Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2020-2021 säästä. Ennusteet ovat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain Ranskan ilmatieteen laitos ennustaa meille täysin tavanomaista talvea. Japanin ilmatieteen laitos ei ole vielä julkaissut koko talven ennustetta. Vaikka talvesta ennustetaankin leutoa, tämä ei sulje pois yksittäisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Lisäksi vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa.
Huom.! Ennusteet tarkentuvat talven edetessä. Päivitän näitä ennusteita talven aikana tämän blogitekstin kommentteihin.
IRI: Koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi talvi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tekemän ennusteen mukaan koko Suomessa on marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, varmimmin aivan pohjoisimmassa Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia. Pohjanlahden rannikolla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Suurin todennäköisyys tähän on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienoilla. Tällä alueella poikkeama lämpimään suuntaan verrattuna alueen ja ajankohdan keskimääräiseen lämpötilaan on todennäköisempi kuin missään muualla koko Manner-Euroopassa. Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.
Edelleen tammi-maaliskuussakin Suomessa on kaikkialla keskimäärin keskimääräistä lämpimämpää. Suurin todennäköisyys tähän on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lähinnä Itä-Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
NOAA/NWS: Lähes koko Suomessa keskimääräistä leudompi talvi, tammikuu melko tavanomainen
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on loka-joulukuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marras-joulukuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan etelärannikolla ja Pohjois-Karjalan tienoilla poikkeama voi edelleen olla 1-2 astetta. Joulu-helmikuussa melkein koko Suomessa on jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä leudompaa, paitsi pohjoisimmassa Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Sama tilanne jatkuu myös tammi-maaliskuussa 2021. Kevättä kohden mentäessä 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys jälleen kasvaa Kaakkois-Suomesta alkaen.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat lokakuu ja marraskuu, molemmat koko Suomessa 1-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Joulukuussa poikkeama on koko Suomessa 0,5-2 astetta. Tammikuun lämpötilat sen sijaan ovat tavanomaisia. Vain aivan etelärannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Helmikuussa Suomi jakautuu 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään Länsi-Suomeen ja 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään Itä-Suomeen. Pohjoisimmassa Lapissa lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Maaliskuussa lämpötilapoikkeama vaihtelee Etelä-Suomen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmästä Pohjois-Suomen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään.
Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla täysin tavanomaiset. Vain loka-joulukuussa ja marras-tammikuussa aivan eteläisimmässä Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on marraskuu, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa on laajalti keskimääräistä sateisempaa. Marraskuun jälkeen kaikkien ennustettujen kuukausien sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia, joskin joidenkin kuukausien kohdalla aivan etelärannikolla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi ja vähintään 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) mukaan marras-tammikuu on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Pohjois-Karjalan tienoilla. Koko Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.
NOAA/NWS: Lähes koko Suomessa keskimääräistä leudompi talvi, tammikuu melko tavanomainen
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on loka-joulukuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marras-joulukuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan etelärannikolla ja Pohjois-Karjalan tienoilla poikkeama voi edelleen olla 1-2 astetta. Joulu-helmikuussa melkein koko Suomessa on jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä leudompaa, paitsi pohjoisimmassa Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Sama tilanne jatkuu myös tammi-maaliskuussa 2021. Kevättä kohden mentäessä 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys jälleen kasvaa Kaakkois-Suomesta alkaen.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat lokakuu ja marraskuu, molemmat koko Suomessa 1-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Joulukuussa poikkeama on koko Suomessa 0,5-2 astetta. Tammikuun lämpötilat sen sijaan ovat tavanomaisia. Vain aivan etelärannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Helmikuussa Suomi jakautuu 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään Länsi-Suomeen ja 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään Itä-Suomeen. Pohjoisimmassa Lapissa lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Maaliskuussa lämpötilapoikkeama vaihtelee Etelä-Suomen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmästä Pohjois-Suomen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään.
Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla täysin tavanomaiset. Vain loka-joulukuussa ja marras-tammikuussa aivan eteläisimmässä Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on marraskuu, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa on laajalti keskimääräistä sateisempaa. Marraskuun jälkeen kaikkien ennustettujen kuukausien sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia, joskin joidenkin kuukausien kohdalla aivan etelärannikolla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi ja vähintään 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) mukaan marras-tammikuu on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Pohjois-Karjalan tienoilla. Koko Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.
Myös joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kaakkois-Suomessa poikkeama voi olla yli 2 astetta. Maassamme on yhä vähän keskimääräistä sateisempaa.
