Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan ympäristöblogiani. Olen Kouvolan Yhteislyseon biologian ja maantieteen lehtori. Kerään mielenkiintoisia faktoja biologiasta ja maantieteestä. Keskeisiä aiheita ovat sää, ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin tekemän listauksen mukaan tämä on Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöaiheinen blogi. S-posti muotoa etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi
Kouvolan Lyseon lukiosta lähtöisin oleva fitnessmalli Janni Hussi ja Miss Suomi 2013 Lotta Hintsa kannustavat ihmisiä osallistumaan Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoX-kampanjaan. Kampanjan ideana on viestittää marras-joulukuussa järjestettävän Pariisin ilmastokouksen neuvottelijoille, että nyt saa riittää ja että nyt on ratkaisujen aika ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt on muutoksen aika ilmastopolitiikassa. Tämän viestin merkiksi ilmastoX-kampanjan osallistujat lähettävät sosiaaliseen mediaan kuviaan, joissa esiintyy X-merkki.
Vuosi 2014 oli globaalisti todennäköisesti koko vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin. Vuosi 2015 tulee todennäköisesti ylittämään viime vuoden ennätyksen. Tämän vuoden kuusi ensimmäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimin vuoden alkupuolisko. Myös heinäkuu oli koko mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja ehkä myös mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin.
Viimeksi maapallo oli 1900-luvun keskiarvoa viileämpi helmikuussa 1985. Siis kaikkiaan 365 peräkkäistä kuukautta ovat olleet lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Jos olet alle 29-vuotias, et ole elänyt yhtäkään kuukautta, joka olisi ollut viileämpi kuin 1900-luvun keskiarvo.
Viimeksi kokonainen vuosi oli globaalisti 1900-luvun keskiarvoa viileämpi vuonna 1976, joka on siis "viimeisin kylmä vuosi". Jos olet alle 38-vuotias, et siis ole koskaan kokenut 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta. Siis noin 65 prosenttia maapallon väestöstä ei ole ikinä nähnyt yhtä viileää tai viileämpää vuotta kuin 1900-luvun keskiarvo!
Suorista lämpötilahavainnoista tehtyjen tilastojen mukaan 1980-luku oli siihen mennessä mittaushistorian lämpimin vuosikymmen. Sen jälkeen 1990-luku rikkoi 1980-luvun ennätyksen. Jokainen vuosi oli 1990-luvulla lämpimämpi kuin 1980-luvun keskiarvo. Taas 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen rikkoi 1990-luvun ennätyksen. Jokainen vuosi oli lämpimämpi kuin 1990-luvun keskiarvo. Aikoinaan ennätyskuumana pidetty vuosi 1988 ei enää mahdu 20 kuumimman vuoden listalle. Myös 2010-luvusta näyttää ensimmäisten vuosien perusteella tulevan aiempia vuosikymmeniä lämpimämpi.
"Jos päästöt kasvavat nykytahtia, maapallon keskilämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta. Ilmastonmuutoksen seurauksena äärimmäiset sääilmiöt, tulvat ja myrskyt yleistyvät, ja monia eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Ratkaisuja tarvitaan heti.", ilmastoX-kampanjassa todetaan.
Myös Janni Hussi kertoo olleensa huolestunut ilmastonmuutoksesta useiden vuosien ajan. Jo lukioaikanaan hän valitsi monet esitelmien tai tutkielmien aiheet siten, että hän pääsi syventymään ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutoksen lisäksi Hussi ja Hintsa haluavat herätellä naisia arvostamaan itseään ja toisia naisia, minkä edistämiseksi he ovat käynnistäneet Girl Like Me -kampanjan. "Nykypäivän maailmassa ei ole helppoa löytää omaa identiteettiään, ja itsetunto ottaa helposti kolhuja, kun mediassa ja somessa levitetään kuvia toinen toistaan kiillotetummista ja täydellisistä imagoista. Kampanjan tavoitteena on auttaa nuoria naisia ymmärtämään, miten välttyä turhilta ulkoisilta paineilta, miten käsitellä niitä ja olla armollisempi itselleen. Sitä myötä on mahdollista olla armollisempi myös muille, tukea heitä ja antaa tilaa olla oma itsensä.", Hussi ja Hintsa toteavat.
