 |
| Kuva: Pixabay. Lisenssi: CC0 Creative Commons. |
Tanskalainen Politiken-lehti kertoo artikkelissaan ja Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus UNRIC uutiskirjeessään mielenkiintoisia tietoja internetin käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen.
Kaikki internetissä surffailu kuluttaa sähköä, niin sähköpostin lähettäminen, Facebookin käyttö tai Fortniten pelaaminenkin. Fortnitella on 125 miljoonaa käyttäjää. Mikäli he kaikki pelaisivat viikoittain kymmenen tuntia ja tekisivät pelin päivitykset, hiilidioksidipäästöt olisivat tanskalaisen sähköntuotannon päästöjen mukaan laskettuina 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkialla maapallolla sähköä ei edes tuoteta yhtä puhtaasti kuin Tanskassa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2017 Suomessa myytiin kerosiinia ulkomaan lentoliikenteeseen kaikille lentoyhtiöille yhteensä 0,66 miljoonaa tonnia, jonka käytön hiilidioksidipäästöt ovat noin 2,1 miljoonaa tonnia.
Fortnite ei ole kaikkein eniten sähköä kuluttavia verkkopelejä. Esimerkiksi Destiny-pelissä sähkönkulutus ja siten päästömäärät ovat suuren siirrettävän datamäärän vuoksi kolminkertaiset Fortniteen verrattuna.
Kun katsot tunnin Netflixiä, sähköä kuluu yhtä paljon kuin kahdeksan vesilitran keittämiseen kiehuvaksi sähköliedellä. Tanskalaislaskelmien mukaan tästä tunnin Netflix-tuokiosta syntyy 163 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Kaksi tuntia Netflixin katsomista päivittäin vuoden ajan aiheuttaa saman määrän hiilidioksidipäästöjä kuin noin 380 kilometrin lentomatka, kuuden naudanlihakilon tuottaminen tai vajaat tuhat kilometriä autoilua.
Mitä suurempi siirrettävä tietomäärä on, sitä enemmän kuluu energiaa. Suuria kuluttajia ovat Netflixin lisäksi esimerkiksi Spotify, HBO ja Amazon Prime, jotka tarjoavat musiikkia, sarjoja tai elokuvia HD-laatuisina. Palvelut lähettävät suuren tiedoston ja tarjoavat elokuvan katsottavaksi 200 000 kilometrin sekuntivauhdilla, mikä kuluttaa sähköä.
Lisäksi varsinkin paljon dataa sisältävät mainokset kuluttavat paljon. Yksi Google-haku kuluttaa yhtä paljon kuin 60 watin hehkulampun pitäminen päällä 17 sekunnin ajan ja aiheuttaa 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä.
Tällä hetkellä internet vie noin kymmenen prosenttia maailman sähkönkulutuksesta ja tuottaa yli kaksi prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Tämä vastaa likimain maailman kaiken lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Lentoliikenteen päästöjen kokonaisosuus ihmiskunnan aiheuttamasta ilmakehän lämpenemisestä kuitenkin on Finavian mukaan nelisen prosenttia. Vaikutus on siis noin kaksinkertainen lentoliikenteen pelkkään hiilidioksidipäästöosuuteen verrattuna.
Netin käyttö lisääntyy 25 prosenttia vuodessa ja datakeskukset kuluttavat paljon energiaa, joten internetin käytön ennustetaan pian ohittavan lentoliikenteen tuottaman hiilidioksidimäärän. Kehittymässä on sellainen "datatsunami", että koko viestintäteknologia-alan arvioidaan aiheuttavan jopa 14 prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2040 mennessä.
Virtuualivaluuttaa luodaan tietokoneiden tekemillä monimutkaisilla laskutoimituksilla, joiden ratkaiseminen vaatii suuret määrät sähköä. Suomen Kuvalehden haastattelemien tutkijoiden mukaan neljä suurinta kryptovaluuttaa eli digitaalista virtuaalivaluuttaa tuottivat kahden viime vuoden aikana 3–15 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi bitcoin käy ympäristölle kolme kertaa kalliimmaksi kuin kullan kaivaminen.
Myönteisenä kehityksenä kannattaa mainita se, että Facebook lupaa siirtyä jossakin vaiheessa sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Google ja Apple kertovat jo nyt käyttävänsä pelkkää uusiutuvaa energiaa. Silti kannattaa miettiä, katsooko mieluummin Facebookin kissavideota vai oikeita eläimiä lähimetsässä. Entä katsotko mieluummin hauskaa trampoliinivideota vai leikitkö oikeasti lasten kanssa?
