Maailman vessapäivä 19. marraskuuta

Globaalisti viidesosassa kouluja ei ole minkäänlaista käymälää ja 900 miljoonalla koululaisella ei ole mahdollisuuksia käsienpesuun. Vessojen puute on ongelma erityisesti tytöille kuukautisten aikaan. Tiukasti määriteltynä jopa 4,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu turvallinen WC, jossa ei ole riskiä mikrobien leviämisestä. Lähes 0,9 miljardia ihmistä tekee yhä tarpeensa ulos ilman minkäänlaista käymälärakennusta. Peruspalveluiden saatavuus on kuitenkin kasvanut vuosien 2000 ja 2015 välillä 59 prosentista 68 prosenttiin maapallon väestöstä. Positiivinen kehitystrendi on siis menossa tässäkin.

Kun luonto kutsuu, tarvitaan kunnollinen käymälä. Kuva: World Toilet Day 2018, UN-Water.

Maanantaina 19. marraskuuta vietetään YK:n vessapäivää. YK:n asettamissa kehitystavoitteissa eli Agenda 2030 –tavoitteissa, jotka pitäisi saavuttaa maapallolla vuoteen 2030 mennessä, tavoite numero kuusi on veden saannin ja kestävän käytön varmistaminen kaikille. Yksi tämän kohdan osatavoitteista on taata riittävä ja yhtäläinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopettaa avokäymälät kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä huono-osaisten tarpeisiin.

Sanitaatio tarkoittaa WC:n tai muun käymälän terveellisten olosuhteiden ylläpitoa ja keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa hävitetään turvallisesti siten, että taudit eivät pääse leviämään eikä terveys vaarannu. Sanitaatioon kuuluvat vesihuolto (puhtaan veden saanti ja viemäröinti), käsienpesu sekä käymälän ympäristön ja materiaalien muuttaminen terveellisiksi niin, että vähennetään esimerkiksi mikrobeja ja niiden kasvumahdollisuuksia.

Sanitaation viisi kehitystasoa

Ulkovessa Tunisiassa. Kuva: Jari Kolehmainen.

Huonoimmassa tapauksessa ihmiset ulostavat ilman suojaa pelloille, metsiin, rannoille, vesistöihin tai kuivajätteen joukkoon. Usein varsinkin tytöt ja naiset odottavat pimeyden suojaa päästäkseen tarpeilleen, mutta uhkana ovat ryöstöt ja raiskaukset. Tämänvuotisissa YK:n tilastoissa (tilanne vuodelta 2015) tällä tasolla on yhä 12 prosenttia maailman väestöstä.

Seuraavalla kehitystasolla ulostetaan vesistön päällä olevassa käymälärakennuksessa tai maakäymälässä, jonka alla olevaa maahan kaivettua kuoppaa ei tyhjennetä. Toisinaan käymälän istuimen alla voi olla pussi tai muu keräysastia, joka tyhjennetään vasta useiden käyttökertojen jälkeen. Tälle tasolle yltää 12 prosenttia väestöstä.

Kolmannella portaalla on jo saatavissa kehittyneempiä käymäläjärjestelmiä, jotka ovat kahden tai useamman kotitalouden yhteiskäytössä. Näin tarpeensa saa tehtyä 8 prosenttia maapallon ihmisistä.

Neljännellä eli peruspalveluiden tasolla kehittyneempi käymälä on kotitalouden omassa käytössä. Hygienia ei kuitenkaan vielä ole turvallisella tasolla. Maailman väkiluvusta 29 prosenttia eli noin kaksi miljardia ihmistä on tällä tasolla.

Korkeimmalla eli viidennellä kehitystasolla talouden omassa käytössä olevan kehittyneen käymälän jätteet käsitellään turvallisesti paikanpäällä tai siirretään muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Väestöstä 39 prosenttia on WHO:n ja Unicefin mukaan saavuttanut tämän tason. Tämä tarkoittaa lähes kolmea miljardia ihmistä, joista 60 prosenttia asuu kaupungeissa ja 40 prosenttia maaseudulla.

