Eilisiltana kävin opiskelijoiden kanssa kuuntelemassa valokuvaaja Meeri Koutaniemen esityksen Kouvolan pääkirjastossa. Kyseessä oli ihmisoikeuksien julistuksen 70-vuotispäivän tapahtuma ja Kouvolan nuorisopalveluiden vihapuheen vastaisen hankkeen päätöstilaisuus. Aiheet käsittelivät ihmisoikeuksia, ihmisen kohtaamista sekä ennakkoluulojen murtamista.
Koutaniemi puhui kuvajournalistin monipuolisesta ja vaativasta työstään rankkojen aiheiden parissa yli 40 valtiossa: tyttöjen ympärileikkaukset (silpomiset), lapsityövoima, orjuus, kaatopaikoilla elävät ihmiset, happoiskujen kohteiksi joutuneet intialaiset naiset, vankilat, pakolaisleirit.
Koutaniemi on tullut tunnetuksi erityisesti pitkäjänteisestä dokumentointityöstään tyttöjen ja naisten ympärileikkausten parissa. Aluksi hänen tuotoksiaan pidettiin julkisuudessa šokkijournalismina, mikä ei ollut Koutaniemen tarkoitus. Pikemminkin hän haluaa ymmärtää tämänkin asian eri puolia ja eri näkökantoja.
Toisaalta tyttöjen ympärileikkauksissa on kyse naisten seksuaalisuuden kontrolloinnista, toisaalta vanhempien halusta taata lapsilleen hyväksyntä ja hyvä avioliitto siten, ettei lapsi joutuisi kokemaan ulkopuolisuuden tunnetta. Koutaniemi tähdensi sitä, että kehityksen suuntaa muutetaan tehokkaasti vain saamalla muutos alkamaan kulttuurin sisältä, ei ulkopuolelta sanelemalla ja pakottamalla.
Uusimpana aiheena Koutaniemi on perehtynyt tyttöjen ympärileikkauksiin kristillisessä kulttuurisessa, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan luterilaisissa sekä katolilaisissa piireissä. Tästä on tulossa julkista kuvamateriaalia myöhemmin. Mielenkiintoinen tieto oli myös se, että Saksassa tehdään ympärileikkausten korjausleikkauksia, joskin ne ovat ainakin toistaiseksi hyvin kalliita.
Koutaniemi pyrkii aina ymmärtämään asioiden eri näkökannat, myös silloin, kun hän itse on joutunut ryöstöjen kohteeksi. Esimerkiksi katulapselle ryöstö voi olla merkittävä keino selviytyä lähitulevaisuudesta.
Omia näkemyksiään Koutaniemi on joutunut muuttamaan esimerkiksi pakolaisleireillä tehtävästä sirkustoiminnasta. Aluksi hänestä tuntui siltä, että olisi paljon merkittävämpiä keinoja auttaa pakolaisleirien ihmisiä. Kun Koutaniemi vietti tunteja istumalla pakolaisleirillä kuumassa ja ahtaassa teltassa, josta ei päässyt liikkumaan juuri mihinkään, hän huomasi suomalaisen Sirkus Magentan toiminnan pakolaisleireillä olevan yksi tärkeimmistä auttamismuodoista. On tärkeää, että ihmiset saavat tekemistä, toimintaa ja muutakin ajateltavaa kuin vain pakolaisleirin arki.
Koutaniemi on eri mieltä vanhasta sanonnasta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Hänen mielestään pelkkä kuva ilman tarinaa jää usein ontoksi. Kuva kyllä kertoo todellisuudesta pienen palan melko luotettavasti. Kuvamanipulaatiota Koutaniemi ei pidä yleisenä ongelmana. Sen sijaan paljon suurempaa vaikuttamista valokuvaaja tekee silloin, kun hän päättää suunnata kameransa juuri tiettyyn suuntaan. Toiseen suuntaan kuvaamalla tai toisenlaisella rajauksella voisi syntyä aivan erilainen näkökulma.
Sukupuolista syrjintää Koutaniemi sanoo kokeneensa työssään vain kerran. Yllättäen tämä ei tapahtunut missään kehitysmaassa. Monessa paikassa yksin kulkevaa naiskuvaajaa on kyllä aluksi ihmetelty, mutta tutustumisen jälkeen ihmettely on kääntynyt ihastukseksi. Sukupuolinen syrjintä tapahtui Saksassa. Suuri saksalaismedia oli tilannut Koutaniemelta laajan kuvareportaasin, mutta sukupuolen paljastumisen jälkeen tilalle päätettiin vaihtaa miespuolinen kuvaaja.
Koko esityksenä ajan Koutaniemi tähdensi sitä, että vaikka hän kuvaa vakavia, synkkiä ja ongelmallisia aiheita, kaikissa näissäkin asioissa kehitystrendi on ollut positiivinen. Hänen omaa jaksamistaan ja palautumistaan auttaa merkittävästi Suomen puhdas luonto. Koutaniemi puhui myös jokaisen ihmisen oman toiminnan merkityksestä, olkoonpa kyseessä ilmastonmuutoksen hillintä tai yksinäisyyden ehkäisy.
Koutaniemen esitys oli monella tavalla ajatuksia herättävä ja vaikuttava. Voinkin lämpimästi suositella Koutaniemen kutsumista puhujaksi oppilaitoksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Erityisesti mieltäni lämmittivät myös omien opiskelijoideni esittämät hyvät kysymykset, joihin Koutaniemi jaksoi vastata perusteellisesti.