Ranskan ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan ja sademääriltään täysin tavanomainen talvi
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa koko Suomi on marras-tammikuussa lämpötiloiltaan ja sademääriltään tavanomainen. Vain merialueilla voi olla keskimääräistä lämpimämpää ja sateisempaa. Täysin sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa.
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa koko Suomi on marras-tammikuussa lämpötiloiltaan ja sademääriltään tavanomainen. Vain merialueilla voi olla keskimääräistä lämpimämpää ja sateisempaa. Täysin sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa.
Italian ilmatieteen laitos: Talvi on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan sekä marras-tammikuu että joulu-helmikuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen. Marras-tammikuu on koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi. Joulu-helmikuussa keskimääräistä sateisempaa on enää Lapissa.
Saksan ilmatieteen laitos: Talvi 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-tammikuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu-helmikuussa poikkeama kasvaa Lapissa ja Pohjanmaan maakunnissa 1-2 asteeseen. Sademäärät ovat kummallakin jaksolla koko Suomessa täysin tavanomaisia.
ECMWF: Talvi ja alkukevät 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan sekä marras-tammikuu että joulu-helmikuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen. Marras-tammikuu on koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi. Joulu-helmikuussa keskimääräistä sateisempaa on enää Lapissa.
Saksan ilmatieteen laitos: Talvi 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-tammikuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu-helmikuussa poikkeama kasvaa Lapissa ja Pohjanmaan maakunnissa 1-2 asteeseen. Sademäärät ovat kummallakin jaksolla koko Suomessa täysin tavanomaisia.
ECMWF: Talvi ja alkukevät 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Joulu-helmikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Rannikoilla ja Pohjois-Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Myös tammi-maaliskuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää näyttäisi jatkuvan koko Suomessa, joskaan Pohjois-Suomessa todennäköisyys ei enää ole kovin korkea. Etelä- ja Keski-Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Helmi-huhtikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin rannikoilla. Etelä-Suomessa voi edelleen olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu myös Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Copernicus Climate Change Service: Käsivarren Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Sekä marras-tammikuussa että joulu-helmikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Käsivarren Lapissa poikkeama saattaa jäädä 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat tavanomaisia. Vain rannikoilla on mahdollisuus vähän keskimääräistä suurempiin sademääriin.
Japanin ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan tavanomainen loppusyksy
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lokakuun alusta joulukuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Sademäärä saattaa olla Etelä- ja Keski-Suomessa vähän keskimääräistä pienempi.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu myös Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Copernicus Climate Change Service: Käsivarren Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Sekä marras-tammikuussa että joulu-helmikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Käsivarren Lapissa poikkeama saattaa jäädä 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat tavanomaisia. Vain rannikoilla on mahdollisuus vähän keskimääräistä suurempiin sademääriin.
Japanin ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan tavanomainen loppusyksy
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lokakuun alusta joulukuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Sademäärä saattaa olla Etelä- ja Keski-Suomessa vähän keskimääräistä pienempi.
Lue tästä jouluaaton sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvipoutaa ja ylimmillään +2 asteen lämpötilaa. Ensimmäiset lumisateet näyttäisivät tulevan marraskuun puolivälissä, mutta melko korkeiden lämpötilojen vuoksi virallista ensilunta ei ehkä saada. Metcheckin mukaan Helsingissä on jouluaattona koko päivän tasaisesti noin +1 astetta ja pilvipoutaa. Marraskuun lopulle on merkitty yhden päivän kohdalle lumisadetta, mutta seuraavat lumisateet ovat vasta joulukuun puolivälissä, jolloin voisi sataa senttimetrin verran lunta. Korkeiden lämpötilojen vuoksi se näyttäisi sulavan pois, kunnes jälleen joulunpyhinä on mahdollisuus vähäiseen lumi- ja räntäsateeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista leudompi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä hetken aikaa 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvipoutaa ja ylimmillään +2 asteen lämpötilaa. Ensimmäiset lumisateet näyttäisivät tulevan marraskuun puolivälissä, mutta melko korkeiden lämpötilojen vuoksi virallista ensilunta ei ehkä saada. Metcheckin mukaan Helsingissä on jouluaattona koko päivän tasaisesti noin +1 astetta ja pilvipoutaa. Marraskuun lopulle on merkitty yhden päivän kohdalle lumisadetta, mutta seuraavat lumisateet ovat vasta joulukuun puolivälissä, jolloin voisi sataa senttimetrin verran lunta. Korkeiden lämpötilojen vuoksi se näyttäisi sulavan pois, kunnes jälleen joulunpyhinä on mahdollisuus vähäiseen lumi- ja räntäsateeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista leudompi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä hetken aikaa 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
30 kommenttia:
Tulisipa paljon lunta myös etelä-pohjanmaalle. Talvi harrastukset jääneet väliin kahtena vuotena...
