Vuoden 2018 sääkatsaus: Tammi-marraskuun jakso Euroopassa mittaushistorian lämpimin, Suomessa ennätyslämpimät toukokuu ja heinäkuu

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-marraskuussa 2018 verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Keskimääräistä lämpimämpää oli suurimmalla osalla maa- ja merialueista. Paikoitellen oli jopa ennätyslämmintä. Keskimääräistä kylmempää oli lähinnä vain osissa Pohjois-Kanadaa ja Pohjois-Atlantilla Grönlannin etelärannikolla. Ennätyskylmää ei ollut millään maa- tai merialueella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for November 2018, published online December 2018, retrieved on December 19, 2018.

Tammikuu: Suomessa paikoin jopa viisi astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää

Globaalisti tammikuu oli NOAA:n mukaan mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Neljä viimeisintä tammikuuta (2015-2018) sijoittuvat kaikki vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian viiden lämpimimmän tammikuun joukkoon.

Lähes koko Suomessa tammikuu oli ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Kainuussa ja Koillismaalla kuukausi oli 3–5 astetta keskimääräistä lauhempi. Vain Enontekiöllä ja Utsjoella kuukauden keskilämpötilat jäivät keskimääräistä kylmemmiksi. Eniten lunta (98 cm) oli tammikuun viimeisenä päivänä Enontekiön Kaaresuvannossa.

Helmikuu: Globaali merijään laajuus satelliittimittaushistorian pienin

Globaali merijään laajuus oli pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittaushistorian aikana. Pohjoisnavan ympärillä oli helmikuun loppupuolella säteeltään 1 100 kilometrin alue, jossa yksittäisen vuorokauden lämpötilat olivat noin 20 astetta ajankohdan keskimääräisen lämpötilan (vuosien 1958-2002 keskiarvo) yläpuolella, korkeampia kuin helmikuussa koskaan aiemmin vuodesta 1958 alkavassa havaintosarjassa.

Arktisella alueella talvi eli jakso joulukuun 2017 alusta helmikuun 2018 loppuun oli mittaushistorian lämpimin. Lähimpänä pohjoisnapaa sijaitsevalla maa-asemalla Grönlannin kärjessä mitattiin helmikuussa 60 tunnin ajan yli nolla-asteen lämpötiloja. Aiemmin mittaushistoriassa lämpötila oli kohonnut siellä helmikuussa plussan puolelle vain kaksi kertaa aiemmin ja silloinkin ainoastaan lyhyeksi aikaa.

Helmikuun loppupuolella Suomeen levisi poikkeuksellisen kylmä ilmamassa, mutta lumipeitteen paksuus oli monin paikoin edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja pienempi.

Talvi 2017-2018 oli Kouvolassa selvästi tavanomaista leudompi, vaikka helmikuu olikin polaaripyörteen hajoamisen vaikutuksesta kylmä. Talvi oli suuressa osassa Suomea 1-3 astetta vertailukautta 1981-2010 leudompi. Vain Pohjois-Lapissa oli noin asteen vertailukautta kylmempää. Kyseessä oli jo viides peräkkäinen talvi, jolloin suuressa osassa Suomea oli tavanomaista leudompaa.

Maaliskuu: Lämpöennätyksiä Aasiassa, kylmää Suomessa

Helleaallossa 29.-31. maaliskuuta valtiokohtaisia koko mittaushistorian maaliskuun lämpöennätyksiä syntyi ainakin Pakistanissa, Irakissa, Qatarissa, Turkemenistanissa, Uzbekistanissa ja Tadžikistanissa. Sen sijaan suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Venäjällä maaliskuu oli pitkän aikavälin keskiarvoja kylmempi. NOAA:n mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa oli 1,5-5,0 astetta keskimääräistä kylmempää.

Kouvolan Utissa maaliskuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 2000-luvun neljänneksi kylmin. Maaliskuussa Suomessa oli paikoin harvinaisen paljon lunta. Lumisin kunta oli Ilomantsi, jossa Naarvan mittauspisteessä maaliskuun korkein lumensyvyys ylsi 25.3. peräti 118 senttimetriin. Sen jälkeen lumipeite oheni hieman.