Lue myös nämä
Kouvolan Sanomat: "Ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa ei tarkoita suoraan hyvinvointia" — Kouvolassa puhunut valokuvaaja Meeri Koutaniemi sanoo, että jokainen voi edistää ihmisoikeuksia
Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen
Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan
Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa
Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"
Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa
Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä
Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"
Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa
Koutaniemi puhui kuvajournalistin monipuolisesta ja vaativasta työstään rankkojen aiheiden parissa yli 40 valtiossa: tyttöjen ympärileikkaukset (silpomiset), lapsityövoima, orjuus, kaatopaikoilla elävät ihmiset, happoiskujen kohteiksi joutuneet intialaiset naiset, vankilat, pakolaisleirit.
Koutaniemi on tullut tunnetuksi erityisesti pitkäjänteisestä dokumentointityöstään tyttöjen ja naisten ympärileikkausten parissa. Aluksi hänen tuotoksiaan pidettiin julkisuudessa šokkijournalismina, mikä ei ollut Koutaniemen tarkoitus. Pikemminkin hän haluaa ymmärtää tämänkin asian eri puolia ja eri näkökantoja.
Toisaalta tyttöjen ympärileikkauksissa on kyse naisten seksuaalisuuden kontrolloinnista, toisaalta vanhempien halusta taata lapsilleen hyväksyntä ja hyvä avioliitto siten, ettei lapsi joutuisi kokemaan ulkopuolisuuden tunnetta. Koutaniemi tähdensi sitä, että kehityksen suuntaa muutetaan tehokkaasti vain saamalla muutos alkamaan kulttuurin sisältä, ei ulkopuolelta sanelemalla ja pakottamalla.
Uusimpana aiheena Koutaniemi on perehtynyt tyttöjen ympärileikkauksiin kristillisessä kulttuurisessa, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan luterilaisissa sekä katolilaisissa piireissä. Tästä on tulossa julkista kuvamateriaalia myöhemmin. Mielenkiintoinen tieto oli myös se, että Saksassa tehdään ympärileikkausten korjausleikkauksia, joskin ne ovat ainakin toistaiseksi hyvin kalliita.
Koutaniemi pyrkii aina ymmärtämään asioiden eri näkökannat, myös silloin, kun hän itse on joutunut ryöstöjen kohteeksi. Esimerkiksi katulapselle ryöstö voi olla merkittävä keino selviytyä lähitulevaisuudesta.
Omia näkemyksiään Koutaniemi on joutunut muuttamaan esimerkiksi pakolaisleireillä tehtävästä sirkustoiminnasta. Aluksi hänestä tuntui siltä, että olisi paljon merkittävämpiä keinoja auttaa pakolaisleirien ihmisiä. Kun Koutaniemi vietti tunteja istumalla pakolaisleirillä kuumassa ja ahtaassa teltassa, josta ei päässyt liikkumaan juuri mihinkään, hän huomasi suomalaisen Sirkus Magentan toiminnan pakolaisleireillä olevan yksi tärkeimmistä auttamismuodoista. On tärkeää, että ihmiset saavat tekemistä, toimintaa ja muutakin ajateltavaa kuin vain pakolaisleirin arki.
Koutaniemi on eri mieltä vanhasta sanonnasta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Hänen mielestään pelkkä kuva ilman tarinaa jää usein ontoksi. Kuva kyllä kertoo todellisuudesta pienen palan melko luotettavasti. Kuvamanipulaatiota Koutaniemi ei pidä yleisenä ongelmana. Sen sijaan paljon suurempaa vaikuttamista valokuvaaja tekee silloin, kun hän päättää suunnata kameransa juuri tiettyyn suuntaan. Toiseen suuntaan kuvaamalla tai toisenlaisella rajauksella voisi syntyä aivan erilainen näkökulma.
Sukupuolista syrjintää Koutaniemi sanoo kokeneensa työssään vain kerran. Yllättäen tämä ei tapahtunut missään kehitysmaassa. Monessa paikassa yksin kulkevaa naiskuvaajaa on kyllä aluksi ihmetelty, mutta tutustumisen jälkeen ihmettely on kääntynyt ihastukseksi. Sukupuolinen syrjintä tapahtui Saksassa. Suuri saksalaismedia oli tilannut Koutaniemelta laajan kuvareportaasin, mutta sukupuolen paljastumisen jälkeen tilalle päätettiin vaihtaa miespuolinen kuvaaja.
Koko esityksenä ajan Koutaniemi tähdensi sitä, että vaikka hän kuvaa vakavia, synkkiä ja ongelmallisia aiheita, kaikissa näissäkin asioissa kehitystrendi on ollut positiivinen. Hänen omaa jaksamistaan ja palautumistaan auttaa merkittävästi Suomen puhdas luonto. Koutaniemi puhui myös jokaisen ihmisen oman toiminnan merkityksestä, olkoonpa kyseessä ilmastonmuutoksen hillintä tai yksinäisyyden ehkäisy.
Koutaniemen esitys oli monella tavalla ajatuksia herättävä ja vaikuttava. Voinkin lämpimästi suositella Koutaniemen kutsumista puhujaksi oppilaitoksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Erityisesti mieltäni lämmittivät myös omien opiskelijoideni esittämät hyvät kysymykset, joihin Koutaniemi jaksoi vastata perusteellisesti.
Lue myös nämä
Kouvolan Sanomat: "Ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa ei tarkoita suoraan hyvinvointia" — Kouvolassa puhunut valokuvaaja Meeri Koutaniemi sanoo, että jokainen voi edistää ihmisoikeuksia
Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen
Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan
Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa
Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"
Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa
Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä
Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"
Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti