Tällä viikolla on Black Week, Euroopan jätteiden vähentämisen viikko, maailman vessapäivä, kansainvälinen miestenpäivä, kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä, maailman televisiopäivä, turkiton perjantai, Black Friday, Älä osta mitään -päivä ja kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamispäivä. Saavatko näistä mediassa näkyvyyttä mitkään muut kuin Black Friday ja Black Week?
Yhdysvalloissa kiitospäivän (Thanksgiving Day, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä Black Friday eli musta perjantai, on kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä. Itse nimi Black Friday viittaa yhden legendan mukaan päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta. Nyt Black Friday on Suomessakin laajentunut koko viikon mittaiseksi Black Week -ostoshysteriaksi.
Älä osta mitään -päivän eli ÄOM-päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) on osuvasti valittu samaksi päiväksi Black Fridayn kanssa. Kansainvälistä Älä osta mitään -kampanjaa järjestävä Adbusters Media Foundation on kansalaistoiminnan verkosto, johon kuuluu taiteilijoita, aktivisteja, toimittajia, opiskelijoita, kouluttajia ja yrittäjiä. Viime vuosina Adbusters on pyrkinyt muuttamaan Älä osta mitään -päivän koko joulua koskevaksi Älä osta mitään -jouluksi (Buy Nothing Christmas). Miksi kulutuskritiikin pitäisi koskea vain yhtä päivää, kun sille on tarvetta koko joulukauden ajan? Suomessa Älä osta mitään -päivää organisoi Luonto-Liitto.
Älä osta mitään -päivän nettisivu haastaa kuluttajat näin: "Jokaisella ostamallamme esineellä, elintarvikkeella ja tuotteella on tausta: joku on valmistanut tuotteen, ehkä viljellyt raaka-aineet, tuote on päätynyt kauppaan pitkän tien kautta ja todennäköisesti jatkaa elämäänsä kaatopaikalla tai kierrätyksessä vielä senkin jälkeen, kun me olemme luopuneet sen käytöstä. - - Mainokset luovat meille keinotekoisia tarpeita ja saavat meidät uskomaan, että jotain puuttuu. - - Jokainen meistä voi henkilökohtaisesti miettiä, kannattaisiko omaa Älä osta mitään -päivää viettää vaikkapa joka viikko tai kuukausi?"
Tupakoiva joulupukki ja muut vanhat tupakkamainokset herättelevät pohtimaan sitä, markkinoidaanko meille yhtä valheellisin keinoin vaikkapa hiilihydraattipitoista ruokaa, uusia älypuhelinmalleja tai "ympäristöystävällisiä" autoja.
Ihmiskunta kulutti vuonna 2018 seitsemässä kuukaudessa kaikkia maapallolla koko vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 11. huhtikuuta.
Vielä 1960-1970 -luvuilla oli helppoa olla huomaamattaankin ekologinen, kun maito oli taskulämmintä, eikä nopeasti kuluvaa teknologiaa ollut kaikkialla ympärillä. Tosin silloin käytettiin surutta ympäristömyrkky DDT:tä ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia. Monissa ympäristöasioissa kehitys on siis kulkenut parempaankin suuntaan.
Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä. Onkin outoa, että nykyään meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa!
Kulutusyhteiskunnasta voi lukea enemmänkin. Vaikuttavaa katseltavaa ovat esimerkiksi kuvat ihmisistä makaamassa viikon jätteidensä keskellä. Kuinkahan suuri osa tuostakin jätemäärästä on tarpeetonta? Näyttää siltä, että haluamme vain saada kaikkea sitä samaa, mitä on muillakin.
Kulutuskritiikillä tulisikin olla tärkeä osa myös koulujen kasvatustyössä. Uusimman Opettaja-lehden artikkelissa opetuksen ja kestävän kehityksen asiantuntijat tiivistävät asian hyvin: "Ekokriisi edellyttää kansallista projektia, joka on mittaluokaltaan samanlainen kuin kansallisvaltion synty ja sotien jälkeinen jälleenrakennus. - - Kestävä kehitys on kirjoitettu perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Perusopetuksen yksi tavoite on ekososiaalinen sivistys. Seppo Salorannan mielestä opettajan kaltaisen virkamiehen on otettava opsin arvot käyttöön riippumatta siitä, mitä omat arvot ovat. - - Cantellin mielestä enää ei riitä, että ihmiset vaihtavat kulutushyödykkeitä vähemmän saastuttaviin. Sähköautot eivät pelasta maailmaa. Tarvitsemme vahvaa kulutuskriittisyyttä. Jokaisen pitäisi pohtia, mistä tyytyväisyys ja onnellisuus syntyvät. Meidän tulisi yhä enemmän miettiä elämän eettistä ja filosofista puolta."
Älä osta mitään -päivän lisäksi tämän viikon perjantaina on turkiton perjantai. Sen kunniaksi kannattaa miettiä eläineetikko Elisa Aaltolan ajatuksia.
Keskiviikkona vietettävänä maailman televisiopäivänä puolestaan on mielenkiintoista muistaa tämä asia, joka on yhteydessä myös yleiseen kulutuksen lisääntymiseen: "Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset."
Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi
"Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." Lähde: Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni
"Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan. Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet." Lähde: Markku Leiwo, Ilkan kolumni
"Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä." Lähde: Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni
"Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945
"Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien." Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971)
"Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä." Lähde: Jarin blogi
"Vanhanaikainen tikkataulu on hyvä vielä 10 vuoden jälkeen ja uusi tikkataulu sitä huonokuntoisempi jo 10 päivän käytön jälkeen." Lähde: Jarin blogi
Lue myös nämä
IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä
Huomenna on ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä
Suomalaisten ekovelkapäivä huhtikuun alkupuolella: Ekologisesti kestävään elämään tarvittaisiin Suomen kulutustasolla 3,6 maapalloa
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti