 |
| Maapallon eri alueiden lämpötilat vuonna 2020 verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Keskimääräistä lämpimämpää oli suurimmalla osalla maa- ja merialueista. Monin paikoin oli jopa ennätyslämmintä. Keskimääräistä kylmempää oli hyvin harvoilla alueilla, lähinnä Pohjois-Atlantilla Grönlannin etelärannikolla. Ennätyskylmää ei ollut millään maa- tai merialueella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for Annual 2020, published online January 2021, retrieved on January 15, 2021. |
Joulukuun loppupuolella Japanin ilmatieteen laitos laski ennakkotiedon, jonka mukaan vuosi 2020 olisi maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin vuosi. Viikko sitten eurooppalainen Copernicus Climate Change Service julkaisi omat tietonsa, joiden mukaan vuosi 2020 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin tai mittaustarkkuuden rajoissa jopa yhtä lämmin kuin aiempi ennätyslämmin vuosi 2016. Päättynyt vuosikymmen oli mittaushistorian lämpimin ja ensimmäinen yli asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosikymmen.
Eilen tietonsa julkaisi riippumaton tutkimusorganisaatio Berkeley Earth, jonka mukaan maa-alueet olivat vuonna 2020 globaalisti selvästi mittaushistorian lämpimimmät ja maa- sekä merialueet yhdistettyinä vuosi oli toiseksi lämpimin, lähes yhtä lämmin kuin ennätyslämmin vuosi 2016. Myöhemmin eilen tietonsa kertoivat myös Nasa ja NOAA. Nasan tiedoissa vuosi 2020 näyttäisi olleen koko mittaushistorian kuumin tai mittaustarkkuuden rajoissa jaetulla ykkössijalla vuoden 2016 kanssa. NOAA:lla viime vuosi yltää toiselle sijalle. Myös brittiläisten tutkimuslaitosten analyysissä vuosi 2020 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin tai jopa lämpimin, 1,28 ± 0,08 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.
Kaikilla tutkimuslaitoksilla vuosien 2020 ja 2016 lämpötilaero on korkeintaan 0,03 celsiusastetta. Maapallon keskilämpötila kuitenkin pystytään määrittämään kohtuullisen luotettavasti enintään 0,05 asteen tarkkuudella. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä vuodet 2016 ja 2020 ovat virhemarginaalin rajoissa kaikkien mittausten mukaan likimain yhtä lämpimiä. Vuodet 2016 ja 2020 ovat siis lämpömittareilla mitattujen aikasarjojen mukaan parhaat ehdokkaat 1800-luvulta alkavan mittaushistorian lämpimimmiksi vuosiksi. Myös vuodesta 1979 alkaen satelliiteista tehdyt alailmakehän lämpömittaukset osoittavat samaa. RSS-satelliittimittausten mukaan vuosi 2020 oli lämpimin, hieman vuoden 2016 edellä. Sen sijaan UAH:n satelliittimittausten mukaan vuosi 2020 oli hiukan vuotta 2016 viileämpi.
Erityisesti maa-alueet ja varsinkin pohjoinen pallonpuolisko olivat ennätyslämpimiä
Nasan mukaan vuosi 2020 oli 1,02 celsiusastetta vertailukautta 1951-1980 lämpimämpi ja maapallon keskilämpötila on kohonnut noin 1,2 astetta 1800-luvun lopulta nykypäivään. Nasan mukaan arktinen alue on viimeisimmän 30 vuoden aikana lämmennyt yli kolme kertaa nopeammin kuin muut maapallon alueet.
NOAA:n mukaan tammikuu, toukokuu ja syyskuu olivat vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian globaalisti lämpimimmät ko. kuukaudet. Maa- ja merialueet yhdistettyinä globaali keskilämpötila oli 0,98 ± 0,15 astetta 1900-luvun keskiarvoa korkeampi, vain 0,02 astetta ennätyslämmintä vuotta 2016 alempi. Jos katsotaan pelkkiä maa-alueita, vuosi 2020 oli koko mittaushistorian lämpimin, 1,59 ± 0,14 astetta 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Myös maa- ja merialueet yhdistettyinä vuosi oli mittaushistorian lämpimin, mikäli tarkastellaan pelkkää pohjoista pallonpuoliskoa. Eroa vertailukauteen oli 1,28 ± 0,15 astetta. Pohjoisella pallonpuoliskolla sekä maa- että merialueet olivat ennätyslämpimiä myös erikseen tarkasteltuina.