IRI:n tänään päivitetty ennuste: Koko talvi Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, tammi-maaliskuun jaksolla mahdollisesti myös keskimääräistä sateisempaa
Marraskuun 2020 alusta tammikuun 2021 loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin itäisimmässä ja pohjoisimmassa Suomessa. Pienin todennäköisyys keskimääräistä lämpimämmälle säälle on Lounais-Suomessa.
Joulukuun alusta helmikuun loppuun ulottuvalla jaksolla maassamme on edelleen keskimääräistä lämpimämpää, nyt todennäköisimmin Etelä- ja Keski-Suomessa.
Myös tammi-maaliskuussa jatkuu keskimääräistä lämpimämpi sää, tällä kertaa varmimmin Lapissa.
Helmi-huhtikuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on yhä keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Aivan Suomen päälaella on mahdollisuus jopa keskimääräistä kylmempään säähän.
Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla tammi-maaliskuuta lukuun ottamatta Suomen sademäärä on keskimäärin tavanomainen, joskin alueellinen vaihtelu voi olla suurta. Vain tammi-maaliskuussa on laajalti viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Japanin ilmatieteen laitoksen ennuste: Marras-tammikuun jakso koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi
Marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät vaihtelevat Etelä-Suomen keskimääräistä vähäsateisemmasta Pohjois-Suomen keskimääräistä sateisempaan, joskaan sademääräennusteen luotettavuus ei ole kovin suuri.
Accuweather ennustaa tällä hetkellä (Pirkanmaa) keskim. lämpimämpää sää tyyppiä pitkälle ensi vuoteen. Tammi/helmikuussa tavanomaista tai vähän kylmempää ennusteessa. Toivotaan, että ennusteet olisi kerrankin väärässä ja saataisiin kunnon kylmä lumitalvi koko Suomeen... Eihän sitä ikinä tiedä, jos tuulet sattuukin niin asettumaan. Niin arpapeliähän tämä oikeasti on. Pirkanmaalla keskimäärin pitäisi alkaa jo talvi koputella tähän aikaan vuodesta.
Miltä talven sääennusteet näyttävät tällä hetkellä
ECMWF: Edelleen ennusteissa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi ja alkukevät
Tammi-maaliskuussa Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat keskimääräisiä tai vähän keskimääräistä suurempia.
Japanin ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa melko tavanomainen talvi, Pohjois-Suomessa leutoa ja sateista
Kolmen kuukauden jakso joulukuun alusta helmikuun loppuun on Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötiloiltaan tavanomainen, Pohjois-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Pohjois-Suomessa on myös vähän keskimääräistä suurempi sademäärä, mutta aivan eteläisimmässä Suomessa sademäärä voi jäädä jopa keskimääräistä pienemmäksi.
NOAA: Koko talvi ja kevät keskimääräistä lämpimämpiä, selvimmin joulukuu ja tammikuu
Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot joulukuun 2020 ja heinäkuun 2021 välillä ovat Suomessa pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpiä. Suurin poikkeama on joulu-helmikuussa, jolloin koko Suomessa on 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Myös tammi-maaliskuu ja helmi-huhtikuu jatkuvat Etelä-Suomessa 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpinä, mutta Pohjois-Suomessa poikkeama jää +1-2 asteeseen. Maalis-toukokuu ja huhti-kesäkuu ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Touko-heinäkuussa Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää siten, että tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimintä on Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulukuu, jolloin Etelä-Suomessa on 2-3 ja Pohjois-Suomessa 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vielä tammikuussakin suurimmassa osassa Suomea on 2-3 astetta tai paikoin jopa 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Helmikuu, maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu ovat suurimmassa osassa Suomea 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomaisia. Lähinnä vain joulu-helmikuussa Pohjois-Suomessa ja tammi-maaliskuussa Kainuun tienoilla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Yksittäisistä kuukausista sademääriltään paikallisesti vaihtelevin on joulukuu, jolloin sademäärät vaihettuvat vähitellen Kaakkois-Suomen keskimääräistä kuivemmasta Länsi-Lapin keskimääräistä sateisempaan säätyyppiin. Suomessa sateisimmalta näyttää helmikuu, jolloin koko Etelä- ja Keski-Suomessa sademäärät ovat vähän keskimääräistä suurempia. Huhti- ja toukokuussa aivan eteläisimmässä Suomessa voi olla hieman keskimääräistä kuivempaa.
Tällä hetkellä kansainväliset ennusteet näyttävät Suomeen melko yksimielisesti keskimääräistä lämpimämpää talvea ja kevättä. Yksittäiset kovien pakkasten jaksot eivät ole mahdottomia, mutta pitkäaikaisia kovien pakkasten jaksoja ei näyttäisi olevan tulossa.
Kaikkein selvimmin lämmintä talvea ennustaa NOAA/NWS, jonka mukaan joulukuu ja tammikuu ovat Suomessa 2-3 tai jopa 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Aiemmin NOAA/NWS:n ennusteissa on ollut muita ennusteita voimakkaammin näkyvillä se, että jos ennusteen laatimishetkellä on keskimääräistä lämpimämpää, myös jatkoon ennustetaan usein selvästi keskimääräistä lämpimämpää. Mielenkiintoista nähdä, kuinka nyt käy.
Polaaripyörteen eli napapyörteen muutosten ennakointi kuukausia tai viikkojakin etukäteen on hyvin haastavaa. Kuitenkin se vaikuttaa merkittävästi Suomen talvisäähän varsinkin yksittäistä viikkoa tai yksittäistä kuukautta tarkasteltaessa. Esimerkiksi kevättalvella 2018 oli erittäin mielenkiintoista seurata polaaripyörteen kehittymistä ja sen vaikutusta vuodenaikaisennusteisiin. Pohjoisella alueella tapahtunut stratosfäärin äkillinen lämpeneminen hajotti polaaripyörteen. Tämän seurauksena Suomeenkin pääsi pari viikkoa myöhemmin kylmää ilmaa pohjoisnavalta. Helmikuussa 2018 stratosfäärin äkillinen lämpeneminen johtikin siihen, että helmikuun loppu ja maaliskuu olivat Suomessa viileitä. Tämän vain harvat vuodenaikaisennusteet pystyivät ennakoimaan. Vaikka useimmat ennusteet ennustivat keskimääräistä lämpimämpää, maaliskuusta tulikin keskimääräistä viileämpi.
IRI:n eilisiltana päivitetty ennuste: Keskimääräistä lämpimämpi talvi, mutta alkukevään tienoilla voi olla väliaikaisesti hieman viileämpi jakso
Tammikuun alusta maaliskuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Itse asiassa Suomi ja Venäjän länsiosat ovat Euroopan ne alueet, joilla kaikista todennäköisimmin on lämpimämpää kuin alueella keskimäärin ko. ajankohtana. Sademäärä on Suomessa paikoin keskimääräistä suurempi.
Helmi-huhtikuussa Lounais-Suomessa on edelleen keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei ole enää yhtä suuri kuin aiemmin. Sen sijaan pohjoisimmassa Lapissa on keskimääräistä kylmempää. Lounais-Suomen ja Pohjois-Lapin välillä on vaihettumisvyöhyke, jossa lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Sademäärissä on suuri vaihtelu Suomen eri osissa. Erityisesti Kaakkois-Suomessa näyttäisi olevan keskimääräistä vähäsateisempaa.
Maalis-toukokuussa kaikkialla Suomessa lämpötilat ovat lähellä keskimääräistä tai vähän keskimääräisen yläpuolella. Varmimmin keskimääräistä lämpimämpää on edelleen Lounais-Suomessa, jossa on myös keskimääräistä kuivempaa. Sen sijaan aivan Suomen itärajalla ja pohjoisimmassa Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
Huhti-kesäkuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat vaihtelevia, mutta suurimmassa osassa Suomea ne ovat lähellä keskimääräistä. Lähinnä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun tienoilla saattaa olla keskimääräistä sateisempaa.
Aika lottoamista taitaa tuo sään ennustaminen taitaa tällä hetkellä olla. Esimerkiksi joulun ennuste näyttää muuttuvan useamman kerran päivässä. Mutta tätä kirjoittaessa mm. Foreca ennustaa, että joulun paikkeilla säätyyppiin olisi Suomessa tulossa muutos. Sää olisi muuttumassa kylmempään ja vähäsateisempaan suuntaan. Suomessa lämpötilat olisivat tavanomaisia ajankohdelle, mutta Euroopassa olisi monin paikoin normaalia kylmempää. Onkin hyvin mielenkiintoista miten käy, vai meneekö kaikki jälleen uuteen uskoon.
