Islannin tulivuorenpurkauksen tilannekatsaus ja hienoja valokuvia
Islantilaisella Eyjafjallajökull-jäätikköalueella purkautuvasta Eyjafjöll-tulivuoresta ovat julkaisseet upeita kuvia sekä The Reykjavik Grapevine että NASA. Purkauksen tuhka ja rikkidioksidi näkyvät myös Aura-satelliitin kuvissa. Tällä hetkellä purkaus näyttää rauhoittuneen. Runsaan tuhkapilven sijaan purkausaukosta pulppuaa nyt laavaa. Kukaan ei tosin varmasti tiedä, onko rauhoittuminen lopullista vai väliaikaista. Vaikka purkaus loppuviikosta jälleen kiihtyisikin, tuuliennusteet näyttävät Suomen kannalta suotuisilta (tuuli kääntyy Islannista kohti Grönlantia), eikä uutta erityisen sankkaa tuhkapilveä ilmeisesti olekaan odotettavissa Pohjois-Eurooppaan ainakaan ihan heti. Tosin parina lähipäivänä vanha tuhka voi Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan vielä pyöriä Suomen yllä.
"Ja pahempaa on luvassa" - vai onko?
Uutisissa on kerrottu dramaattisia otsikoita siitä, että koko Islannin asutetun historian ajan Eyjafjöll-tulivuoren purkautumista on aina seurannut vieressä (20 kilometrin päässä) sijaitsevan paljon suuremman Katla-tulivuoren purkautuminen Myrdarsjökull-jäätiköllä kuten kävi vuonna 1823 (Eyjafjallajökull alkoi purkautua joulukuussa 1821, Katla 26.6.1823). Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että Eyjafjöll on purkautunut viimeisimmän tuhannen vuoden aikana vain kolme kertaa. Tilastollisesti tarkasteluaineisto on siis mitättömän pieni. Lisäksi Katla on muutenkin aktiivinen tulivuori, joka on purkautunut useasti Eyjafjöll-pikkusiskosta riippumattomasti (viimeksi vuonna 1918). Vuoden 1755 purkauksessa Katla pölläytti ilmaan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä tuhkaa, josta tuli lähialueille jopa useamman metrin paksuisia kerroksia. Tällä hetkellä mitkään merkit eivät kuitenkaan viittaa siihen, että Katla olisi aktivoitumassa.
Purkauksen vaikutukset globalisoituneen maapallon kulutusyhteiskuntaan
Maailman talous on nykyään todella riippuvainen lentoliikenteestä. Nyt lentoliikennekaaosta on ollut vain viikon ajan. Silti sillä nähdään suuria vaikutuksia muuhunkin kuin lentoyhtiöiden talouteen.
Esimerkiksi Saksassa autojen valmistajat ovat ilmoittaneet joutuneensa sulkemaan tuotantolinjoja. Jopa lomautuksilla on peloteltu. Syynä on se, etteivät rahtikoneet ole pystyneet tuomaan valmistuksessa tarvittavia osia.
Tiedotusvälineissä on otsikoitu myös Euroopan kesämuodin olevan vaarassa. Monien kansainvälisten ketjujen kesävaatteet ovat jumittuneet Aasian lentokentille. Esimerkiksi Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa odottaa yli miljoona kiloa vaatteita ja muita tekstiilejä pääsyä Euroopan markkinoille.
Tuhkapilven on jopa pelätty sysäävän maailman uuteen lamaan, koska lentorahtikuljetukset eivät toimi. Tällä hetkellä tosin lentoliikenne näyttää vähitellen palautuvan normaaliksi.
Taloudellinen paine lentorajoitusten purkamiseen on ilmeisesti ollut hyvin suuri. Virallisissa ohjeissa lentämiskieltoa on höllennetty niillä alueilla, joilla tuhkapilvi ei ole erityisen sankka. Myös lentokonevalmistajat ovat vähitellen todenneet, ettei täydelle lentokiellolle tuhkapilvessä ehkä olekaan perusteita, jos moottoreiden huollosta ja tarkastuksesta huolehditaan entistä tarkemmin. Ilmavoimien mukaan myöskään suomalaiset Hornet-hävittäjät eivät vaurioituneet tuhkapilveen lennettyään niin paljon kuin aiemmin pelättiin. Moottorin osille riittää ehkä pelkkä puhdistus ja vain joitakin osia jouduttaneen vaihtamaan.