Peruspalveluiden saatavuus on kasvanut, mutta 4,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu yhä turvallinen vessa

Maapallon ihmisistä 4,5 miljardia ei ole vielä yltänyt korkeimmalle tasolle, jossa kotitalouden oman WC:n (tai muun käymälän) jätökset käsitellään turvallisesti paikanpäällä tai siirretään muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Oheinen WTD:n kuva antaa tosin aiheesta turhankin pessimistisen mielikuvan. Ilman kotitalouden omaa käymälää elää todellisuudessa 2,3 miljardia ihmistä. Kuva: World Toilet Day 2018, UN-Water.

Ihmispopulaatiosta 2,3 miljardia on edelleen kolmella alimmalla tasolla eli vailla peruspalveluja. Heistä 70 prosenttia elää maaseudulla. Avokäymälöitä käyttää edelleen noin 892 miljoonaa ihmistä, joista 90 prosenttia asuu maalla. Avokäymälöiden käyttäjistä selvä enemmistö elää kahdella alueella: 558 miljoonaa Keski- ja Etelä-Aasiassa, 220 miljoonaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Yli puolet avokäymälöiden käyttäjistä on intialaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että 40 prosenttia intialaisista käyttää avokäymälää.

Solo Sokos Hotel Tornin ravintolan WC Helsingissä. Kuva: Jari Kolehmainen. 

Maapallon ihmisistä 4,5 miljardia ei ole vielä yltänyt korkeimmalle tasolle, jossa jätökset käsitellään turvallisesti paikanpäällä tai siirretään muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Voidaan siis sanoa, että 4,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu turvallinen WC. Peruspalveluiden saatavuus on kuitenkin kasvanut vuosien 2000 ja 2015 välillä 59 prosentista 68 prosenttiin maapallon väestöstä. Positiivinen kehitystrendi on siis menossa tässäkin. Myös Intiassa avokäymälät korvataan yhä useammin kiinteillä rakennuksilla, esimerkiksi kompostoivilla ulkokäymälöillä, joista saadaan ravinteita pelloille.

Vesipula vaikeuttaa myös sanitaation toteuttamista

Ulkohuussi eli käymälä Pyhä-Nattasella. Voisiko huussista olla tämän upeampaa näköalaa? Kuva: Jari Kolehmainen.

Yli kaksi miljardia ihmistä asuu valtioissa, joissa esiintyy merkittävää vesipulaa. Vesipula näkyy jokaisessa maanosassa, haittaa kestävyyttä ja rajoittaa sekä sosiaalista että taloudellista kehitystä. Vakavimmin vesipula näkyy Pohjois-Afrikassa sekä Länsi-, Keski- ja Etelä-Aasiassa. Vesipula todennäköisesti lisääntyy, kun väestö sekä veden kysyntä kasvavat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat.

Maatalous on ylivoimaisesti suurin vedenkäyttäjä. Se vie globaalisti lähes 70 prosenttia kaikesta käyttövedestä. Joissakin kuivissa maissa maatalouden osuus on jopa 90 prosenttia. Mikäli maatalous pystyisi vähentämään vedenkulutustaan edes vähän, tämä toisi merkittävää helpotusta muille vedenkäyttäjille. Myös jätevesien kierrätys, sadeveden tehokkaampi hyödyntäminen ja suolanpoisto merivedestä käänteisosmoosin avulla voisivat helpottaa vesipulaa. Ravinnontuotanto tulisi keskittää sellaisiin valtioihin ja sellaisille alueille, joissa vedestä ei ole pulaa.

Globaalisti 80 prosenttia ihmisyhteisöjen tuottamasta jätevedestä joutuu luontoon ilman käsittelyä tai kierrätystä. Arvioiden mukaan 1,8 miljardia ihmistä käyttää sellaista juomavettä, joka on saattanut olla yhteydessä ihmisten ulosteisiin. Puhtaan juomaveden saannin ja kunnollisen sanitaation mahdollistaminen ovatkin hyvin keskeisiä asioita myös muiden Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisen kannalta.

Lue myös nämä

Ei vettä, ei elämää. Ei sinistä, ei vihreää.

Tänään on vessojen ja pisuaarien kansainvälinen juhlapäivä!

Hyvää maailman vesipäivää Beatlesin tahdissa!

Maailman wc-päivä: Lentävät vessat ja maapallon parhaat pisuaarit

Join aamupalalla 90 litraa vettä!

Paha, pahempi, pullovesi!