Huhtikuu: Ennätyslämpötiloja monessa maanosassa, Suomen eteläosissa kevät myöhässä, pohjoisosissa keskimääräistä varhaisemmassa

Ilmakehän keskimääräinen kuukauden hiilidioksidipitoisuus ylitti Keelingin käyrässä ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 410 ppm. Havaijin Mauna Loalla mitattavan Keelingin käyrän mukaan huhtikuun keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus oli 410,31 ppm. Vasta vuonna 2013 siellä ylitettiin ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa 400 ppm:n raja. Lähempänä päästölähteitä sijaitsevilla mittausasemilla tämä tosin tapahtui jo aiemmin. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla Pallaksella (Sammaltunturilla) hiilidioksidin kuukausikeskiarvot ylittivät ensimmäistä kertaa 400 ppm jo huhtikuussa 2012.

Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa keskimäärin 13,71 miljoonaa neliökilometriä. Tämä on satelliittimittaushistorian toiseksi pienin huhtikuinen arktisen merijään laajuus, vain 20 000 neliökilometriä enemmän kuin ennätyspieni laajuus huhtikuussa 2016. Kun mittauksen epätarkkuudet otetaan huomioon, vuosien 2016 ja 2018 ennätyksellisen pienet huhtikuun merijään laajuudet käytännössä sivuavat toisiaan. Koko talven 2017-2018 arktisen merijään maksimilaajuus oli mittaushistorian toiseksi pienin. Huhtikuussa arktisen merijään tilavuus oli koko satelliittimittaushistorian toiseksi pienin (huhtikuiden 1979-2018 minimitilastoissa jaetulla 2. sijalla yhdessä huhtikuun 2016 kanssa).

Erityisen mielenkiintoista oli vähintään viisivuotisen jään ennätyksellisen pieni osuus arktisella alueella. Beringinmeri oli huhtikuun lopulla lähes jäätön. Pitkän aikavälin (1981-2010) keskiarvo vastaavana ajankohtana on yli 500 000 neliökilometriä. Merijään päiväkohtainen laajuus oli useiden viikkojen ajan ennätyspieni.

Maanantaina 30.4. Pakistanin Nawabshahissa mitattiin Aasian ja ehkä koko maapallon mittaushistorian korkein huhtikuun lämpötila, kun lukemaksi ilmoitettiin 50,2 celsiusastetta. Huhtikuussa ennätyslämmintä oli NOAA:n mukaan myös Keski-Euroopassa, eteläisessä Etelä-Amerikassa ja osassa Australiaa. Esimerkiksi Ranskassa koettiin lämpöaalto 18.-22. huhtikuuta. Ruotsissa kuukausi alkoi kylmänä, mutta 20. huhtikuuta Oskarshamnissa mitattiin jo 27,2 astetta.

Suomessa huhtikuu oli yleisesti 0,5–1,5 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Suurin poikkeama oli Lapissa. Terminen kevät alkoi Etelä-Suomessa 1–2 viikkoa pitkäaikaisia keskiarvoja myöhemmin ja Pohjois-Lapissa noin 1,5 viikkoa keskimääräistä aiemmin.

Toukokuu: Suomen ennätyslämpimän toukokuun aikana menivät uusiksi myös helle- ja auringonpaiste-ennätykset

Globaalisti toukokuu oli NOAA:n mukaan mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti viisi lämpimintä toukokuuta on koettu vuosina 2014-2018. Euroopassa toukokuu oli vuodesta 1910 alkavan mittaushistorian kaikkein lämpimin toukokuu.

Ilmatieteen laitoksen julkaisemien tietojen mukaan Suomessa oli 13. toukokuuta koko digitoidun mittaushistorian lämpimin äitienpäivä. Kaikkein lämpimintä oli Kouvolan Utissa, jossa lämpötila kohosi 28,5 asteeseen. Pohjoisin hellepaikkakunta oli Rovaniemi. Äitienpäivänä Suomessa olikin lämpimämpää kuin monin paikoin Välimeren pohjoisrannikon länsi- ja keskiosissa.

Myös toukokuun 14. päivänä syntyi uusi Suomen mittaushistorian ennätys, nimittäin ennätyksellinen lämpötilan vuorokausivaihtelu toukokuussa. Lappeenrannan Konnunsuolla lämpötila kohosi aamun yhdestä lämpöasteesta peräti 28,9 asteeseen kello 15.30. Konnunsuo onkin tunnettu usein suurista vuorokautisista lämpötilavaihteluista.

Toukokuu oli Kouvolan koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin toukokuu. Toukokuun (1.-31.5.2018) keskilämpötilaksi muodostui 14,9 astetta. Utin lentoasemalla hellepäiviä oli toukokuussa kuusi, Lentoportintiellä kymmenen ja Anjalassa seitsemän.

Utin lentoaseman korkein lämpötila 28,4 astetta mitattiin 15. toukokuuta. Anjalan mittauspisteessä lämpötila kohosi samana päivänä 29,2 asteeseen ja Utin Lentoportintiellä 29,6 asteeseen. Tuo 29,6 astetta oli toukokuun korkein lämpötila koko Suomessa. Utin Lentoportintien lisäksi sama lämpötila mitattiin samana päivänä myös Kemiössä ja Helsinki-Vantaalla. Uutta toukokuun lämpöennätystä ei kuitenkaan syntynyt. Koko digitoidun mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila 31,0 astetta on mitattu Lapinjärvellä 30. ja 31. toukokuuta vuonna 1995.

Koko 118-vuotisen mittaushistorian aikana toukokuu ei ole ollut kertaakaan aiemmin Helsingissä yhtä lämmin kuin nyt. Toukokuun 2018 keskilämpötila oli Helsingissä 14,5 astetta. Aiempi ennätys oli 13,8 astetta vuodelta 2016.

Toukokuu oli hellepäivien lukumäärällä mitattuna koko Suomessakin digitoidun mittaushistorian helteisin. Hellepäivien lukumäärän (eivät peräkkäisiä päiviä) perusteella helteisimmät toukokuut (hellettä jossakin päin Suomea) ovat olleet seuraavat:
1. 2018 hellepäiviä 14
2. 1984 hellepäiviä 12
3. 1963 hellepäiviä 11
4. 1993 hellepäiviä 10
5. 2010 hellepäiviä 9

Toukokuu oli Suomessa myös aurinkoinen ja kuiva. Paikoin sadetta ei ole saatu lainkaan toukokuun 3. päivän jälkeen. Esimerkiksi Helsingissä oli neljä viikkoa täysin sateetonta. Sen sijaan Islannin Reykjavikissa syntyi uusi toukokuun sade-ennätys, kun sadetta tuli kuukauden kaikkina päivinä.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu:
”Ennätyksiä rikkoontui keskilämpötilojen, helteiden ja auringonpaisteen osalta. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.
Toukokuun 2018 sääennätyksiä:
-Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu
-Korkein havaintoasemalla mitattu toukokuun keskilämpötila
-Eniten hellepäiviä toukokuussa
-Kuivuusjakson pituus paikoin poikkeuksellinen
-Ennätyksellisen aurinkoinen toukokuu suuressa osassa maata.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta. Lukuisilla pitkäikäisillä havaintoasemilla rikottiin myös asemakohtaisia keskilämpötilaennätyksiä. Helsingin Kumpulassa toukokuun keskilämpötila (15,5 °C) ylitti entisen Suomen ennätyksen jopa 1,2 asteella (Helsinki-Vantaan lentoasema, 2016). Toukokuun keskilämpötila oli yleisesti 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. - - Aurinko paistoi ennätyksellisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, jossa paistetunteja kertyi 350–400 tuntia. Tämä on monin paikoin yli 100 tuntia tavanomaista enemmän. - - Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Ennätyslämmintä toukokuuta kompensoi varsin kylmä maaliskuu.”

Suomen lisäksi ennätyslämmintä toukokuuta vietettiin esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Puolassa. Alankomaissa huhti-toukokuun jakson keskilämpötila nousi ensimmäistä kertaa vuodesta 1901 alkavassa mittaushistoriassa 12 asteen yli vuonna 1992 ja 13 asteen yli vuonna 2007. Nyt ylitettiin jo 14 astetta. Alankomaissa toukokuu olikin jopa vuodesta 1706 alkavan mittaushistorian selvästi lämpimin, siis lämpimin 312 vuoteen.

Kesäkuu: Globaalin mittaushistorian korkein kesäkuinen vuorokauden minimilämpötila

Quriyatin (Qurayyat) yli 50 000 asukkaan kaupungissa Omanissa mitattiin Aasian ja mahdollisesti koko maapallon mittaushistorian korkein vuorokauden minimilämpötila 42,6 celsiusastetta 26. kesäkuuta. Kyseessä on globaalistikin ainakin kesäkuiden korkein minimilämpötila. Edellinen ennätys 41,9 astetta oli toisesta omanilaisesta mittauspisteestä kesäkuulta 2011. Nyt Quriyatissa pysyteltiin 41,9 asteen yläpuolella peräti 51 perättäistä tuntia. Korkeimmillaan lämpötila kävi 49,8 asteessa. Joissakin tiedoissa globaalisti kaikkien kuukausien korkeimmaksi minimilämpötilaksi on mainittu 43,3 astetta Kalifornian Kuolemanlaakson Furnace Creekista 5. heinäkuuta 1918.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli Suomessa lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Hellepäiviä kesäkuussa oli yhdeksän. Tämä on yksi enemmän kuin pitkän ajan keskiarvojen mukaan kesäkuussa keskimäärin. Suomen lounais- ja kaakkoisosissa sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Sen sijaan runsassateisimmilla alueilla Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta Koillismaalle sekä Käsivarren Lapissa satoi noin 1,5 kertaa niin paljon kuin kesäkuussa keskimäärin.

Heinäkuu: Käristyskupoli peitti Suomen ja 17. heinäkuuta oli Suomen digitoidun mittaushistorian kuumin päivä

Kalifornian Kuolemanlaaksossa heinäkuun keskilämpötila oli 42,3 astetta. Tämä on korkeampi kuukauden keskilämpötila kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa millään maapallon havaintoasemalla. Kalifornian osavaltiossakin heinäkuun keskilämpötila oli mittaushistorian korkein. Heinäkuussa Yhdysvaltojen 17 osavaltiossa oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää ja vain yhdessä kylmempää.

Touko-heinäkuun jakso oli Euroopassa vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin. Lämpöennätyksiä rikottiin laajoilla alueilla.

Koko Suomen keskilämpötila oli heinäkuussa 19,6 astetta, mikä on mittaushistorian korkein heinäkuun keskilämpötila maassamme. Sodankylän Tähtelän mittauspisteessä heinäkuun keskilämpötila oli peräti 20,1 astetta, ylivoimaisesti lämpimin havaintoaseman 111 vuoden pituisessa mittaushistoriassa. Mittaushistorian perusteella todennäköisyys sille, että Sodankylän kuukausikeskilämpötila kohoaa vähintään 20,1 asteeseen, on ainoastaan 0,1 %. Tämä siis tapahtuisi keskimäärin kerran tuhannessa vuodessa. Ilmastonmuutoksen myötä näin korkea kuukausikeskilämpötila mitataan Sodankylässä meteorologi Mika Rantasen tekemien laskelmien mukaan tämän vuosisadan lopulla (2079-2099) jo kerran 20 vuodessa.

Heinäkuun keskilämpötila oli Lapissa viitisen ja muualla Suomessa 2,5–4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampi. Helsingissä vain heinäkuu 2010 on ollut tämän vuoden heinäkuuta lämpimämpi.

Suomen Lapin digitoidun mittaushistorian korkein lämpötila 33,4 astetta mitattiin 18. heinäkuuta Kevolla. Käsin kirjatusta mittaushistoriasta kuitenkin löytyy Inarista vuodelta 1914 peräti 34,7 asteen lukema.

Kun lasketaan Suomen vuodesta 1961 alkavan digitoidun mittaushistorian kuumin päivä koko Suomen keskiarvona (eikä vain yksittäisen säähavaintoaseman mittauksesta), kuumin päivä on ollut Helsingin Sanomien mukaan 17. heinäkuuta 2018. Tuolloin koko Suomen korkeimpien lämpötilojen keskiarvo oli 30,7 celsiusastetta. Kaikki digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ovat kesän 2018 ajanjaksolta 17. heinäkuuta − 1. elokuuta. Sijat yhdeksän ja kymmenen ovat vuodelta 1972, jolloin lämpimimmät päivät olivat 2. heinäkuuta ja 28. kesäkuuta. Suomen 30:stä tähän mennessä lämpimimmästä päivästä hieman yli puolet eli 16 on 2010-luvulta.

