Kevään 2019 sää Suomessa

Julkaisen luettavaksenne yhteenvedon kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen tekemistä Suomen kevään 2019 vuodenaikaisennusteista. Maaliskuu näyttää todennäköisesti pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämmältä, mutta kylmän sään riski on silti olemassa. Sen sijaan erityisesti huhtikuu on ennusteissa melko yksimielisesti lämmin. Hyvin alustavissa kesän sääennusteissa kuukaudet kesäkuusta elokuuhun vaikuttavat lämpötiloiltaan melko tavanomaisilta, joskin mahdollisuus vähän keskimääräistä lämpimämpään kesään on olemassa.

The Weather Company (IBM): Mahdollisesti kylmän maaliskuun jälkeen seuraavat lämpimät ja ehkä sateiset huhti- ja toukokuu

The Weather Company ennustaa maaliskuun alusta toukokuun loppuun ulottuvan jakson olevan Etelä- ja Kaakkois-Suomessa keskimäärin 0,5-1 ja Länsi- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia 30 vuoden keskiarvoja lämpimämpi. On kuitenkin olemassa riski sille, että maaliskuu saattaa olla Suomessa keskimääräistä kylmempi. Sen sijaan huhtikuu ja toukokuu näyttävät keskimääräistä lämpimämmiltä, joskin mahdollisesti myös keskimääräistä sateisemmilta.

IRI: Kevät ja kesä keskimääräistä lämpimämpiä, mutta yksittäisten kuukausien välillä on vaihtelua

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksolla maaliskuun alusta toukokuun loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna vähän todennäköisemmin lämpimämpää kuin kylmempää. Selvimmin lämpimyys näkyy Lounais-Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Huhti-kesäkuussa ajankohdan keskiarvoja lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa edelleen. Erityisesti lämpimyys näkyy Pohjois-Suomessa. Paikoin Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.

Touko-heinäkuussa Suomen sää vaihtelee keskimäärin täysin tavanomaisesta vähän keskimääräistä lämpimämpään. Suurin positiivinen poikkeama keskimääräiseen verrattuna on Pohjois-Suomessa, erityisesti Käsivarren Lapissa. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Kesä-elokuussa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys lisääntyy jälleen koko Suomessa, varsinkin Länsi-Lapissa. Pienin todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on Kaakkois-Suomessa. Keski-Suomessa voi olla paikoin keskimääräistä sateisempaa.

Japanin ilmatieteen laitos: Varsinkin Kaakkois-Suomessa lämmin kevät, Suomen sademäärät paikoin pitkäaikaisia keskiarvoja suuremmat

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että maaliskuun alusta toukokuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomessa on vähän todennäköisemmin keskimääräistä lämpimämpää kuin keskimääräistä kylmempää. Varmimmin lämpimyys näkyy Kaakkois-Suomessa. Sademäärässä on suuri paikallinen vaihtelu. Suurimmassa osassa Suomea sademäärät ovat ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampia, vaikka paikoin voikin olla keskimääräistä vähäsateisempaa.