Pääasialliset lähteet
Tiesitkö, että netin käyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen? (UNRIC)
Internettet forurener lige så meget som flytrafikken: Streaming af film er en overset klimasynder (Politiken)
Lue myös nämä
Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?
Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja
Ilmastotieto: Aiheuttaako nettisurffailu oikeasti merkittävät hiilidioksidipäästöt?
DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä
Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?
2 kommenttia:
Joulupaketti sfääreistä mukaanlukien internet
Kaikkihan me tiedämme, että maapalloamme ja siten myös meitä ympäröi kaikenlaisia sfäärejä. Eli kehiä. On
- geo/litosfääri eli kivi/maa-aineskehä
- biosfääri eli elokehä, elollisen luonnon kehä, jonka osanappula ihminen on
- ilmakehä kerroksineen kuten troposfääri, stratosfääri jne.
- magnetosfääri avaruuden alarajalla
- heliosfääri ulottuen aurinkonnan ulkorajoille
Nämä ovat fysikaalisia ja limittyvät toisiinsa enemmän tai vähemmän.
Uudemman ajan ajattelijat ovat kehittäneet lisäksi
- älysfäärin, kuvaamaan älykkään elämän toimintaa.
Sen muotoja on tiede, aatteet, kirjallisuus, elokuvat, leirinuotiotarinat, yhteistyö, mummon kehtolaulut ym.
Kaipa sen muotoja ovat myös meemisfäärit. Eli ajatukset, jotka leviävät ihmisten kesken huhuina ja joukkotiedotuksena kuin kirjallisuutena ja opetuksenakin. Usein hämmästyttävää vauhtia ja parhaimmillaan saavat tartuttamansa paitsi jatkolähettämään myös jatkokehittämään meemin väitettä. Moraalitikot voi jaotella lisäksi hyvismeemit ja pahismeemit, riippuen sfäärikuplasta, jossa ovat.
Samaten sen muotoja on varmaankin mm. radioliikenne, radiosfääri. Nyt erittäin levinnyt internet, nettisfääri jonka toimintamuotona on erityisesti mikroaallot.
Miroaaltouuniakin voi pitää piemmällä teholla, jolloin kohde lämpenee hitaasti, esim pakaste sulaa hitaasti ensin ennenkuin alkaa lämpö varsianaisesti nousta ja lopulta kiehua.
DDT vaikutti erityisesti hyönteisiin jo pieninä pitoisuuksina. Nisäkkäisiin hyvin vähän. Entä onko nykyinen mikroaaltosfääri vaikutuksiltaan samanlaista, tehoaa hyönteisiin, lentäviin suunnistuskykyisiin hyönteisiin, kuten pälyttäjiin. Nisäkkäissä vaikutus vain, ainakin aluksi, minimaalinen.
Entäpä vaikutus ilmakehän lämmönkeruu efektiin. Mikroaaltojen toiminta on vaikuttavilla mikroalueilla, silmin havaitsematonta ja mautonta. Olemmeko nyt todistamassa siis lähinnä sulamisvaiheen alkua (oletus perustuu uutisiin). Mutta kenties milloin, alkaa tosi kuumeneminen ja sitten kiehuminen? Tämä ilmastoa muutavan mikroaaltoteknologian, eli känny- ja mikroaaltonetin ansiota, tuotoksena.
Hyvää ja rauhallista joulua ja entistä parempia uusia vuosia, niin kauan kuin niitä meille suodaan, toivottaa Pukin Veli Vesa Tanskanen!
PS: Ja kun sitten ajatellaan, että joulupukki toimittaa yhden aattoyön aikana miljoonia tonneja lahjoja pitkiäkin matkoja, niin ei kai ihme, jos ilmakehä lämpenee, kun porot kulkee kupeet kuumina matalalentoa. Siitä tulee laulun todistus: "No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle?" Ennen oli vähemmän lahjoja eikä niin laajalle, siksi kait ennen ei asiaa huomattu ja kun vaikutus ei ollutkaan niin suuri.
Kiitos toivotuksista ja hauskasta kommentistasi. Oikein levollista joulua myös uusien joululaulujen myötä: "Silent Night! Holy night! Stores are warm, malls are bright...".
Lähetä kommentti