Vuotta 2016 lämmitti El Niño, vuonna 2020 oli melko neutraalit olosuhteet ja vuotta 2021 viilentää La Niña
Vuotta 2016 lämmitti yksi viime vuosisadan voimakkaimmista El Niño -ilmiöistä. Sen arvioidaan vaikuttaneen globaaliin keskilämpötilaan joitakin asteen kymmenysosia. Sen sijaan vuonna 2020 ENSO (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) oli melko neutraalissa tilassa tai varsinkin vuoden jälkipuoliskolla noin elokuusta alkaen jopa viilentävän La Niñan puolella. Miten kuuma vuosi 2020 olisikaan ollut, jos luontaisessa vaihtelussa olisi sattunut koko kalenterivuoden ajan kestävä El Niño -ilmiö? Vuonna 2020 ENSO-mittari oli lievästi El Niñon puolella vain lyhyen aikaa vuoden alkupuoliskolla. Näin lämpimän vuoden esiintyminen ilman pitkäaikaista El Niñoa todennäköisesti antaa viitteitä ilmastonmuutoksen voimistumisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko ajan tulisi uusia ennätyslämpimiä vuosia. Esimerkiksi vuodesta 2021 tullee viileämpi viime vuoden puolella käynnistyneen ja edelleen voimistuvan La Niña -ilmiön vaikutuksesta.
Ilman lämpötilasarjoihin tehtyjä korjauksia lämpeneminen näyttäisi todellista voimakkaammalta
Joskus ilmastoskeptikot ovat esittäneet kritiikkiä siitä, että tutkimuslaitokset ovat muokanneet varsinkin vanhojen mittareilla mitattujen lämpötilamittausten raakadataa. Tämä adjusointi tarkoittaa sitä, että tiedossa olevat esimerkiksi erilaisten mittareiden ja mittaustapojen aiheuttamat ongelmat on pyritty korjaamaan niin, että lukuarvot kokeellisten tutkimusten mukaan vastaisivat standardisoituja mittaustuloksia. Lisäksi globaalien lämpötilojen adjusoinnissa voidaan korjata laskennallisesti, jos joiltakin laajoilta alueilta puuttuu havaintoja. Eri tutkimuslaitosten globaalien aikasarjojen pienet erot johtuvatkin analyysimenetelmistä (interpolaatio) ja siitä, miten käsitellään niitä maapallon alueita, joilta havaintoja ei ole saatavilla. Tällaiset alueet joko jätetään kokonaan ottamatta huomioon, niillä käytetään apuna satelliittidataa (viimeisimmät vuosikymmenet) tai sovelletaan kokonaisvaltaista assimilaatiotekniikkaa.
Menetelmäeroista huolimatta eri tutkimuslaitosten tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. Kun tarkastellaan globaalia lämpenemistä, havaintopisteiden määrällä ei edes ole kovin oleellista merkitystä, jos havaintopisteet ovat kyseistä aluetta hyvin edustavia. Itse asiassa adjusoitu eli korjattu lämpötila-aineisto näyttää vähemmän lämpenemistä kuin adjusoimaton raakadata. Siksi kritiikki siitä, että ilmastonmuutoksen vakavuutta olisi liioiteltu adjusoinnin avulla, on perusteetonta.