Kuhan sieltä jotain tulee rupee ärsyttää nää sääjeesukset jotka hokee lauhasta säästä
Kirjoitin 9. joulukuuta näin: "Polaaripyörteen eli napapyörteen muutosten ennakointi kuukausia tai viikkojakin etukäteen on hyvin haastavaa. Kuitenkin se vaikuttaa merkittävästi Suomen talvisäähän varsinkin yksittäistä viikkoa tai yksittäistä kuukautta tarkasteltaessa. Esimerkiksi kevättalvella 2018 oli erittäin mielenkiintoista seurata polaaripyörteen kehittymistä ja sen vaikutusta vuodenaikaisennusteisiin. Pohjoisella alueella tapahtunut stratosfäärin äkillinen lämpeneminen hajotti polaaripyörteen. Tämän seurauksena Suomeenkin pääsi pari viikkoa myöhemmin kylmää ilmaa pohjoisnavalta. Helmikuussa 2018 stratosfäärin äkillinen lämpeneminen johtikin siihen, että helmikuun loppu ja maaliskuu olivat Suomessa viileitä."
Nyt ECMWF:n kuukausiennuste näyttää, että polaaripyörteen lämpeneminen ja statosfäärin äkillinen lämpeneminen olisivat tapahtumassa. Mikäli tämä toteutuu, Suomeen alkaisi virrata tammikuun puolivälissä kylmää ilmaa. Tämä enteilisi kylmää tammikuun loppua ja ehkä vielä helmikuun alkupuoltakin.
NOAA/NWS: Tammikuu ajankohdan tavanomaisiin lämpötiloihin verrattuna ennustejakson kylmin kalenterikuukausi, mutta tammi-maaliskuun jakso 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Tammi-maaliskuu 2021 on Etelä- sekä Keski-Suomessa 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Helmi-huhtikuu ja maalis-toukokuu ovat Etelä-Suomessa 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, muualla Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Huhti-kesäkuussa, touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Pohjanmaan tienoilla poikkeama voi jäädä touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa vähän pienemmäksi.
Yksittäisistä tammi-kesäkuun 2021 kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on tammikuu, jolloin suurimmassa osassa Suomessa keskilämpötila on pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen. Aivan eteläisimmällä rannikolla voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä kylmempää. Helmikuussa koko Suomessa on ennusteen mukaan 1-2 keskimääräistä lämpimämpää. Myös maaliskuussa sekä huhtikuussa on lähes koko Suomessa 1-2 keskimääräistä lämpimämpää, eteläisimmässä Suomessa jopa 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Toukokuussa koko Suomessa on jälleen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesäkuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Pohjois-Suomessa ja Lounais-Suomessa jopa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Tammi-maaliskuussa Etelä-Suomessa ja helmi-huhtikuussa myös Keski-Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa. Maalis-toukokuussakin keskimääräistä sateisempi sää jatkuu samoilla alueilla ehkä aivan eteläisintä rannikkoa lukuun ottamatta. Huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa sademäärissä ei näy juurikaan poikkeamia tavanomaiseen verrattuna, vaikka paikoin voikin olla vähän keskimääräistä sateisempaa. Ainoastaan kesä-elokuussa voi olla paikoin keskimääräistä vähäsateisempaa.
Yksittäisistä kuukausista Pohjois-Suomessa keskimääräiseen verrattuna vähäsateisin on tammikuu. Etelä- ja Keski-Suomessa keskimääräiseen verrattuna sateisin on maaliskuu. Helmikuussa, huhtikuussa ja toukokuussa on paikoin keskimääräistä sateisempaa, kesäkuussa lähinnä Länsi-Suomessa keskimääräistä kuivempaa.
ECMWF: Tavanomaisen lopputalven jälkeen vähän keskimääräistä lämpimämpi kevät
Helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia (ECMWF:llä vertailukausi 1993-2016). Vain etelärannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjois-Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Huhti-kesäkuussa lähes koko Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain aivan rannikoilla ja pohjoisimmassa Lapissa saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Touko-heinäkuussa Suomen lämpötilat ovat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Vain rannikoilla ja Lapissa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Japanin ilmatieteen laitos: Tammi-maaliskuun jakso lämpötiloiltaan tavanomainen, sademäärät vähän keskimääräistä suurempia
Koko Suomessa tammi-maaliskuun jakso on lämpötiloiltaan keskimäärin täysin tavanomainen. Suomen itäpuolella on keskimääräistä kylmemmän sään alue ja Suomen pohjoispuolella keskimääräistä lämpimämmän sään alue. Lounaisinta Suomea lukuun ottamatta sademäärät ovat vähän keskimääräistä suurempia.