Todennäköisesti Helsingin mittaushistorian lämpimin 30 vuorokauden jakso alkoi meteorologi Mika Rantasen mukaan 12. heinäkuuta 2018. Keskilämpötila oli tuon jakson aikana 23 astetta, mikä on noin viisi astetta yli vastaavan ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon vuosilta 1981-2010. Tämä vastaa Etelä-Ranskan ilmastoa.

Elokuu: Suomessa kuivaa ja touko-elokuun jaksolla ennätysmäärä hellepäiviä

NOAA:n mukaan elokuussa ei ollut ennätyskylmiä lämpötiloja yhdelläkään maapallon maa- tai merialueella. Suuri osa maapallosta oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi tai jopa paljon lämpimämpi.

Itämeren pintalämpötilat olivat elokuun alussa 23-26 astetta, muiden Euroopan merialueiden tavoin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Itämeri oli peräti yli neljä astetta pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpi. Hellekesä toi merialueille poikkeuksellisen runsaita "sinileväkukintoja". Tuulet ja merivirtaukset pakkasivat tämän vuosikymmenen runsaimmat syanobakteeriesiintymät Suomen rannikolle.

Touko-elokuussa Suomessa oli 63 hellepäivää (hellettä ainakin jollakin mittausasemalla), eniten koko digitoidun mittaushistorian yhden kesän touko-elokuiden aikana. Ilmatieteen laitoksen tiedote kertoo näin: "Kesä eli kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. - - Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesä oli aseman 174-vuotisen mittaushistorian jaetulla ykkössijalla vuoden 2011 kanssa. Sodankylän Tähtelässä kesä oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuonna 1937 kesä oli lämpimämpi. Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona. Koko maan touko-elokuun keskilämpötila oli jopa 0,3 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimimpänä vuonna 1937. Kesän ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Tämä on toiseksi korkein huippulämpötila ainakin 60 vuoteen, ainoastaan kesän 2010 ylin lämpötila (37,2 astetta) oli tätä korkeampi. - - Hellepäiviä oli paikkakunnasta riippuen 10‒30 tavanomaista enemmän. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Heinolassa, 46 kappaletta. - - Useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kulunut kesä oli ennätyksellinen. Esimerkiksi Norjassa kesä oli kuumin ja kuivin 1900-luvulle ulottuvan mittaushistorian aikana.”

Helsingin Kaisaniemessä 30 asteen raja on mennyt 175 viimeisimmän vuoden aikana rikki 21 kertaa, ensimmäistä kertaa vuonna 1858. Näistä kerroista kaksi on kesältä 2018 (30,4 astetta 17. heinäkuuta ja 30 astetta 2. elokuuta).

Suomessa kärsittiin paikoin kuivuudesta. Viljasato oli pienin 30 vuoteen.

Muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla tehtiin kesän aikana lukuisia lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Japanissa mitattiin helleaallon aikana maan uusi lämpöennätys 41,1 astetta.

Syyskuu: Euroopassa mittaushistorian lämpimin syyskuu

NOAA:n mukaan suuri osa maapallosta oli jälleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi tai jopa paljon lämpimämpi. Ennätyslämmintä oli osissa Länsi-Alaskaa ja sitä ympäröivillä merialueilla, Venäjän Kaukoidässä, Barentsinmerelä, osissa Atlantin valtamerta, eteläisessä Etelä-Amerikassa, läntisellä Intian valtamerellä, Euroopassa ja Lähi-idässä. Euroopan syyskuun keskilämpötila oli siis ennätyslämmin, 2,02 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi ja 0,11 astetta edellistä ennätystä (syyskuu 2016) korkeampi.

Syyskuun 8. päivä oli Suomen vuoden 64. hellepäivä, kun Raumalla mitattiin 26,1 astetta ja Kemiönsaarella sekä Salossa 25,4 astetta. Vuoden 2002 hellepäiväennätyksestä (hellettä kalenterivuoden aikana 65 päivänä ainakin jossakin päin Suomea) jäätiin siis vain yhden päivän päähän. Tuo 8.9.2018 ilmeisesti oli kuitenkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian myöhäisin 26 asteen ylitys Suomessa ja samalla kolmanneksi myöhäisin hellepäivä.