Vuosikymmenet koko ajan aiempaa lämpimämpiä, lämpeneminen kiihtynyt ja mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta seitsemän viimeisimmän vuoden aikana
 |
| Vuosien 1880-2020 globaalien keskilämpötilojen poikkeama 1900-luvun keskiarvosta. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for Annual 2020, published online January 2021, retrieved on January 15, 2021. |
NOAA:n mukaan vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta on mitattu seitsemän viimeisimmän vuoden aikana. Mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta on mitattu vuoden 2004 jälkeen. Vuosi 2020 oli 44. peräkkäinen vuosi, jolloin vuoden keskilämpötila oli 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Viimeksi keskiarvon alapuolelle on siis jääty vuonna 1976.
Edelleen NOAA:n mukaan vuosikymmen 2011-2020 oli koko mittaushistorian lämpimin vuosikymmen, 0,82 astetta 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Edellinen ennätys oli 0,62 astetta vuosina 2001-2010. Vuodesta 1880 nykypäivään lämpenemistä on tapahtunut 0,08 astetta vuosikymmenessä. Lämpenemistahti on kuitenkin kiihtynyt, sillä vuodesta 1981 nykypäivään se on ollut 0,18 astetta vuosikymmenessä eli hiukan yli kaksinkertainen.
Suurin osa ylimääräisestä lämmöstä kertyy meriin, joiden lämpösisältö on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea
Globaalisti yli 90 prosenttia maapallolle kertyvästä ylimääräisestä lämmöstä sitoutuu meriin. Vuonna 2020 merien lämpösisältö oli NOAA:n mukaan 1022 joulea. Mittaushistorian (1955-2020) kuusi suurinta merien lämpösisältöä on mitattu kuuden viimeisimmän vuoden aikana. Pohjoisella pallonpuoliskolla merien lämpösisältö oli vuonna 2020 ennätyksellinen, globaalisti NOAA:n mukaan toisella sijalla. Brittiläisessä selvityksessä merien globaali lämpösisältö oli vuonna 2020 ennätyskorkea. Myös jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt ja merenpinnan nousu jatkunut. Vuodesta 1900 nykypäivään merenpinta on kohonnut 0,18-0,2 metriä.
Ennätyslämpimässä Euroopassa vuosien lämpenemistahti on nykyään yli kolminkertainen aiempaan verrattuna
Maanosakohtaisessa tarkastelussa vuosi 2020 oli ennätyslämmin Aasiassa ja Euroopassa sekä NOAA:n että Berkeley Earthin mukaan. NOAA:n tiedoissa Euroopan vuoden 2020 keskilämpötila oli 2,16 astetta 1900-luvun keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2018 ennätys siis ylittyi 0,28 asteella. Nyt poikkeama 1900-luvun keskiarvosta nousi ensimmäistä kertaa kahden asteen yläpuolelle. Euroopan mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta on koettu seitsemän viimeisimmän vuoden aikana. Kaikki kymmenen lämpimintä vuotta ovat olleet tällä vuosituhannella. Vuosi 2020 oli 24. peräkkäinen vuosi, jolloin vuoden keskilämpötila oli 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Vuodesta 1910 nykypäivään Euroopan vuosien keskilämpötilat ovat kohonneet keskimäärin 0,15 astetta vuosikymmenessä. Vuodesta 1981 nykypäivään lämpenemistahti on kuitenkin ollut yli kolminkertainen, 0,47 astetta vuosikymmenessä.
Lue myös nämä
Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin
12 kommenttia:
Moi !
Itse otsikon asiaan minulla ei ole mitään kommentoitavaa, koska v. 2020 oli kyllä
todella lämmin.
Mutta siellä tekstissä oli se maininta että jäätiköt jatkavat sulamista, ja vaikka
Grönlantia ei mainittukaan niin mieleeni tuli seuraavaa.
Yle esitti joskus pari kuukautta sitten dokumentin: Jäänalainen kaupunki (voi olla areenassa vieläkin)
Kyseinen Camp Century rakennettiin 1959 - 1966 Grönlannin pohjoisosaan lumen/jään alle.