IRI: Lopputalvi sateinen ja Lappia lukuun ottamatta keskimääräistä lämpimämpi
IRI:n tänään päivitetyn ennusteen mukaan helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Lounais-Suomessa, mutta Pohjois-Suomen lämpötilat näyttävät täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaiselta. Lähes koko Suomen sademäärät ovat keskimääräistä suurempia.
Maalis-toukokuussa keskimääräistä lämpimämpää on edelleen todennäköisimmin Lounais-Suomessa. Myös muualla Suomessa voi olla keskimääräistä lämpimämpää lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Länsi-Lapin seutuja. Kaakkois-Suomessa näyttäisi olevan keskimääräistä sateisempaa ja Lapissa keskimääräistä kuivempaa.
Huhti-kesäkuussa aivan koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin jälleen Lounais-Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimääräistä vähäsateisempaa, Länsi-Lapissa keskimääräistä sateisempaa.
Pohjanmaan tienoota lukuun ottamatta touko-heinäkuussakin on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpää, nyt todennäköisimmin Lapissa. Sademäärien alueelliset erot näyttävät suurilta. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun tienoilla on keskimääräistä kuivempaa, Länsi-Lapissa keskimääräistä sateisempaa.
Menipä vihkoon kaikki ennustukset ainakin tammikuun osalta. Kalevi Mursula voitti tämän kisan kun osasi kertoa että tulee paljon lunta etelään ja kireitä pakkasia
Kiitos kommentistasi. Olen kuitenkin eri mieltä. Kalevi Mursula ei ole ainakaan vielä voittanut.
Iltalehden tänään julkaiseman tekstin mukaan Kalevi Mursula ennusti vuonna 2016, että Suomessa vuoden 2020 tai 2021 talvi on kylmä ja luminen.
Ilmatieteen laitoksen tutkija, PhD Mika Rantanen arvioi Kalevi Mursulan väitteitä Twitterissä näin: "Talvi on tähän mennessä ollut 2-5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ainoastaan etelärannikolla on lunta normaalia enemmän, Lapissa jopa poikkeuksellisen vähän. - - Vuoden 2020 talven kylmyydestä ei varmaan tarvi edes mainita, mutta luminen se oli vain Lapissa. - - On toki mahdollista että talvesta tulee vielä kylmä ja luminen, ihan oikeilla mittareillakin mitattuna, mutta en lähtisi arvioimaan ennustetta ennusteella. - - Jutun mukaan professori Kalevi Mursulan ennuste perustuu napapyörteen rikkoutumiseen. Napapyörre rikkoutuu keskimäärin joka toinen talvi, joten on aika turvallista veikata että se tekee niin joko talvella 2020 tai 2021. - - Ja siis, napapyörteen rikkoutuminen tietää usein meillä Suomessa talvisempaa säätä, siitä en ole Mursulan kanssa eri mieltä. Harvemmin kuitenkin koko talvi on niissä tapauksissa tavallista kylmempi. Napapyörre nimittäin hajosi myös talvina 2013, 2018 ja 2019. - - Kaisaniemen lumisumma tähän asti (223 senttimetrivuorokautta) ei kyllä anna aihetta sanoa tätä talvea vielä erityisen lumiseksi. Toki viime vuoteen verrattuna ehkä joo."
Puolet talvesta (joulu-helmikuu) on vielä jäljellä, joten asiaan kannattaa palata vasta maaliskuun alussa.
Lokakuun alussa kirjoitin vuodenaikaisennusteiden pohjalta näin: "Ennusteet ovat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. - - Vaikka talvesta ennustetaankin leutoa, tämä ei sulje pois yksittäisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta." Tämä voi hyvinkin toteutua. Tähän mennessä talvi on Suomessa ollut 2-5 astetta keskimääräistä lämpimämpi, joten tarvitaan melko kylmä jakso, jotta lämpötilapoikkeama jää vain +0,5-2 asteeseen.
En kuitenkaan väitä vuodenaikaisennusteita välttämättä kovinkaan luotettaviksi. Edelleen lokakuussa kirjoittamaani tekstiä: "Vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. - - Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. - - Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo."
