 |
| Maarianhamina kesällä. |
Koko Suomen mittaushistorian marraskuun lämpöennätys meni tänään jälleen uusiksi ja vieläpä erittäin reilusti. Ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan Maarianhaminan lentokentällä Jomalan kunnassa mitattiin tänään iltapäivällä 16,6 astetta. Vasta tämän viikon maanantaina tehty 14,7 asteen ennätys ylittyi siis 1,9 asteella ja sitä aiempi ennätys (14,3 astetta marraskuulta 2015) peräti 2,3 asteella. Itse asiassa maanantain ennätys ylittyi Ahvenanmaalla ainakin neljässä eri mittauspisteessä. Manner-Suomen korkeimpana marraskuun lämpötilana kuitenkin säilyy maanantainen Porin 14,7 astetta.
Ennen vuotta 1999 Suomen koko mittaushistorian marraskuun ennätys oli vain 12,0 astetta. Muutaman viimeisimmän vuorokauden aikana tämä lukema on ylittynyt yli 60 sääasemalla Suomessa.
Lämpöennätyksiä on viime päivinä tehty muuallakin maailmalla. Eilen tehtiin mahdollisesti koko pohjoisen pallonpuoliskon mittaushistorian marraskuun lämpöennätys, kun Meksikossa mittari näytti kahdessa mittauspisteessä 44,8 astetta. Meksikolaisten mittauspisteiden luotettavuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Lue myös tämä
Jos olet alle 36-vuotias, kaikki elämäsi kuukaudet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä
10 kommenttia:
Miten nämä lämpötilat selittyy? ilmastonmuutos ei vaikuta näin lyhyellä tähtäimellä... El nino/La nina ja auringonpilkkujen aktiivisuus?
Kiitos kysymyksestäsi. Vastaukseni on se, että nyt on vaan sattunut sopivat lounaisvirtaukset. Ilmastonmuutos vaikuttaa siten, että aiemmin vastaavat lounaisvirtaukset eivät ole marraskuussa aiheuttaneet yhtä korkeita lämpötiloja. Ilmastonmuutos vaikuttaa siis siihen, että lämpötilajakauma siirtyy yhä enemmän lämpimään suuntaan. Ilmakehän dynamiikka säätelee lämpöennätysten syntymisajankohtaa ja -paikkaa, mutta jatkuvaan lämpöennätysten syntyyn vaikuttaa ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos ei siis yksin aiheuta tällaisia ennätyksiä, mutta ilmastonmuutos edesauttaa lämpöennätysten syntyä, kun olosuhteet sattuvat olemaan sopivat. Jos ilmasto ei muuttuisi, lämpö- ja kylmyysennätyksiä pitäisi tulla likimain yhtä paljon, kun havaintosarjat pitenevät. Nyt 2000-luvulla Suomessa on syntynyt useita kuukausikohtaisia lämpöennätyksiä, mutta ei yhtään kuukausikohtaista kylmyysennätystä.
Edellinen vastaukseni liittyy lähinnä Suomen lämpöennätyksiin. Globaalisti ajatellen lämpöennätysten syntyä auttavat ilmastonmuutoksen lämmittämä merivesi ja jääpeitteisen pinta-alan väheneminen. Myös polaaripyörteellä on osaltaan vaikutusta asiaan. Lisäksi ilmakehän kaoottisuus vaikuttaa siihen, missä ja milloin ennätyksiä mahdollistavat olosuhteet sattuvat ilmenemään.
Yleensä maapallo on keskimääräistä lämpimämpi El Niño -vuosina. Nyt ei kuitenkaan ole menossa El Niño -vaihe, joten luonnollinen ENSO-ilmiö ei vaikuta tämänhetkisiin ennätyksiin, vaikka muut luonnolliset tekijät luovatkin sattumalta sellaiset olosuhteet, että lämpöennätykset ovat mahdollisia. Ennätyksiin vaikuttavat siis satunnaiset luonnolliset tekijät ja ilmastonmuutos yhdessä.
Jari sanoi: "Ennätyksiin vaikuttavat siis satunnaiset luonnolliset tekijät ja ilmastonmuutos yhdessä."
Kenties tähän tulokseen tulivat myös pohjoisen kansat, kun Pieni Jääkausi alkoi tehdä tuloaan. Ei, vaan he ajatteli että jumalat, ainakin sään jumalat on heitä vastaan. Osa ajoissa pääsi siirtymään etelään lämpöä etsimään. Suuri osa monesta Keskiajan lämpökaudella syntyneistä pienkolonioista kuoli paikalleen nälän heikentämänä. Heitä kylmyys siunasi näin.
Vaan hellemmin lämpeneminen siunaa nykyaikaa. Olkaamme iloisia. Kerron hellyydestä jonkin esimerkin:
- Lämpenee.
- Sadot kasvaa paremmin lämmössä.
- Lämmitys ym. moninaiset kustannukset vähenee.
- Terveys paranee, kun kylmyystaudit vähenee.
- Luonto monipuolistuu lämmöstä ja mylläyksestä. Sitäkös ei toisin propagoineet tahdo hyväsyä todeksi.
- Kun on entistä tuottavampi maatalousmaa ja satoisuus, ei tarvitä jatkuvasti lisämaita, niin monimuotoiset luontoalueet säilyvät yhä paremmin. Jopa laajenevat.
- Myrskyt laimenee.
- Viini halpenee, kun sadot paranee. Ylituotanto uhkaa aina alentaa hintoja, siksi sitä pitää taktokoida pois tavalla tai toisella. Vaikkapa väärällä propagandalla.
- Kaakaota piisaa. Ja erityisesti, kun eräät yhteiskunnalliset solmut ratkotaan vallankumouksin.
- Samoin kahville aina uusilla alueilla perustetaan viljelmiä. SIllekin ylituotanto uhkaa. Jos ei enää ylituotantoa höyryvetureissa mielenosoituksena polteta, niin kentis keksivät laittaa johonkin biokaasureaktoriin. Ainakin massamediaan.
- Ohraa riittää oluen panoon ihan niin paljon, kun viljelijät katsoo sitä kannattavan viljellä panimoiden tilausten pohjalta. Tietty sitten loput rehuksi normaaliin tapaan. Toivottavasti viljelevät myös leiväksi, koska olen aina välillä tykännyt syödä ohraleipää herkkuna suorastaan. Ilmeisesti ei massaleipomot kuitenkaan ohrasta pidä joistain omista tuotannollisista syistään.
Kiitos kommentistasi. On toki totta, että ilmaston lämpenemisestä on myös hyötyä erityisesti pohjoisille alueille, varsinkin Pohjoismaille, Kanadalle ja Venäjälle. Esimerkiksi lämmityskulut pienentyvät kylmyyden aiheuttama kuolleisuus vähenee. Toisaalta helleaaltojen aiheuttamat viilennystarpeet ja suorat sekä epäsuorat kuolleisuusvaikutukset lisääntyvät ja trooppiset tai subtrooppiset sairaudet leviävät laajemmalle alueelle, mm. malaria ja denguekuume. Suomessakin puutiaiset ja niiden levittämät sairaudet lisääntyvät osin lämpenemisen ja osin myös muiden tekijöiden vaikutuksesta. Ilmastonmuutos aiheuttaakin haittavaikutuksia paljon enemmän kuin hyötyjä, erityisesti globaalisti tarkasteltuna. Itse asiassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset maailman maatalouteen olisivat kalliimmat kuin ilmastonmuutosta hillitsevän bioenergiatuotannon aiheuttama hintojen nousu.
Olemme keskustelleet tästä samasta asiasta jo hyvin moneen kertaan. Vaadit minulta kaikkiin sanomisiini tieteellisiä tutkimuksia perustaksi - ja esitänkin niitä mielelläni. Tapanani ei ole heitellä pelkkiä väitteitä ilman tieteellisiä perusteita. Toivoisin samaa myös sinulta. Minkä tutkimusten mukaan myrskyt laimenevat, viini halpenee, kaakaota piisaa ja kahvin ylituotanto uhkaa? Toki ilmastonmuutoksella on viinintuotannollekin sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia sen mukaan, mitä aluetta ja mitä lajiketta tarkastellaan. Sama pätee myös kahvin tuotantoon ja kaakaon tuotantoon.
Haluan palauttaa mieleen seuraavat tekstini ja niiden lopussa olevat keskustelumme, joissa esitän linkkeinä myös lähteet omille sanomisilleni (esimerkiksi ravinnontuotannon osalta tässä kommentissa):
Maapallon ylikulutuspäivä on tänä vuonna 22. elokuuta, koronapandemian seurauksena kolme viikkoa myöhemmin kuin vuosi sitten
Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi
Mittaushistorian viisi lämpimintä kesää on koettu pohjoisella pallonpuoliskolla viiden viime vuoden aikana
Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa
Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?
Edellisessä kommentissani kolmannen virkkeen piti kuulua näin: "Esimerkiksi lämmityskulut pienentyvät ja kylmyyden aiheuttama kuolleisuus vähenee."
Oikeastaan on hyvin populistista kiinnittää ilmastonmuutoskeskustelussa niin paljon huomiota viinin, kahvin ja kaakaon (suklaan) tuotantoon, kun kyse on miljoonien ihmisten puhtaan juomaveden saatavuudesta ja ravinnontuotannosta. Jos ja kun tärkeät viljanviljelyalueet kuivuvat, esimerkiksi Lappiin ei lämpenemisestä huolimatta ole helppoa perustaa kovin laaja-alaisia ohrapeltoja, koska maaperä on monin paikoin niin kivikkoinen.
Sanot Jari: "Oikeastaan on hyvin populistista kiinnittää ilmastonmuutoskeskustelussa niin paljon huomiota viinin, kahvin ja kaakaon (suklaan) tuotantoon, kun kyse on miljoonien ihmisten puhtaan juomaveden saatavuudesta ja ravinnontuotannosta .... "
Me olemme monella tapaa samanmielisiä näemmä. Vaikka olemmekin monesta erimielisiä. Tietänet, että juurikin ilmastopelon propagoijat toi mainittuja asioita esiin huoli-pelko-mielessä päästen ihan ns. laatumedioihin, kuten Hesariin jne.. Vaikka tosiasiassa kyse on ollut busineksen hintojen manipulointi käyttäen huolisyynä ilmastomuutosta. Esimerkkejä valetieteellisistä tutkimuksista, joita tuuppaa jatkuvasti tulemaan Hesari-YLE:en.
Yrität väittää, anteeksi antaa ymmärtää, että ei ole tutkittua tietoa ilmastomuutoksen suurta vaarallisuutta vastaan. Sitähän on, mutta kuten tiennet, hyvä uutinen ei ole uutinen vain huono, huoli, vaara uutinen on. Siksi sinäkään et kenties ole niihin törmännyt.
Yksi linkki esimerkiksi, joista pääset alkuun.
https://ilmastotiede.wordpress.com/2020/06/26/twitter-yhteenvetoa/
Mainitsenpa, että ao henkilö on tehnyt joko joukon ilmastoasiaa käsitteleviä loistavia juttuja blokissaan.
Mutta kuten tämänkin blokin osalta, niin sitä aikanaan väsyy samoja toistamaan. Siksi kiitän v 2016 linkkauksestasi. Siinä minä koen hirmu hyvin perustelevan kantojani. Tämä siis uusintana. Tulkoon siitä klassikko.
https://biologi-jari.blogspot.com/2016/11/huippuvuoret.html?showComment=1480955375575#c6139449458059772768
Hyviä hämärähyssypäiviä sinnekin.
Sanot Jari: "Oikeastaan on hyvin populistista kiinnittää ilmastonmuutoskeskustelussa niin paljon huomiota viinin, kahvin ja kaakaon (suklaan) tuotantoon, kun kyse on miljoonien ihmisten puhtaan juomaveden saatavuudesta ja ravinnontuotannosta .... "
Me olemme monella tapaa samanmielisiä näemmä. Vaikka olemmekin monesta erimielisiä. Tietänet, että juurikin ilmastopelon propagoijat toi mainittuja asioita esiin huoli-pelko-mielessä päästen ihan ns. laatumedioihin, kuten Hesariin jne.. Vaikka tosiasiassa kyse on ollut busineksen hintojen manipulointi käyttäen huolisyynä ilmastomuutosta. Esimerkkejä valetieteellisistä tutkimuksista, joita tuuppaa jatkuvasti tulemaan Hesari-YLE:en.
Yrität väittää, anteeksi antaa ymmärtää, että ei ole tutkittua tietoa ilmastomuutoksen suurta vaarallisuutta vastaan. Sitähän on, mutta kuten tiennet, hyvä uutinen ei ole uutinen vain huono, huoli, vaara uutinen on. Siksi sinäkään et kenties ole niihin törmännyt.
Yksi linkki esimerkiksi, joista pääset alkuun.
https://ilmastotiede.wordpress.com/2020/06/26/twitter-yhteenvetoa/
Mainitsenpa, että ao henkilö on tehnyt joko joukon ilmastoasiaa käsitteleviä loistavia juttuja blokissaan.
Mutta kuten tämänkin blokin osalta, niin sitä aikanaan väsyy samoja toistamaan. Siksi kiitän v 2016 linkkauksestasi. Siinä minä koen hirmu hyvin perustelevan kantojani. Tämä siis uusintana. Tulkoon siitä klassikko.
https://biologi-jari.blogspot.com/2016/11/huippuvuoret.html?showComment=1480955375575#c6139449458059772768
Kiitos kommentistasi. Olemme tosiaan monessa asiassa samaa mieltä, mutta toisaalta olemme monessa asiassa myös hyvin kaukana toisistamme. Minä luotan vertaisarvioituihin tiedejulkaisuihin ja alan asiantuntijoihin. Sinä luotat nimettömiin nettikirjoittajiin. Sellainen on myös tuo linkkaamasi Ilmastotiede-blogi, joka esittelee itsensä näin: "Bloggaaja on alaa seuraava yksityishenkilö."
Ennemmin luottaisin Ilmastotieto-blogiin, jonka kirjoittajat esittelevät itsensä avoimesti (olen itsekin siellä mukana). Toivottavasti olet tutustunut myös vastauksiin, jotka esitin noihin klassikkokantoihisi.
Lähetä kommentti