Rakennus syvyyttä ei mainittu, mutta filmiä ja kuvia oli dokumentissä paljon ja
niitä katsomalla ja vertaamalla ihmisten pituutta ja koneiden korkeutta päädyi siihen että syvyyttä oli rakenteilla seuraavasti:
Pelastuskuilut olivat pinnalla noin 2,5 m korkuiset, ja syvimmät lumen alaiset osat
pinnan alla 15-18 m syvällä.
Ja kun nyt on ruvettu huolehtimaan tukikohtaan jääneestä PCP myrkystä / ydinvoimalan jätteistä, olivat tutkijat 2017 etsineet paikan ja todenneet kaupungin sijainti
syvyyden olevan 30-70 m pinnan alla. Eli paikalle oli kertynyt v. 1966 jälkeen vähintään 30 m uutta jäätä / lunta.
Että melkoista tuo sulaminen Grönlannin siinä osassa, ja kun lähes 1000 km päässä
etelässä ovat 1942 laskeutuneet lentokoneet yli 90 m syvyydessä, niin ei sielläkään kamalasti sula jäätikkö.
Tutkijoiden laskujen mukaan Camp Century päätyy jäävirran mukana mereen n 70 vuoden kuluttua, jos ei paikkaa siivota siihen mennessä.
Aatsi Pirkanmaalta
Kiitos kysymyksestäsi, Aatsi. Hyvä, että kysyit, niin sinulle ei jää väärää käsitystä.
Suosittelen tutustumaan tämän linkin artikkeliin.
Cam Century perustettiin jo valmiiksi lumen ja jään alle sellaiseen paikkaan, joka on erityisen otollinen firn-lumen syntymiselle. Ajatuksena oli, että se säilyy ikuisesti lumen ja jään peittämänä. Grönlannin mannerjäätikön on kuitenkin huomattu 1960-luvulta lähtien olleen herkempi ilmastonmuutokselle kuin aiemmin ajateltiin.
Grönlannin mannerjäätikkö menetti vuosina 1900-1983 massaansa 75 ± 29 gigatonnia vuodessa. Huomaa, että yksi gigatonni vastaa 1 000 000 000 000 kilogrammaa. Viimeaikainen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kiihdyttänyt tätä massan menetystä varsinkin noin vuoden 1990 jälkeen. Vuosina 2007-2011 jääpeite menetti massaansa 262 ± 21 gigatonnia vuodessa. Suurin osa tästä jäähäviöstä johtui lisääntyneestä sulamisesta eikä niinkään jäävuorten irtoamisesta. Viimeaikaisen ilmastonmuutoksen aiheuttama jäähäviö on selvästi havaittavissa Luoteis-Grönlannissa.
Camp Centuryn -alue menetti 14 ± 2 gigatonnia jäätä vuosina 2007-2011. Suurin osa (80 %) tästä jäähäviöstä johtui jäätikön massataseen heikkenemisestä, siis sulamisesta.
Heinäkuussa 2012 oli erityisen runsasta sulamista, jonka seurauksena sulamista tapahtui 98 prosentilla Grönlannin mannerjäätikön pinta-alasta. Tulevien vuosikymmenien aikana pinnan sulaminen yleistyy yhä korkeammilla paikoilla, joilla sulaminen ei aiemmin ollut säännöllistä.
Lisätietoa jäätiköiden sulamisesta voit katsoa tästä linkistä.
Moi !
Kiitos vastauksesta. Yritin tutustua ylempään linkkiin, mutta kielen ymmärrys ei oikein riittänyt.
Tutkimukset näyttivät olevan vanhempia kuin 2017, joten dokumentin filmi aineisto
on ehkä ollut vielä tutkijoiden saavuttamattomissa.
Ja filmistä näkee selvästi että syvyys on yli mainitun 8 m, koska syvyys on vähintään
6 - 7 miehen mittaa + päälle kasattu lumi.
Sulaako jää/lumi alueella alapuolelta ? Tekstissä mielestäni oli kyllä että päältä,
mutta miten se on mahdollista jos rakenteet ovat syvemmällä kuin tehdessä.
Lentokoneista vielä sen verran, vuonna 1992 kun yksi kone käytiin hakemassa sieltä
se oli 82 m syvyydessä ja pari vuotta sitten koneet olivat lehtitietojen mukaan 91 m
syvyydessä. Eli n. 26 vuoden aikana jäätä / lunta oli kertynyt 9 m lisää.
Aatsi Pirkanmaalta
Kun kyse on korkealla vuoristossa olevasta pisteestä, siellä toki muodostuu runsaasti lunta ja jäätä, vaikka aluetta laajemmin tarkasteltaessa jäätiköt sulavat. Paikoin ilmastonmuutos jopa on lisännyt - ja lisää edelleen - sadantaa (lumisateita), kun ilmaston lämmetessä haihtuminen on lisääntynyt merijään sulamisen ja korkeampien lämpötilojen seurauksena.
Camp Centuryn rakennelmat rakennettiin tarkoituksella paikkaan, jossa lunta ja jäätä syntyy paljon. Itse asiassa rakennelmat ovat peräti 1910 metrin korkeudella merenpinnasta. Siellä jäätikön massatase on ollut positiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että lunta on satanut enemmän kuin sitä on sulanut. Ennen tämän vuosisadan loppua noin korkeallakin olevassa pisteessä massatase kuitenkin kääntyy negatiiviseksi, mikä tarkoittaa sitä, että sielläkin jäätikkö alkaa sulaa merkittävästi. Asia on nähtävissä tästä diagrammista.
Tieteilijät eivät tarvitse näiden asioiden selvittämiseen tv-ohjelmia. Jäätikön massatasetta voidaan mitata satelliiteista tehtävillä painovoimamittauksilla. Jos englannin kieli tuottaa vaikeuksia, asiasta voi lukea suomeksi esimerkiksi tästä linkistä.
En ollut aiemmin ajatellutkaan, että Camp Century on noin korkealla merenpinnasta. Tsekkasin tämän tiedon vasta nyt ja muutin sen perusteella edellistä kommenttiani.
Moi !
En kyllä tarkoittanutkaan että tutkijat tarvitsisivat TV-ohjelmia, vaan siinä ollutta
alkuperäistä filmi ja kuva materiaalia 1960-luvulta. Ehkä salaista aineistoa.
Josta selvästi näkyy miten syvää rakentaminen on ainakin ollut.
Ja jäätiköiden massatasetta ei kyllä varmaankaan ole mitattu 1950 ja 60 luvuilla
satelliiteista. Sputnik taisi lentää 1957, ja siinä piipittäjässä ei kyllä ollut
mitään hyötykuormaa. Useimmat laukaisuyritykset päätyivät poksahdukseen.
En ole varma, mutta hyöty satelliitit taisivat tulla kunnolla mukaan vasta 1970/80
lukujen vaihteessa tai myöhemmin.
Lentokoneista on ehkä pystytty jotakin mittaamaan vähän aikaisemmin.
Ja koska kyseessä on valtava alue jäistä erämaata, siellä tutkimus maanpinnalla on
ollut varmaankin vähäistä. Kairaus näytteitäkin taitaa olla aika harvasta paikasta otettu, joskus jossain Köpenhaminan yliopiston julkaisussa oli 3 paikkaa näkyvissä.
Joten vanhemmat tiedot taitavat olla lähinnä tutkijoiden arvauksia, jotka perustuvat
harvoihin tutkimuspisteisiin.
Aatsi Pirkanmaalta
Ahaa, tarkoititkin sitä, että tutkijoiden olisi pitänyt katsoa tv-dokumentista vanhoja tietoja. Luulin, että tarkoitit uusimpia tietoja vuoden 2017 jälkeen. Pyydän anteeksi väärää tulkintaani.
Satelliiteista on saatavilla satelliittikuvia 1970-luvun alkupuolelta alkaen (Landsat 1972), korkeus/tilavuusmittauksia 1990-luvun alkupuolelta alkaen ja massatasapainomittauksia 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Tilannetta 1950- ja 1960-luvuilla voidaan arvioida paikan päällä tehdyistä mittauksista ja lentokoneista otetuista ilmakuvista.