NOAA/NWS: Lämmin huhtikuu ja täysin tavanomainen kesä

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on maalis-toukokuu, jolloin lähes koko Suomessa on 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Rannikoilla ja Pohjois-Lapissa poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen. Huhti-kesäkuussa Etelä- ja Länsi-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Keski-Suomessa ja Pohjois-Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin sää keskittyy Itä-Suomeen ja Etelä-Lappiin, joissa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Touko-heinäkuussa suurimmassa osassa Suomea lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Itä-Suomessa sekä Etelä-Lapissa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Pohjanmaan tienoilla on NOAA/NWS:n alkukesän ennusteiden tyypilliseen tapaan mahdollisuus jopa 0,5-1 astetta keskimääräistä kylmempään säähän. Kesä-elokuussa koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia lukuun ottamatta Pohjanmaan seutua, jossa on jälleen viitteitä 0,5-1 astetta keskimääräistä kylmemmästä säästä. Heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia, paitsi Kaakkois-Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Näin monen kuukauden päähän tehdyt ennusteet kuitenkin tyypillisesti päivittyvät myöhemmin, vaikka aikaisessa vaiheessa säämallit eivät pystykään näyttämään tavanomaisesta poikkeavia lukemia.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on huhtikuu, jolloin lähes koko Suomessa on 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Maaliskuussa lämpötilat vaihettuvat Etelä- ja Keski-Suomen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmästä Pohjois-Lapin täysin tavanomaisiin lukemiin. Sen sijaan toukokuussa Etelä- ja Länsi-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia ja lämpötilat vaihettuvat Suomessa vähitellen Pohjois- ja Itä-Suomen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Kesä- ja heinäkuussa koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia, joskin Pohjanmaalla on NOAA/NWS:n ennusteille tyypilliseen tapaan pieniä viitteitä 0,5-1 astetta keskimääräistä kylmemmästä säästä. Elokuussa vain Kaakkois-Suomen lämpötilat ovat 0,5-1 astetta keskimääräistä korkeampia ja muualla Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa.

Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä selvästi pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta tai sateisemmalta, vaan sademäärät ovat tavanomaisia. Kolmella ensimmäisellä kolmen kuukauden jaksolla on paikoin viitteitä vähän keskimääräistä vähäsateisemmasta säästä.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna vähäsateisin on toukokuu, joskin aivan Suomen rajojen eteläpuolella on keskimääräistä sateisemman sään vyöhyke. Myös maalis-, huhti- ja heinäkuussa on paikoin viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä. Sen sijaan kesä- ja elokuussa sademäärien paikallinen vaihtelu on suurta.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

ECMWF: Tavanomainen kevät ja noin 0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi alkukesä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että suurimmassa osassa Suomea maalis-toukokuun lämpötilat ja sademäärät ovat ajankohdan pitkäaikaisten (1993-2016) keskiarvojen mukaisia. Pohjois-Suomessa voi olla pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna sateisempaa ja 0-0,5 astetta lämpimämpää.

Huhti-kesäkuussa tilanne jatkuu pääosin samanlaisena kuin huhti-kesäkuussa, joskin aivan etelärannikollakin voi nyt olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja pohjoisimmassa Lapissa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Touko-heinäkuussa ehkä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pohjois-Lapissa poikkeama voi yltää 0,5-1 asteeseen.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

Copernicus Climate Change Service: Kevät noin 0,2-0,5 ja alkukesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Maalis-toukokuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,2-0,5 astetta ajankohdan pitkäaikaisia (1993-2016) keskiarvoja lämpimämpää. Keski-Suomessa voidaan jäädä täysin tavanomaisiin lukemiin, ja Pohjois-Suomessa saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Huhti-kesäkuussa ehkä Pohjanmaata lukuun ottamatta koko Suomessa on 0,5-1 astetta ajankohdan keskimääräisiä lämpötiloja lämpimämpää. Sama tilanne jatkuu myös touko-heinäkuussa.

Lue tästä vapun sääennuste, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin vappuaatoksi lämpimimmillään 12 astetta ja puolipilvistä säätä sekä vappupäiväksi 13 astetta ja hieman vesisadetta. Metcheckin mukaan lumisateisen vappuaaton maksimilämpötila on vain 3 astetta ja lähes aurinkoisena vappupäivänä jäädään nollan vaiheille. Metcheckin ennusteessa heikkoa lumi- tai räntäsadetta näkyy Helsingissä vielä 5.-6. toukokuuta ja AccuWeatherin ennusteessa jopa 11. toukokuuta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kevään sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa maalis-toukokuuksi tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kevät on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Tänä vuonna kevät on 30 sekuntia lyhyempi kuin vuosi sitten - ja lyhenee vuosi vuodelta!

Ilmatieteen laitos: Kevätsään tilastot