteita:
The Weather Company: Loka- ja marraskuussa Suomessa vähän tavanomaista lämpimämpää
Syys-marraskuussa Euroopan länsiosissa on vähän tavanomaista kylmempää ja itäosissa vähän tavanomaista lämpimämpää. Suomessa syyskuu on tavanomaista viileämpi, mutta loka- ja marraskuussa lienee vähän tavanomaista lämpimämpää. Talvesta 2017-2018 näyttäisi tulevan Euroopassa vähän paria edellistä talvea kylmempi, mutta useimmilla alueilla erityisesti Itä-Euroopassa talvi on silti pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna tavanomaista leudompi.
Japanin ilmatieteen laitos: Leuto ja Etelä-Suomessa vähäsateinen syksy
Loka-joulukuussa Suomessa on tavanomaista lämpimämpää. Tämä näkyy sitä selkeämmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Etelä-Suomessa saattaa sataa tavanomaista vähemmän.
Venäjän ilmatieteen laitos: Korkeintaan vähän tavanomaista lämpimämpi ja Etelä-Suomessa sateinen syksy
Venäjän ilmatieten laitoksen ennuste poikkeaa melkoisesti japanilaisesta ennusteesta. Loka-joulukuussa Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on pieniä viitteitä vähän tavanomaista lämpimämmästä säästä. Etelä-Suomen sademäärät ovat tavanomaista suurempia.
NOAA/NWS: Koko talvi 2017-2018 Suomessa tavanomaista lämpimämpi
Kolmen kuukauden jaksoista Suomessa on loka-joulukuussa keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Marras-tammikuussa Pohjois-Suomessa on edelleen 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää ja Etelä-Suomessa jo 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kaikilla muilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu, maalis-toukokuu) keskimääräiset lämpötilat ovat koko Suomessa 1-2 astetta yli tavanomaisen.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna leudoimpia ovat tammikuu ja helmikuu, jolloin lämpötilat kohoavat Etelä-Suomessa 2-3 astetta pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammiksi.
Kolmella ensimmäisellä kolmen kuukauden jaksolla sademäärät ovat vähän tavanomaista korkeampia. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisimpia ovat lokakuu ja tammikuu.
IRI: sateinen ja tavanomaiseen verrattuna leuto talvi varsinkin Pohjois-Suomessa
Loka-joulukuussa Suomessa on tavanomaista lämpimämpää. Todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on sitä korkeampi, mitä pohjoisemmassa ollaan. Marras-tammikuussa tilanne jatkuu pääpiirteissään samana, mutta todennäköisyys tavanomaista leudommalle säälle ei enää ole aivan yhtä suuri. Myös joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa sama tilanne on yhä voimissaan ja todennäköisyys tavanomaista leudommalle säälle jopa kasvaa hieman.
Loka-jolukuun jaksoa lukuun ottamatta kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot ovat todennäköisemmin tavanomaista sateisempia kuin kuivempia.
Jari, NOAA pitää todennäköisenä sitä, että La nina talvi olisi tulossa :
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/lanina/enso_evolution-status-fcsts-web.pdf
La nina talvet ovat usein Suomessa länsituulisia ja lauhoja
Aurinko on myös nyt vilkas aktiivisuudeltaan, ja vilkastui tässä kuussa, ap-indeksinkin keskiarvo yli 20, joka edesauttaa lisää lämmintä säätyyppiä ainakin syksylle.
Itse veikkaan että syksy on aika kuuma ainakin, joskus joulukuussa tai tammikuussa tulee sitten talvi kun auringossa vähän rauhoittuu aktiivisuus, sitten voi itätuulia olla enemmän.
t.peikko
ECMWF: Erityisesti Lapissa tavanomaista lämpimämpi syksy
Loka-joulukuussa Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on Lapissa suurempi kuin Etelä-Suomessa. Lapissa myös sademäärä voi kohota tavanomaista korkeammaksi, mutta etelässä sademäärät ovat tavanomaisella tasolla.
Lue tästä linkistä talven 2017-2018 pitkän aikavälin sääennusteet Suomeen.
Lähetä kommentti