Linkittämäni tutkimusartikkelin mukaan vuonna 1960 pääosa Cam Centuryn rakennelmista oli 8 metrin syvyydellä silloisesta pinnasta. Jätehaudat tehtiin jo silloin 40-50 metrin syvyyteen. Vuonna 2015 aiemmin pinnalla olleiden rakenteiden jäänteet olivat hautautuneet yli 30 metrin syvyyteen ja jätehaudat 60-70 metrin syvyyteen. Tämä noin 20 metrin lisäsyvyys selittyy pääosin sataneella lumella. Tämä on siis kertyneen uuden lumen ja jään määrä koko ajalla vuodesta 1960 nykypäivään. Vallinneissa olosuhteissa tuo ei ole mitenkään erityisen paljon.
Mitä tarkoitat tällä: "Ja filmistä näkee selvästi että syvyys on yli mainitun 8 m." Jos alkuperäinen syvyys oli enemmän, silloinhan lunta ja jäätä on kertynyt edellä esitettyä vähemmän.
Satelliiteista tehtyjen massatasapainomittausten mukaan vuosina 2007-2011 koko Grönlannin jääpeite menetti massaansa 262 ± 21 gigatonnia vuodessa ja Camp Centuryn alue 14 ± 2 gigatonnia vuodessa. Tuo Camp Centuryn alue ei tarkoita pelkästään itse rakennelman pistettä, vaan tässä linkissä näkyvää aluetta 8.2 Camp Centurysta rannikolle.
Vaikka juuri Camp Centuryn korkealla olevassa pisteessä uutta lunta ja jäätä kertyy koko ajan lisää, jo 50 kilometrin päästä alkaa alue, jolta lumen ja jään määrä vähenee. Tämä nähdään selvästi nykyisistä satelliittimittauskista riippumatta siitä, mikä on ollut lähtötilanne 1960-luvulla. Ovatpa vanhat tulokset tutkijoiden arvauksia tai ei, lopputulos jäätiköiden nykyisestä sulamisesta ei siis muutu mihinkään.
Moi !
Sillä filmin yli 8 m tarkoitin että, jos joku kertoo joitakin tietoja faktana
ja sitten vanha arkistomateriaali todistaa ettei tieto pidäkkään paikkaansa
niin rupeaa aina miettimään muiden tietojen paikkansapitävyyttä.
Voit olla oikeassa tuossa lumimäärän uudessa kertymisessä, siihen kyllä
vaikuttaa se että onko onkaloiden täyttyminen tapahtunut ylhäältä
vai sivuilta päin. En tiedä kumpi on todennäköisempää.
Näitä epämääräisiä tietoja on kyllä useimmiten lehdissä. Tämän päivän Aamulehden
pääkirjoitus sivulla väitettiin että 28 biljoonaa tonnia jäätä olisi 1000 km3
eli 10 x 10 x 10 km kuutio, ja minusta tuntuu että ei pidä paikkaansa. Siis
tällä kertaa tuntuu määrä pieneltä jopa minusta.
Ja että tämä jäämäärä olisi menetetty vuosien 1994 - 2017 välillä.
En ole vielä katsonut lähteeksi mainittua Euroopan geotieteilijöiden yhdistyksen
EGU:n The Cryopher-lehden tutkimus juttua, jos se ei ole maksumuurin takana.
Aatsi Pirkanmaalta
Tieto 8 metrin syvyydestä perustuu tähän lähteeseen: Abele, G. (1964), Production analysis of cut‐and‐cover trench construction, Cold Regions Research and Engineering Laboratory, Tech. Rep. 126.
Kyse on vuonna 1964 julkaistusta alkuperäislähteestä, joten se lienee melko luotettava. Kuten aiemminkin totesin, sillä ei kuitenkaan edes ole nykyisen tilanteen kannalta merkitystä, onko tieto oikein vai ei. Nykyinen jään nopea sulaminen näkyy joka tapauksessa satelliiteista tehtävistä massatasapainomittauksista. Näihin havaintoihin ei tarvita tietoa alkuperäisestä syvyydestä.