Japanin ilmatieteen laitos: Melko tavanomainen helmi-huhtikuu
Helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomen lämpötilat ovat keskimäärin lähellä tavanomaista. Keski-Suomessa kuitenkin on paikoin pieniä viitteitä keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Etelä-Suomen sademäärät saattavat olla vähän keskimääräistä suurempia, mutta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tienoilla on pieniä merkkejä keskimääräistä kuivemmasta säästä.
NOAA/NWS: Melko tavanomaisen helmikuun jälkeen lämmin kevät, myös kesän 2021 alustava sääennuste näyttää keskimääräistä lämpimämmältä
Helmi-huhtikuun kolmen kuukauden jaksolla Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Keski-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Maalis-toukokuussa, huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi touko-heinäkuussa Länsi-Suomen poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Kesä-elokuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Heinä-syyskuussa Pohjois- ja Itä-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muualla Suomessa täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia lämpötiloja.
Ennustejakson yksittäisistä kuukausista ajankohdan tavanomaisiin lukemiin verrattuna kylmin on helmikuu, joka sekin kuitenkin on Etelä- ja Keski-Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Maaliskuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja huhtikuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Toukokuussa Suomessa on 0,5-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää siten, että pienin poikkeama on Länsi-Suomessa ja suurin Itä-Lapissa. Kesäkuussa ja heinäkuussa Suomessa on tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan tienoilla poikkeama jää +0,5-1 asteeseen.
Sademäärät ovat kaikille ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla täysin tavanomaisia. Yksittäisten kuukausienkaan kohdalla ei näy merkittävää poikkeamaa tavanomaisesta. Jos jotakin eroa on, todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin keskimääräistä sateisempaa, paitsi heinäkuussa varsinkin Pohjois-Lapissa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Anonyymi kommentoija kirjoitti 17. tammikuuta näin: "Menipä vihkoon kaikki ennustukset ainakin tammikuun osalta. Kalevi Mursula voitti tämän kisan kun osasi kertoa että tulee paljon lunta etelään ja kireitä pakkasia."
Jo silloin arvelin, ettei tammikuusta tule tavanomaista kylmempää. Ilmatieteen laitos kertoo tänään julkaistussa tiedotteessaan näin: "Tammikuun keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata melko tyypillisiä. Maan eteläpuoliskolla oltiin noin asteen verran vuosien 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas osassa Lappia jäätiin saman verran keskiarvon alapuolelle. - - Maan länsiosassa lunta oli paikoin 10–20 senttiä tavanomaista enemmän, Pohjois-Lapissa sen sijaan saman verran tavanomaista vähemmän."
Kaiken kaikkiaan siis tavanomainen talvi tuli - ehkä inansa lämpimämpi,muttei paljoa:
Marraskuu ennätyslämmin, joten lasketaan se syksyksi tällä kertaa.
Joulukuu huomattavasti lämpimämpi +3.
Tammikuu likimain keskiarvoinen +-1 (vaihtelee alueittain).
Helmikuu näyttäisi olevan hieman keskimääräistä kylmempi tai toki vielä mahdl. oikeinkin kylmään -3 ja maaliskuu tulee olemaan normaali +-0 tai vähän kylmempi. Tuskin ainakaan keskimääräistä lämpimämpi (yöt tulee olemaan kylmiä ja päivät aurinkoisia).
Huhtikuussa alkaa sitten oikea kevät ja lumet sulaa.
Kiitos kommentistasi. Hyvää koontia kuluneista kuukausista.
IRI:n eilen päivitetty ennuste: Tulossa melko lämmin kevät ja kesä, sademäärissä suuri alueellinen vaihtelu
Maalis-toukokuussa Suomen lämpötilat ovat keskimäärin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Käsivarren Lapissa voi olla keskimääräistä kylmempää. Vastaavasti etelärannikolla ja Lounais-Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu.
Huhti-kesäkuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Lounais-Suomessa. Kaakkois-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa ja Lapissa (varsinkin Länsi-Lapissa) keskimääräistä kuivempaa.
Touko-heinäkuussa keskimääräistä lämpimämpää on varmimmin pohjoisimmassa Suomessa. Keski-Suomessa lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Suomen sademäärät ovat melko tavanomaisia, mahdollisesti vähän keskimääräistä suurempia.
Kesällä 2021 eli kesä-heinäkuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Lapissa. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Useilla alueilla on todennäköisemmin keskimääräistä kuivempaa kuin keskimääräistä sateisempaa. Suurimmassa osassa Suomea sademäärät kuitenkin ovat täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia.
