tiistai 3. marraskuuta 2020

Suomen tilastohistorian marraskuun lämpöennätys tänään

Marraskuu 2020 Kouvolassa
Marraskuu 2020 Kouvolassa

Tämän aamun todellinen uutinen eivät ole ihmisten verotiedot. Sen sijaan suuri uutinen on Suomen mittaushistorian uusi marraskuun lämpöennätys. Alustavien tietojen mukaan Porin lentoasemalla mitattiin yöllä +14,7 astetta. Lisäksi lähes jokainen mittausasema Länsi-Suomessa teki havaintopistekohtaisen marraskuun lämpöennätyksen.

Tämä kirjoitukseni on melkein toisinto lähes päivälleen viisi vuotta sitten kirjoittamastani tekstistä. Nimittäin 2. marraskuuta vuonna 2015 marraskuun mittaushistorian lämpöennätykseksi Suomessa todettiin +13,4 astetta ja päivää myöhemmin +14,3 astetta.

Helsingin Kaisaniemessä mitattiin tänä aamuna +12,7 astetta. Koko 176-vuotisen mittaushistorian aikana Kaisaniemen lämpötila on noussut marraskuussa 12 asteen yläpuolelle vain yhden kerran, 3. marraskuuta vuonna 2015.

Yksittäisiä ennätyksiä huomattavasti tärkeämpää on pitkäaikainen trendi. Yksittäiset ennätykset eivät nimittäin yksin kerro ilmastonmuutoksesta yhtään mitään. Se kuitenkin kertoo jotakin, että koko 2000-luvulla Suomessa ei ole mitattu yhtäkään koko mittaushistorian kuukausikohtaista kylmyysennätystä.

Lokakuu 2020 oli Suomessa yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämpimiä lokakuita esiintyy keskimäärin kerran 10–20 vuodessa.

Marraskuun alussa on ollut hyvin lämmintä lähes koko Länsi- ja Keski-Euroopassa, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa.

Lue myös tämä

Jos olet alle 36-vuotias, kaikki elämäsi kuukaudet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä

6 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

On myös huomionarvoista, että ennen tuota 2015, manner-Suomen korkein marraskuun lämpötila lienee ollut vain tasan 12 astetta (Salo 1967). Sitä korkeammat mittaukset tehtiin lähinnä Ahvenanmaalla. (Hailuodossa joskus 50-luvulla +12.6, muttei sekään mantereella)

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Tuo on erittäin hyvä ja tärkeä huomio.

Nimetön kirjoitti...

Jos marraskuu jatkuu super lämpöisenä niin voiko tämä kieliä kylmää vuoden vaihdetta ja kevättä?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kysymyksestäsi. Noin suoraviivaista yhteyttä ei pysty sanomaan. Edellinen koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätys tehtiin vuonna 2015. Silloin talven säät etenivät seuraavasti:

Marraskuu 2015 muodostui Suomessa laajalti poikkeuksellisen lämpimäksi lukuun ottamatta Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvaa aluetta. Suomen etelä- ja länsiosissa marraskuu oli monilla sääasemilla jopa ennätyksellisen leuto. Lunta oli marraskuun lopussa vain Koillismaalla, Lapissa ja osassa Kainuuta. Tilastollisesti lunta pitäisi olla marraskuun päättyessä koko maassa. Koko syksyn (syys-marraskuun) keskilämpötila oli Suomessa harvinaisen korkea, suurimmassa osassa Suomea yli 2 astetta ja pohjoisessa paikoin yli 3 astetta tavanomaista korkeampi.

Suomessa koko mittaushistorian joulukuun lämpöennätys rikottiin joulukuussa 2015 useaan kertaan kahdessa erillisessä lämpöaallossa, ensin itsenäisyyspäivänä (Jomala, Maarianhaminan lentoasema +11,1 astetta) ja sen jälkeen 20. joulukuuta (Kokemäki ja Pori +11,3 astetta). Myös yö 20.-21. joulukuuta oli lämmin. Etelä-Suomessa yön alimmat lämpötilat olivat kahdeksan plusasteen paikkeilla. Yleensä näissä lukemissa ollaan toukokuussa tai kesäkuun alussa. Koko joulukuu oli Suomen etelä- ja keskiosissa hyvin lauha sekä sateinen.

Suomessa tammikuu 2016 oli koko maassa tavanomaista kylmempi, etelä- ja keskiosissa paikoin jopa harvinaisen kylmä. Anomalia (lämpötilapoikkeama verrattuna tavanomaiseen) oli pääosin -4-7 astetta. Kuukauden kolme ensimmäistä viikkoa olivat kylmiä, mutta tammikuun lopulla lauhtui huomattavasti. Koko talven laajin merijäätilanne koettiinkin jo varhain, 22. tammikuuta. Terminen kevät alkoi joillakin rannikkopaikkakunnilla jo tammikuun lopulla. Merikarvialla satoi lunta vuorokaudessa (perjantaiaamusta 8.1.2016 klo 8 lauantaiaamuun 9.1.2016 klo 8) peräti 73 cm, mikä on yhden vuorokauden aikana sataneen lumen koko Suomen mittaushistorian ennätys.

Helmikuu 2016 oli Suomessa laajalti harvinaisen lauha, Itä-Suomessa jopa 6-7 astetta tavanomaista lauhempi. Myös koko talvi (joulu-helmikuu) oli Suomessa kylmästä ja kuivasta tammikuusta huolimatta lauha sekä sateinen. Suomen keskivaiheilla oli jopa ennätyksellisen sateista.

Maaliskuu 2016 oli Suomessa kuiva, lauha ja kahdesta neljään astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lumi oli maaliskuun lopussa sulanut etelä- ja länsirannikolta. Suomen keskiosassa lumensyvyys oli harvinaisen pieni, 20–40 cm keskiarvojen alapuolella. Terminen kevät alkoi Suomen lounaisosassa maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Suomessa huhtikuu 2016 oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, itärajalla jopa harvinaisen lämmin. Sademäärät nousivat jopa kaksinkertaisiksi tavanomaiseen verrattuna.

Toukokuussa 2016 Suomessa oli kuusi hellepäivää. Toukokuun ja koko kevään keskilämpötilat olivat paikoin ennätyksellisen korkeita. Toukokuun keskilämpötila oli isossa osassa Suomea 3-5 astetta tavanomaista korkeampi. Noin 20 säähavaintoasemalla tehtiin toukokuun koko mittaushistorian keskilämpötilaennätys. Kevät (maalis-toukokuu) oli Itä- ja Pohjois-Suomessa laajalti poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin. Anomalia (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) oli 2-3 astetta. Länsi-Suomessa anomalia jäi hieman alle kahteen asteeseen.

Myöskään talven 2020-2021 vuodenaikaisennusteet eivät ainakaan tällä hetkellä ennusta meille kylmää vuodenvaihetta ja kevättä.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kun miettii talven säätä Suomessa, kannattaa kiinnittää huomiota NAO-indeksiin ja polaaripyörteeseen.

Talvisäähämme vaikuttaa oleellisesti NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.

Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.

Havaittua ja ennustettua NAO-indeksiä voi tarkastella tästä linkistä. Tällä hetkellä se on selvästi positiivinen, mutta se näyttäisi ehkä kääntyvän neutraaliksi tai lievästi negatiiviseksi marraskuun puolivälin tievoilla.

Polaaripyörre eli napapyörre on ilmakehään napa-alueille talvisaikaan syntyvä, 10-80 kilometrin korkeudella napoja kiertävä koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Suomen talvisään kannalta on oleellista, kuinka yhtenäinen pyörre on eli kuinka hyvin se eristää kylmän ilman lähelle pohjoisnapaa. Jos pyörre pysyy yhtenäisenä, meillä vallitsevat lauhat lounaistuulet. Jos polaaripyörre hajoaa, kylmää arktista ilmaa pääsee purkautumaan kohti etelämmäksi kohti Suomea.

Lisää kannattaa lukea meteorologi Petri Takalan sivuilta ja AERin sivuilta sekä Severe Weather Europe -sivuilta.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tänään Maarianhaminassa mitattiin +16,6 astetta. Koko Suomen mittaushistorian marraskuun lämpöennätys meni siis reilusti uusiksi jo toistamiseen tällä viikolla. Lue lisää uudesta postauksestani ”Marraskuun hurjia lämpöennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla”.