Unohtui kommentoida tuo mainitsemasi jään tilavuus. Alkuperäisessä artikkelissa sanotaan näin: "We combine satellite observations and numerical models to show that Earth lost 28 trillion tonnes of ice between 1994 and 2017. Arctic sea ice (7.6 trillion tonnes), Antarctic ice shelves (6.5 trillion tonnes), mountain glaciers (6.1 trillion tonnes), the Greenland ice sheet (3.8 trillion tonnes), the Antarctic ice sheet (2.5 trillion tonnes), and Southern Ocean sea ice (0.9 trillion tonnes) have all decreased in mass. Just over half (58 %) of the ice loss was from the Northern Hemisphere, and the remainder (42 %) was from the Southern Hemisphere. The rate of ice loss has risen by 57 % since the 1990s – from 0.8 to 1.2 trillion tonnes per year – owing to increased losses from mountain glaciers, Antarctica, Greenland and from Antarctic ice shelves. During the same period, the loss of grounded ice from the Antarctic and Greenland ice sheets and mountain glaciers raised the global sea level by 34.6 ± 3.1 mm."
Jäätä on siis sulanut 23 vuodessa (1994-2017) 28 biljoonaa tonnia. Biljoona tonnia jäätä on 1000 kuutiokilometriä eli 10 x 10 x 10 kilometrin kokoinen kuutio. Tämä on suurempi kuin Mount Everestin tilavuus.
28 biljoonaa tonnia jäätä on 28 000 kuutiokilometriä. Sulaneena tuon jäämäärän synnyttämä vesimäärä vastaa likimain sitä, että koko Suomi peittyisi 70 metriä paksun vesikerroksen alle. Kyse ei siis ole pienistä määristä.
Moi !
Laskin kanssa että siinä on 28 kertainen virhe lehdessä, ja kerrankin alaspäin.
Siinä yliopiston tekstissä luki että jäämäärä peittäisi Britannia 100 m jäähän.
Ja Suomi siis n. 70 m vesikerroksen alle.
Tälläisissä laskuissa on mukava puhua Suomen, ja Britannian kokoisista pienistä
kääpiö alueista.
Laskin mitä tuo 1000 km3 tekisi Grönlannin ja Antarktiksen jäätikköalueella.
Käytin G:ssä 90 % jää pinta-alaa ja A:ssa 95 % pinta-alaa.
Yhteensä tuli näin 15´249´400 km2
Tähän 1000 km3 vaikuttaisi laskukoneen mukaan 0,0655 m, eli 65 mm. Ja tietysti
koko määrä 28´000 km3 vastaavasti tietenkin 1,834 m korotuksen. Menikö oikein ?
Valtamerien pintaan en edes yritä vaikutusta miettiä. Siihen vaikuttaa niin moni
muukin tekijä kuin vain sulava jää.
Aatsi Pirkanmaalta
Kiitos jälleen kommentistasi.
Eihän siinä tietysti realistisesti ajatellen ole mitään järkeä, että lasketaan, kuinka paksun vesikerroksen alle vaikkapa Suomi peittyisi. Se on vain tapa havainnollistaa asiaa (syntyvän veden määrää).
En tiedä muutenkaan, onko järkeä laskea vain 23 vuoden sulamisen vaikutuksia, kun ihmiselämässä 23 vuotta on kuitenkin aika lyhyt aika. Sulaminen jatkuu koko ajan ja on vieläpä kiihtynyt 1990-luvulta nykypäivään.
Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa sekä veden lämpölaajenemisen että jäätiköiden sulamisen seurauksena. Merenpinta nousee globaalisti todennäköisesti 28-110 cm tämän vuosisadan loppuun mennessä (verrattuna vuosien 1986-2005 keskimääräiseen merenpinnan korkeuteen). Nykytahtia kasvavilla kasvihuonekaasupäästöillä nousua tapahtuisi keskimäärin 84 cm ja tiukoilla päästörajoituksilla 43 cm.
Lähetä kommentti