Miten voi ennustaa talven säät noin pieleen? Kolikkoa heittämällä tulisi paljon parempi onnistuminen.
Niin että mikä meni "noin pieleen"?
8. lokakuuta kirjoitin ennusteiden pohjalta talven (= joulu-helmikuu) säästä näin:
"Ennusteet ovat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain Ranskan ilmatieteen laitos ennustaa meille täysin tavanomaista talvea. Japanin ilmatieteen laitos ei ole vielä julkaissut koko talven ennustetta. Vaikka talvesta ennustetaankin leutoa, tämä ei sulje pois yksittäisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Lisäksi vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. - - Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. - - Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo."
Ilmatieteen laitoksen tiedotteiden mukaan toteunut sää oli tällainen:
-Joulukuu: "Joulukuu oli koko maassa tavanomaista leudompi. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan reilusta neljästä plusasteesta Utsjoen yhdeksään pakkasasteeseen. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli Lapin länsiosassa, jossa oli noin seitsemän astetta tavanomaista leudompaa. Myös maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa koettiin harvinaisen leuto joulukuu eli näin lämmintä on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa."
-Tammikuu: "Tammikuun keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata melko tyypillisiä. Maan eteläpuoliskolla oltiin noin asteen verran vuosien 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas osassa Lappia jäätiin saman verran keskiarvon alapuolelle."
-Helmikuusta ei ole vielä lopullista tietoa.
Kouvolassa (Utin lentoasema) joulukuun 2020 keskilämpötila oli -0,6 astetta (30 vuoden keskiarvo -4,9 astetta) ja tammikuun 2021 keskilämpötila -5,6 astetta (pitkän ajan keskiarvo -7 astetta). Joulu-tammikuun jakso oli siis tänä talvena 2,8 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
Helmikuun 2021 keskilämpötila on ollut Kouvolassa tähän mennessä -12,6 astetta, kun koko helmikuun pitkäaikainen keskiarvo on -6,5 astetta. Jos oletetaan, että helmikuu jatkuu loppuun asti yhtä kylmänä kuin se on ollut tähän asti, talvesta 2020-2021 tulee Kouvolassa silti 0,2 astetta 30 vuoden keskiarvoa lämpimämpi.
Lisäksi nyt näyttäisi sääennusteen mukaan siltä, että ensi viikolla lämpötila nousee parina päivänä plussan puolelle, joten helmikuun keskilämpötila voi muodostua lämpimämmäksi kuin -12,6 astetta.
Mitä olisit siis pystynyt ennustamaan paremmin kolikkoa heittämällä?
Tässä lopulliset talven säätilastot. Helmikuusta tuli selvästi lämpimämpi kuin reilu viikko sitten arvasinkaan.
Kouvolan talvi 2020-2021 oli 1,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Utin lentoasemalla joulukuun 2020 keskilämpötila oli -0,6 astetta (4,3 astetta keskimääräistä lämpimämpi), tammikuun 2021 keskilämpötila -5,6 astetta (1,4 astetta keskimääräistä lämpimämpi) ja helmikuun 2021 keskilämpötila -9,7 astetta (2,2 astetta keskimääräistä kylmempi). Koko talven keskilämpötila oli -5,3 astetta, mikä siis on 1,2 astetta keskimääräistä korkeampi. Tämä sopii erinomaisesti vuodenaikaisennusteiden haarukkaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämmästä talvesta.
Keskimääräinen tarkoittaa tässä vuosien 1981-2010 kyseisten kuukausien keskiarvoa Utin lentoasemalla: joulukuu -4,9, tammikuu -7 ja helmikuu -7,5 (edellisessä viestissäni näppäilyvirhe helmikuun keskilämpötilassa). Tämä on lämpimämpi vertailukausi kuin ilmastotieteessä usein käytetty vertailukausi 1961-1990, jonka joulukuiden keskilämpötila Utissa on -5,9 astetta, tammikuiden -9 ja helmikuiden -8,5. Ajanjaksoon 1961-1990 verrattuna Kouvolan talvi oli 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
Juuri julkaistu Ilmatieteen laitoksen tiedote:
"Helmikuu oli tavanomaista kylmempi, mutta aivan kuukauden lopussa mitattiin uusia asemakohtaisia lämpöennätyksiä. Koko talvi eli joulu-helmikuu oli lämpötiloiltaan lähes koko maassa noin asteen verran tavanomaista leudompi. Joulukuu oli talvikuukausista leudoin."
Lue kevään ja kesän 2021 sääennusteet tästä linkistä.
Lähetä kommentti