Ihmiskunta on alle kahdeksassa kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Suomalaisten kulutustaso on maapallon 13. suurin. Olemme kuitenkin sikäli onnellisessa asemassa, että maamme tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja huomattavasti kulutustamme enemmän. Arvaatko, missä valtioissa kulutustaso on kaikkein suurin ja missä pienin?
Edit 5.12.2015: Kiinan tarkastettujen hiilen kulutustilastojen mukaan maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä olikin tänä vuonna neljä päivää aiemmin ilmoitettua aiemmin, jo 9. elokuuta 2015.
Tänään 13. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2015 (Earth Overshoot Day 2015). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, jolla on toimistoja Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa) laskee, että ihmiskunta on 1.1.2015-13.8.2015 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa 62 % enemmän kuin maapallo pystyy kestävästi tuottamaan.
Earth Overshoot Day -käsitteen kehitti alun perin New Economics Foundation -nimisessä brittiläisessä ajatushautomossa työskennellyt Andrew Simms. Maapallon ylikulutuspäivän ajankohta lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / maailmanlaajuinen ekologinen jalanjälki) x 365. Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2015 ylikulutuspäivästä kertomiseksi on avattu uudet nettisivut.
Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen noin vuonna 1970-1975.
Kuinka monta maapalloa tarvitaan tuottamaan ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat? Perusuran (business as usual) skenaariossa ylikulutuspäivä tulee vuonna 2030 jo 28. kesäkuuta. Mikäli hiilidioksidipäästöjä onnistutaan vähentämään 30 %, ylikulutuspäivä on vuonna 2030 "vasta" 16. syyskuuta. Diagrammin lähde: Earth Overshoot Day 2015, Press Release.
Viime vuonna ylikulutuspäivä oli 19. elokuuta ja toissa vuonna 20. elokuuta. Vielä vuosituhannen vaihteessa ylikulutuspäivä oli vasta 1. lokakuuta 2000. Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä onkin aikaistunut keskimäärin yli kolme päivää vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 63 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!
Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.
Tarvitaan 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi nykyisen ihmiskunnan kuluttamat luononvarat
Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan Global Footprint Networkin mukaan jo kolme maapalloa, jos keskimääräiset väestönkasvu-, energia- ja ravinnontuotantoennusteet toteutuvat! On kuitenkin hyvin epävarmaa, onko tällainen jatkuva ylikulutuksen kasvu edes fysikaalisesti mahdollista.
Nykyään suurin osa maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Nämä maat joko riistävät ja ylikuluttavat omaa ympäristöään tai tuovat luonnonvaroja muualta.
Tästä linkistä voit katsoa eri valtioiden ekologisen jalanjäljen (= kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen) asukasta kohden sekä biokapasiteetin (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) asukasta kohden. Luvut on ilmoitettu globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha) ajanjaksolta 1961-2007. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on 2,19 gha, kun hehtaari laidunmaata on 0,48 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.
Maapallolla nykyisin kulutettujen luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 1,6 maapalloa. Kiinan kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 2,7 Kiinaa. Vastaavasti kuvassa on esitetty muistakin valtioista, kuinka monta ko. valtion pinta-alaa tarvittaisiin siellä kulutettujen luonnonvarojen tuottamiseen. Kuvan lähde: Global Footprint Network E-mail.
Ilmastonmuutosta aiheuttava hiili muodostaa yli puolet ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä
Ekologinen jalanjälki mittaa myös hiilijalanjälkeä, joka tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden ja sementin tuotannon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa maa-alaa. Nykyään hiilijalanjälki on yli puolet ihmiskunnan koko ekologisesta jalanjäljestä. Hiilijalanjälki on myös ekologisen jalanjäljen kaikkein nopeimmin kasvava osa. Sata vuotta sitten hiilijalanjäljen osuus oli hyvin pieni, mutta vuoden 1970 jälkeen ihmiskunnan hiilijalanjälki on Global Footprint Networkin mukaan yli kaksinkertaistunut. Laskelmien mukaan hiili muodostaa peräti 54 % ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä. Vuonna 2015 fossiilisten polttoaineiden tuottamien kasvihuonekaasujen sitominen vie 85 % maapallon biokapasiteetista. Hiilijalanjälki on suurin ja nopein kasvava ekologisen jalanjäljen osa. Hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen onkin välttämätön askel maailman ylikulutuksen vähentämiseksi.
Tanska on onnistunut leikkaamaan hiilipäästöjään 33 % kahden viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Jos koko maapallo olisi tehnyt samoin (eikä muu osa ekologisesta jalanjäljestä olisi muuttunut), ylikulutuspäivä olisi tänä vuonna "vasta" 3. lokakuuta. Tanskakaan ei ole silti saavuttanut kestävää ekologisen jalanjäljen tasoa. Itse asiassa, jos koko ihmiskunta eläisi tanskalaisella kulutustasolla, luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin peräti kolme maapalloa ja ylikulutuspäivä olisi ollut jo 8. toukokuuta.
Kuinka Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa?
Suomi on sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Vuonna 2011 (toistaiseksi uusimmat saatavilla olevat tiedot) kuuden kärki valtioista, joissa biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen, oli järjestyksessä lueteltuna seuraava: Gabon, Kongo, Keski-Afrikka, Bolivia, Kongon demokraattinen tasavalta, Brasilia. Suomi on sijalla 12. Suomessa biokapasiteetti (13,2 globaalihehtaaria/asukas) on lähes kolminkertainen ekologisen jalanjälkeemme (4,8 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna eli biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen noin 170 prosentilla.
Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.
Henkilöä kohden laskettuna australialaiset ovat absoluuttisesti ja singaporelaiset suhteellisesti pahimpia kuluttajia
Taulukon vasemmassa sarakkeessa on esitetty 20 valtiota, joissa biokapasiteetti on suurin verrattuna valtion ekologiseen jalanjälkeen. Prosenttiluvut (pyöristetty) kertovat, kuinka paljon biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen. Suomi on sijalla 12. Taulukon oikeassa sarakkeessa on esitetty 20 valtiota, joissa biokapasiteetti on pienin verrattuna valtion ekologiseen jalanjälkeen. Prosenttiluvut (pyöristetty) kertovat, kuinka paljon ekologinen jalanjälki ylittää biokapasiteetin. Tiedot ovat tuoreimmat saatavilla olevat eli vuodelta 2011.
Vuonna 2011 kuuden kärki valtioista, joissa ekologinen jalanjälki ylittää biokapasiteetin, oli seuraava: Singapore, Arabiemiirikunnat, Israel, Kypros, Libanon, Jordania.
Jos katsotaan vain ekologista jalanjälkeä asukasta kohden välittämättä valtion biokapasiteetista, kuusi eniten luonnonvaroja kuluttavaa valtiota vuonna 2011 olivat Australia (8,3 globaalihehtaaria/asukas), Arabiemiirikunnat (8,1), Yhdysvallat (6,8), Kanada (6,6), Ruotsi (6,5) ja Singapore (5,9). Suomi on 145 valtion listalla sijalla 13 (4,8 globaalihehtaaria/asukas).
Egyptiläisillä korkein mahdollinen kestävän kulutuksen taso
Kuusi vähiten luonnonvaroja kuluttavaa valtiota asukasta kohden laskettuna ovat Eritrea (ekologinen jalanjälki 0,4 globaalihehtaaria/asukas), Haiti (0,5), Afganistan (0,6), Pakistan (0,7), Bangladesh (0,7) ja Malawi (0,7). Jos haluaisimme rajoittaa kulutuksen koko maapalloa ajatellen kestävän tuotannon tasolle, keskimääräinen ekologinen jalanjälki ei saisi maapallolla olla yli 1,7 globaalihehtaaria/asukas. Tällä kulutustasolla on esimerkiksi Egypti, ja Thaimaa ylittää sen vain hieman (1,9). Kuitenkin myös Egypti ylittää paikallisesti kestävän kulutuksen tason, sillä Egyptin biokapasiteetti on vain 0,5 globaalihehtaaria/asukas. Egyptissä kulutettujen luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiinkin 3,2 Egyptiä.
Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.
Maapallon väkiluku on kasvanut 95 % vuodesta 1970. Samaan aikaan selkärankaisten selkärankaisten eläinten keskimääräinen populaatiokoko on pienentynyt 52 %. Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla tullee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.
Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä.
Kesäkuun 2012 Nature-lehdessä 22 tutkijaa varoitti siitä, että maapallon olotilan muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen jo sadan seuraavan vuoden aikana!
Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.
Teksti julkaistu 13.8. klo 6.30 ja päivitetty/korjattu 13.8. klo 14.45 sekä 19.00. Päivitykset johtuvat siitä, että Global Footprint Networkin Earth Overshoot Day -nettisivuilla oli oleellisia virheitä. Valtioiden ekovelka ja biokapasiteetin ylijäämä oli laskettu mielestäni väärin. Huomasin tämän vasta alkuperäisen blogipostaukseni julkaisun jälkeen. Lähettelin tänään asiasta useita sähköposteja sekä Sveitsiin että Yhdysvaltoihin. Tämän seurauksena Global Footprint Network muutti valtioiden prosenttilukuja alkuperäisistä lukuarvoista sadoilla prosenttiyksiköillä. Kyseessä oli inhimillinen virhe laskukaavassa. Myös valtioiden järjestys tilastossa muuttui. Sain Global Footprint Networkilta arvonimen "The Best Earth Overshoot Day Supporter". :-)
NOAA:n mukaan kesäkuu 2015 oli maailmanlaajuisesti 136-vuotisen mittaushistorian lämpimin kesäkuu tarkastellaanpa sitten pelkkiä maa-alueita, pelkkiä merialueita tai näitä yhdistettyinä (0,88 astetta yli 1900-luvun kesäkuiden keskiarvon, kun maa- ja merialueiden lämpötilat lasketaan yhteen). Japanin ilmatieteen laitos ja Nasa raportoivat jo aiemmin kesäkuun olleen mittaushistorian lämpimin.
Kesäkuussa maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötilapoikkeama tavanomaisesta (1900-luvun kesäkuiden keskiarvosta) oli NOAA:n mukaan mittaushistorian kaikista kuukausista neljänneksi suurin. Suurimmillaan poikkeama on ollut 0,90 astetta tämän vuoden helmikuussa ja maaliskuussa. Kolmanneksi sijoittuu tammikuu 2007, jonka poikkeama oli 0,89 astetta.
Tänä vuonna eri kuukaudet ovat sijoittuneet ko. kuukausien koko mittaushistorian lämpötilastoissa seuraaville sijoille: tammikuu 2., helmikuu 1., maaliskuu 1., huhtikuu 3., toukokuu 1. ja kesäkuukin siis 1. Jakso heinäkuun 2014 alusta kesäkuun 2015 loppuun olikin ”koko mittaushistorian lämpimin vuosi”, globaalisti lämpimin minkä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden jakso.
Tämän vuoden kuusi ensimmäistä kuukautta ovat myös mittaushistorian lämpimin tammi-kesäkuun jakso tarkastellaanpa sitten pelkkiä maa-alueita, pelkkiä merialueita tai näitä yhdistettyinä (0,85 astetta yli 1900-luvun tammi-kesäkuun jakson keskiarvon, kun maa- ja merialueiden lämpötilat lasketaan yhteen).
Vuosi 2014 oli globaalisti todennäköisesti koko mittaushistorian lämpimin sekä Japanin ilmatieteen laitoksen että myös NOAA:n, Nasan ja WMO:n mukaan. Myös tämä vuosi on jatkunut lämpimänä.
-Ajanjakso helmikuun 2014 alusta tammikuun 2015 loppuun oli siihen mennessä mittaushistorian globaalisti lämpimin 12 kuukauden jakso Nasan 12 kuukauden liukuvan keskiarvon mukaan.
-Ajanjakso maaliskuun 2014 alusta helmikuun 2015 loppuun oli siihen mennessä mittaushistorian globaalisti lämpimin 12 kuukauden jakso Nasan 12 kuukauden liukuvan keskiarvon mukaan.
-Globaalisti pohjoisen pallonpuoliskon talvi joulukuun 2014 alusta helmikuun 2015 loppuun oli mittaushistorian lämpimin.
-Tammi-helmikuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta.
-Maaliskuussa Antarktiksen niemimaalla mitattiin kahteen kertaan uusi mittaushistorian lämpöennätys.
-Japanin ilmatieteen laitoksen ja NOAA:n mukaan maaliskuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin.
-NOAA:n ja Nasan mukaan tammi-maaliskuun jakso oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuoden kolme ensimmäistä kuukautta.
-Ajanjakso huhtikuun 2014 alusta maaliskuun 2015 loppuun oli siihen mennessä mittaushistorian globaalisti lämpimin 12 kuukauden jakso sekä Nasan että NOAA:n mukaan.
-Nasan mukaan tammi-huhtikuun jakso oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin vuoden neljä ensimmäistä kuukautta. Myös NOAA oli samaa mieltä.
-Ajanjakso toukokuun 2014 alusta huhtikuun 2015 loppuun oli mittaushistorian globaalisti lämpimin 12 kuukauden jakso Nasan 12 kuukauden liukuvan keskiarvon mukaan, siis mittaushistorian lämpimin minkä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden jakso. NOAA:n tilastoissa toukokuu 2014 - huhtikuu 2015 tuli jaetulle ykkössijalle huhtikuun 2014 - maaliskuun 2015 jakson kanssa.
-Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu 2015 oli mittaushistorian globaalisti lämpimin toukokuu. Myös NOAA päätyi samaan tulokseen.
-Alaskassa oli 91-vuotisen mittaushistorian lämpimin toukokuu.
-Pohjoisen pallonpuoliskon kevät (maalis-toukokuu) oli NOAA:n mukaan globaalisti mittaushistorian lämpimin kevät.
-Nasan mukaan tammi-toukokuu 2015 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuoden viiden ensimmäisen kuukauden jakso. NOAA teki saman johtopäätöksen.
Vuoden 2015 aikana tähän mennessä (1.1.-25.6.2015) koko mittaushistorian lämpöennätys on tehty tai sitä on sivuttu kahdeksassa valtiossa tai territoriossa. Kylmyysennätyksiä on saatu yksi. Koko viime vuonna kansallisia lämpöennätyksiä tehtiin maapallolla kaksi ja vuonna 2013 yhdeksän. Tämä vertailu kuvaa hyvin sitä, kuinka lämmin alkuvuosi 2015 on ollut. Vuonna 2015 tehdyt valtio-tai territoriokohtaiset mittaushistorian lämpöennätykset ja yksi kylmyysennätys (alustavat tiedot): -Vietnam: 42,7°C (sivusi entistä ennätystä), Con Cuong 30. toukokuuta -Palau: 34,4°C (sivusi entistä ennätystä), Koror Airport 14. toukokuuta -Venezuela: 43,6°C, Coro 29. toukokuuta -Laos: 42,0°C (sivusi entistä ennätystä), Thakhek 20. toukokuuta -Ghana: 43,3°C, Navrongo 10. toukokuuta (Ghanassa ennätys oli tehty jo kaksi kertaa aiemminkin tänä vuonna) -Kookossaaret (Australian territorio): 32,8°C (sivusi entistä ennätystä), 8. toukokuuta -Päiväntasaajan Guinea: 35,5°C, Bata 17. maaliskuuta -Wallis ja Futuna (Ranskan territorio): 35,5°C, Futuna Airport 19. tammikuuta -Israel: pakkasennätys -14.2°C, Merom Golan 10. tammikuuta
Paikallisia (sääasemakohtaisia) koko mittaushistorian maksimilämpötilaennätyksiä on maapallolla tänä vuonna toistaiseksi rekisteröity 51 ja minimilämpötilaennätyksiä 8.
Jos ilmasto ei muuttuisi, uusia lämpö- ja kylmyysennätyksiä pitäisi havaintohistorian pidentyessä tulla yhä harvemmin ja uusia lämpö- sekä kylmyysennätyksiä pitäisi tulla likimain yhtä paljon tarkasteltaessa tarpeeksi pitkää ajanjaksoa (esimerkiksi vuosikymmentä, ei yksittäisiä vuosia). Kun tarkastellaan esimerkiksi Yhdysvaltojen päivittäisten lämpö- ja kylmyysennätysten suhdetta vuosikymmenittäin, havaitaan lämpöennätysten määrän suhteessa kylmyysennätyksiin lisääntyvän. Vielä 1950-luvulla lämpö- ja kylmyysennätysten suhde oli 1,09 : 1, 1960-luvulla 0,77 : 1, 1970-luvulla 0,78 : 1, 1980-luvulla 1,14 : 1, 1990-luvulla 1,36 : 1 ja 2000-luvulla (siis 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä) jo 2,04 : 1.
Yksittäisiä vuosia ja yksittäisiä alueita vertailtaessa vaihtelu kuitenkin on hyvin suurta. Esimerkiksi kahtena viime vuonna (2013 ja 2014) Yhdysvalloissa on ollut päivittäisiä kylmyysennätyksiä hieman enemmän kuin lämpöennätyksiä. Lieneekö syynä luontainen vaihtelu vuosien välillä vai se, että arktisen alueen lämpeneminen voi mahdollisesti johtaa voimakkaan ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa pohjoisten manneralueiden normaalia suurempaan viilenemiseen ainakin ajoittain talviaikaan (ns. "Lämmin arktinen alue - kylmät mantereet" -ilmiö)? Kokonaisuutena maapallo on kuitenkin lämmennyt. Maapallon tämänhetkiset lämpötilat ja poikkeamat tavanomaisesta (anomaliat) voi katsoa tästä linkistä.
Luontopolulla ei tarvita kumisaappaita, sillä kosteimmissa paikoissa on pitkospuut. Hyttyset saattavat ajoittain häiritä, mutta aurinkoisena päivänä reitin pystyi hyvin kiertämään t-paidassa ilman mitään hyttyskarkotteita. Reitti on merkitty puihin sinisillä maalitäplillä.
Polun varrella on pieni näkötorni, jonka alla olevan suojaisan pöydän ympärillä on mukava syödä eväitä pienen sateenkin sattuessa. Kaikki roskat täytyy kuitenkin itse kuljettaa pois. On myös syytä varoa näkötornin vieressä olevaa aitaamatonta kalliojyrkännettä.
Ellei pidä pitkää evästaukoa vaan ainoastaan kiertää reitin ja kiipeää näkötorniin, aikaa kuluu 40-50 minuuttia. Kytöahontien alusta löytyy autoille pysäköintipaikka, mutta kätevintä tänne on tulla Kouvolan keskustasta pyöräilemällä.
Auton voi jättää myös Kauppakeskus Veturin pysäköintialueelle. Osa perheestä voi vaikkapa virkistäytyä tai shoppailla kauppakeskuksessa toisten rentoutuessa rauhallisella luontopolulla. Tämän luulisi olevan mukava pysähdyspaikka myös Kuutostietä pitkin Kouvolan ohi ajaville autoilijoille.
Äskettäin NOAA julkaisi tiedot toukokuusta 2015. Maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila oli 136-vuotisen mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila, 0,87 celsiusastetta yli 1900-luvun toukokuiden keskiarvon ja 0,08 astetta yli vuosi sitten tehdyn toukokuun edellisen ennätyksen.
Kun vertaillaan eri kuukausien poikkeamia tavanomaisista lämpötiloista, toukokuu oli mittaushistorian kaikkien kuukausien lämpötilastoissa jaetulla neljännellä sijalla yhdessä helmikuun 1998 kanssa. Kaksi lämpötilapoikkeamaltaan mittaushistorian lämpimintä kuukautta ovat olleet kuluvan vuoden (2015) helmi- ja maaliskuu, molemmat 0,89 astetta 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvoa lämpimämpiä.
Maa-alueilla toukokuu oli 1,28 astetta 1900-luvun toukokuiden keskiarvoa lämpimämpi ja yhtä lämmin kuin tähän mennessä mittaushistorian lämpimimmäksi luokiteltu toukokuu 2012.
Intian helleaalto 21.-31.5.2015 aiheutti yli 2200 ihmisen kuoleman. Suuressa osassa Intiaa lämpötila kohosi yli 42 asteeseen, Pohjois- ja Keski-Intiassa yli 45 asteeseen. New Delhissä oli neljä astetta tavanomaista lämpimämpää.
Alaskassa oli 91-vuotisen mittaushistorian lämpimin toukokuu, kun taas Pohjoismaissa oli viileää. Norjassa oli viilein toukokuu vuoden 2005 jälkeen, vaikka kevät (maalis-toukokuu) olikin 1,6 astetta tavanomaista (ajanjaksoa 1961-1990) lämpimämpi. Sen sijaan Grönlannin Danmarkshavnissa oli koko vuodesta 1949 alkavan mittaushistorian kylmin toukokuu.
Merialueet olivat toukokuussa globaalisti mittaushistorian lämpimimmissä toukokuun lukemissa, 0,72 astetta yli 1900-luvun keskiarvon ja 0,07 astetta yli viime vuoden toukokuussa tehdyn edellisen ennätyksen.
Myös kevät ja vuoden viisi ensimmäistä kuukautta globaalisti mittaushistorian lämpimimmät
Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian anomalialtaan (= poikkeama verrattuna 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvoon) kymmenen globaalisti lämpimintä kuukautta NOAA:n tilastoissa. Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä kuukaudesta puolet (taulukossa keltaisella pohjalla) on koettu viimeisimmän puolen vuoden aikana. Tiedot perustuvat Dr. Jeff Mastersin blogitekstiin.
Ennätyslämpimien maalis- ja toukokuun sekä mittaushistorian neljänneksi lämpimimmän huhtikuun vuoksi maalis-toukokuun jakso (pohjoisen pallonpuoliskon kevät, eteläisen palonpuoliskon syksy) oli maailmanlaajuisesti maa- ja merialueet yhdistettyinä mittaushistorian lämpimin maalis-toukokuu, 0,85 astetta yli 1900-luvun keskiarvon ja 0,04 astetta yli edellisen ennätyksen (maalis-toukokuu 2010). Pallonpuoliskot eroteltuina pohjoisen pallonpuoliskon kevät oli mittaushistorian lämpimin ja eteläisen pallonpuoliskon syksy toiseksi lämpimin heti syksyn 2010 jälkeen.
Myös maa- ja merialueet eroteltuina sekä maa-alueilla että merillä oli mittaushistorian lämpimin maalis-toukokuun jakso.
Sekä maa- ja merialueet yhdistettyinä että myös maa- ja merialueita erikseen tarkasteltaessa tämän vuoden viisi ensimmäistä kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimin vuoden alku. Yhdistetty maa- ja merialueiden lämpötila oli 0,85 astetta yli 1900-luvun keskiarvon ja 0,09 astetta yli aiemman ennätyksen (tammi-toukokuu 2010). Kun maapalloa lämmittävät ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontaisesti vaihteleva El Niño -ilmiö yhdessä, on mielenkiintoista panna merkille se, että viimeksi El Niño koettiin juuri aiempana ennätysvuonna 2010. Tässä vaiheessa vuotta El Niño oli kuitenkin vuonna 2010 jo päättymässä, kun taas nyt se näyttäisi olevan todennäköisesti vasta kehittymässä.
