 |
| Vuosien 1880-2019 (punainen käyrä) ja vuosikymmenten (musta käyrä) maailmanlaajuiset keskilämpötilat (maa-alueet + meret) poikkeamina 1900-luvun (1901-2000) globaalista keskilämpötilasta (diagrammin nollataso). Tässä 1880-luku on määritelty siten kuin ihmiset yleensä sen ymmärtävät eli ajanjaksoksi 1880-1889, vaikka matemaattisesti oikeammin 1880-luku olisi 1881-1890, koska ajanlaskusta puuttuu vuosi nolla. Muut vuosikymmenet on määritelty vastaavalla periaatteella. Diagrammi itse piirtämäni, tietojen lähde NOAA/NCDC. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. |
NOAA:n mukaan mittaushistorian kolme maailmanlaajuisesti lämpimintä vuotta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 2016, 2019 ja 2015. Viimeksi 1900-luvun keskilämpötilaa viileämpi vuosi on ollut 1976. Ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosi oli 1939.
Vuosikymmenistä ensimmäinen globaalisti 1900-luvun keskilämpötilaa lämpimämpi vuosikymmen oli 1940-luku. Seuraava vuosikymmen oli hiukan keskiarvoa viileämpi, mutta sen jälkeen kaikki vuosikymmenet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä ja aina edellistä vuosikymmentä lämpimämpiä. Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-luku. Tämä vuosikymmenten lämpenemistrendi on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeämpi tarkasteltava asia kuin yksittäisten vuosien lämpimyys, koska yksittäisiin vuosiin vaikuttaa enemmän ilmaston sisäinen vaihtelu, esimerkiki ENSO-ilmiö (El Niñon ja La Niñan vuorottelu).
Lue myös nämä
Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana
Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin
Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?
3 kommenttia:
Moi !
Nyt täytyy taas heittää vähän mietteitä.
Sehän nyt on selvää että epänormaalin lämmintä on tänä talvena.
Mutta noista lämpenemiskäyristä täytyy sanoa, että mistähän niiden alkupäät
ainakin ennen vuotta 1900 ovat peräisin. Meinaan kun mittauspisteitä on koko
maapallolla ollut ehkä 100-200 kpl, ja nekin ehkä pääsääntöisesti rannikoilla.
Selailin tässä metsäpalouutisten innoittamana, Austraalian BOM:n arkistoja ja
totesin että lähes Euroopan (ilman Venäjää suurempi) kokoisen mantereen
luotettavat lämpötila havainnot alkavat vuodesta 1910.
Vähän epämääräisemmässä lähteessä kerrottiin että vanhempaakin aineistoa olisi
mutta mittareiden lukemat, useiden mittarien vaihtojen yhteydessä hyppivät
2 - 3 astetta joko ylös tai alas päin sattumanvaraisesti.
Selatessani niitä arkistoja tuli varsinkin 1930 luvulla kymmenittäin yli +40 C
lämpötiloja. Selasin 1 - 2 tunnissa ehkä 5000 - 8000 päivää eri mittauspaikoilta.
Olivat exel muodossa joten oli helppoa rullailla.
Lämpimin silmiin osunut päivä 11.01.1939 + 48,3 C, paikassa nimeltä Cobar.
Toiseksi paras osuma oli 27.01.1932 + 47,3 C, paikassa nimeltä Mildura.
Aatsi Pirkanmaalta.
Kiitos erinomaisen hyvästä kommentistasi. Korjataan kuitenkin heti tuo virheellinen tietosi, että ennen vuotta 1900 maapallolla olisi ollut vain 100-200 mittauspistettä. Pelkästään Yhdysvalloissa oli jo vuosina 1820-1892 käytössä yli 450 sääasemaa. Näistä monet sijaitsivat sisämaassa, eivät siis ainoastaan rannikoilla.
Australian säätilastojen keräämisen tekniikoista ja historiasta on hyvä kuvaus tässä linkissä. Australian ilmatieteen laitos käyttää virallisissa tiedoissaan lämpötilastoja vuodesta 1910 alkaen, koska siitä alkaen siellä on mitattuja lämpötiloja melko luotettavin menetelmin. Monet vanhemmat ja osin myös tuota nuoremmat lämpötilat on kuitenkin mitattu standardisoimattomin menetelmin, jopa seinälle suoraan auringonpaisteeseen kiinnitetyillä mittareilla ilman Stevensonin kojua. Australian ilmatieteen laitos julkaisee silti internetissä kaikkien saataville myös epäluotettavat havainnot 1800-luvulta alkaen, joten kaikkia vanhoja tietoja ei kannata hyväksyä varauksetta.
Osa kansainvälisistä tutkimuslaitoksista käyttää Australiastakin myös 1800-luvun tietoja. Alkuperäisiä mittaustuloksia on kuitenkin usein adjusoitu eli muutettu siten, että tiedossa olevat ongelmat on pyritty korjaamaan niin, että lukuarvot kokeellisten tutkimusten mukaan vastaisivat standardisoituja mittaustuloksia. Lisäksi globaalien lämpötilojen adjusoinnissa voidaan korjata laskennallisesti, jos joiltakin laajoilta alueilta puuttuu havaintoja. Eri tutkimuslaitosten globaalien aikasarjojen pienet erot johtuvatkin analyysimenetelmistä (interpolaatio) ja siitä, miten käsitellään niitä maapallon alueita, joilta havaintoja ei ole saatavilla. Tällaiset alueet joko jätetään kokonaan ottamatta huomioon, niillä käytetään apuna satelliittidataa (viimeisimmät vuosikymmenet) tai sovelletaan kokonaisvaltaista assimilaatiotekniikkaa. Menetelmäeroista huolimatta eri tutkimuslaitosten tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan.
Diagrammissa käyttämästäni NOAA:n lämpötilasarjasta voit lukea tästä linkistä. Kaiken kaikkiaan nämä erilaiset adjusoinnit pienentävät havaittua maapallon lämpenemisnopeutta, vaikka ilmastodenialistit toisin väittävätkin.
Kun tarkastellaan globaalia lämpenemistä, havaintopisteiden määrällä ei edes ole kovin oleellista merkitystä, jos havaintopisteet ovat ko. aluetta hyvin edustavia. Sitä paitsi, jos et luota vanhojen tietojen edustavuuteen, voit hyvin tarkastella blogitekstini diagrammia vaikkapa 1910-luvulta tai 1930-luvulta alkaen. Tämä ei käytännössä muuta tehtyjä johtopäätöksiä mitenkään oleellisesti.
Moi 1
Kiitos vastauksestasi.
Mielenkiintoinen tuo Yhdysvaltojen mittausasema verkosto, niitä näyttää
olevan aika tasaisesti ympäri valtiota.
Täytyy kyllä syventyä noihin tarkemmin, että mitä tietoja sattuu silmiin.
Noin äkkiä näyttää siltä että kaikki ovat lopettaneet toimintansa noin
vuonna 1892 +- 2 v. Mutta ilmeisesti paikka vain on vaihtunut silloin.
Aatsi Pirkanmaalta
Lähetä kommentti