Lokakuu: Suomessa mittaushistorian korkein lokakuun lämpötila

NOAA kertoo lokakuun olleen globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Suomen mittaushistorian koko lokakuun lämpöennätys tehtiin 14. lokakuuta, kun Kruunupyyssä mitattiin 20,9 astetta. Edellinen ennätys 19,4 astetta oli mitattu lokakuun alussa 2.10.1985 Malmin lentokentällä Helsingissä. Tämä vanha ennätys ylittyi siis peräti 1,5 asteella. Oulussa asti mitattiin 20,4 astetta. Paikoin Etelä-Suomessa omenapuutkin kukkivat.

Marraskuu: Leudon ja lumettoman marraskuun marrasmatto pimensi Suomen, Pohjois-Lapissa jopa yli kuusi astetta keskimääräistä lämpimämpää

Marraskuussa pohjoisella pallonpuoliskolla oli ajankohtaan nähden hyvin lämmintä erityisesti Alaskassa, Länsi-Kanadassa, Skandinaviassa ja osissa Itä-Venäjää, joissa oli vähintään kolme astetta 1900-luvun marraskuiden keskiarvoa lämpimämpää. Sen sijaan suuressa osassa Yhdysvaltoja, Keski- ja Itä-Kanadassa sekä osissa Pohjois- ja Keski-Aasiaa oli vähintään kaksi astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää.

Suomessa marraskuu oli tavanomaista leudompi, Lapissa jopa poikkeuksellisen leuto. Lämpötilapoikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli Etelä-Suomen noin kahdesta asteesta Pohjois-Lapin yli kuuteen asteeseen. Lähes koko Suomessa satoi alle puolet pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisista sademääristä. Lauhan ja kuivan marraskuun seurauksena lumipeitteen määrä oli poikkeuksellisen vähäinen marraskuun puolivälin aikoihin, jolloin melkein koko Lappikin oli lumeton. Syksy (syys-marraskuun jakso) oli suuressa osassa Suomea 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Joulukuu: Koko Suomessa valkoisen joulun mahdollisuus

Vuodesta 1880 alkavan globaalin mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta. Diagrammissa on esitetty jokaisen vuoden maailmanlaajuisen keskilämpötilan (maa- ja merialueet yhdistettyinä) poikkeama kuhunkin kuukauteen mennessä verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Tammikuun kohdalla siis näkyy tammikuun anomalia (keskimääräisen lämpötilan poikkeama 1900-luvun keskiarvosta), helmikuun kohdalla tammi- ja helmikuun anomalian keskiarvo jne. Jos joulukuun anomalia on 0,77 astetta (musta neliö), jos joulukuu olisi mittaushistorian viidenneksi lämpimin (punainen ympyrä) tai jos joulukuu olisi yhtä lämmin kuin vuonna 1998 (violetti kolmio), koko vuosi 2018 on joka tapauksessa mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for November 2018, published online December 2018, retrieved on December 19, 2018.

Tammi-marraskuu 2018 oli NOAA:n mukaan globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä 139-vuotisen mittaushistorian neljänneksi lämpimin, keskimäärin 0,77 celsiusastetta 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi. Tämä on 0,19 astetta vähemmän kuin ennätyslämpimänä vuonna 2016. Myös koko vuodesta 2018 näyttää tulevan vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

Euroopan lämpötila-anomaliat (poikkeamat ajanjakson 1910-2000 keskilämpötilasta) vuosina 1910-2018. Päättyvä vuosi 2018 on ollut koko mittaushistorian lämpimin. Credit: NOAA National Centers for Environmental information, Climate at a Glance: Global Time Series, published December 2018, retrieved on December 19, 2018.

Euroopassa tammi-marraskuun jakso oli koko mittaushistorian lämpimin, 1,80 celsiusastetta vuosien 1910-2000 keskiarvoa lämpimämpi. Koko vuodestakin voi muodostua Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Euroopan kylmin vuosi on ollut 1956, jolloin oli 1,15 astetta vertailujaksoa kylmempää.

Meteorologi Juhana Hyrkkänen kertoo, että täysin lumettomia (0 cm) pakkaspäiviä oli marras-joulukuussa Helsinki-Vantaan havaintoasemalla 20 ennen tämänhetkisen lumen satamista. Tämä on eniten 2000-luvulla. Ennusteiden mukaan lumi säilynee ainakin jouluaaton yli.

Lue myös nämä

Vuoden 2017 sääkatsaus: Mittaushistorian globaalisti lämpimin niistä vuosista, jolloin El Niño ei vaikuttanut

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2012