Ekologiselta kannalta katsottuna lähes viikon lentokatkos Pohjois- ja Keski-Euroopassa on ollut myönteinen asia. Valtava määrä kasvihuonekaasuja on jäänyt päästämättä ilmakehään. Ehkä tämä on ollut myös hyvää harjoitusta tulevaisuuteen. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja myöhemmin vielä selvemmin öljyn loppuminen voivat rajoittaa lentoliikennettä huomattavasti enemmän tai jopa lopettaa sen. Toivottavasti tämä kaaos johtaa myös entistä runsaampiin videoneuvotteluihin jatkuvien liike- ja kokousmatkojen sijaan.
Blogissani uusi kävijäennätys - mutta miksi?
Viimeisimmän viikon aikana blogissani on vieraillut laskurin mukaan yli 1400 erillistä kävijää, jotka viettivät blogissa aikaa keskimäärin 3 minuuttia 18 sekuntia. Sivulatauksia viikossa tehtiin yli 3500. Tämä on blogini uusi ennätys. Ilmeisestikin siis suomenkieliselle tiedonvälitykselle tuhkapilvestä oli suuri tarve. Samaa asiaa toki kerrottiin monilla muillakin sivustoilla. Omaan blogiini kirjoittelin lähinnä yhteenvetoja muualla julkaistuista tiedoista.
Loppujen lopuksi mieltäni jäi kuitenkin häiritsemään tämä kysymys: Miksi tästä tuhkapilvestä tuli niin suosittu aihe? Vain siksikö, että monella oma (tai tuttavan) kotiinpaluu ulkomaanmatkalta viivästyi useita vuorokausia, ja että monella odotettu etelänloma peruuntui kokonaan tai siirtyi?
Omakohtaiset asiat ymmärrettävästi koskettavat. Kuitenkin olen kirjoittanut sekä täällä omassa blogissani että yhdessä muiden kanssa Ilmastotieto-blogissa maapallon tulevaisuuden kannalta paljon tärkeämmistäkin asioista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.
Ilmastonmuutos, kesän 2010 sääennuste ja tuhkapilven vaikutus
Ilmastonmuutos on kaikkein vakavin uhka maapallolla. Se ei vielä kosketa ihmisiä kovin henkilökohtaisesti, mutta pian siitäkin voi tulla henkilökohtainenkin ongelma. Objektiivinen tiedonvälitys aiheesta on kuitenkin vaikeaa, koska siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Tarkemmin sanottuna ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen fysikaalinen perusta on hyvin selkeä, mutta seurausten ennustaminen ja tarkka arviointi on erittäin vaikeaa.
Tiedotusvälineisiin mahtuu usein vain yksi suuri aihe kerrallaan. Vuosi sitten se oli nasuflunssa, viimeisimmän viikon aikana tuhkapilvi. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu valitettavan vähän, vaikka koko alkuvuosi 2010 on maailmanlaajuisesti tarkastellen ollut poikkeuksellisen lämmin.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen vuodenaikaennusteen ("kesän 2010 sääennuste") mukaan toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu 2010 näyttäisivät olevan melkein koko Suomessa (läntisintä ja lounaisinta rannikkoa lukuun ottamatta) 0,5-1,0 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sademäärät vaikuttavat normaaleilta paitsi Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa voi olla normaalia sateisempaa. Tarkempi analyysi löytyy Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta.
Tuossa vuodenaikaisennusteessa ei ole otettu huomioon Islannin tuhkapilven vaikutusta. Ellei purkaus voimistu uudelleen, tuhkapilven vaikutus jäänee mitättömän pieneksi. Koska tuhkaa ei paljonkaan noussut stratosfääriin asti, tuhka ilmeisesti tulee sateiden mukana melko nopeasti alas. Täyttä yksimielisyyttä asiantuntijoiden keskuudessa ei kuitenkaan näytä olevan siitä, kuinka kauan tuhka voi troposfäärissä säilyä.
On huomattava, että tämä vuodenaikaennuste kuvaa säätä, ei ilmastoa. Sään ennustaminen on pitkälle aikavälille huomattavasti vaikeampaa kuin ilmaston muuttumisen ennustaminen. Säähän liittyy niin paljon hetkittäistä vaihtelua.
Usein tiedotusvälineissä liioitellaan ja yksinkertaistetaan myös ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimustuloksia ja kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksia. Otsikoiden on lehtien välisessä uutiskilpailussa oltava näyttäviä ja dramaattisia. Kuitenkin asia on liioittelemattakin poikkeuksellisen vakava. Tässäkin on silti se ongelma, ettei huomio saa keskittyä pelkästään ilmastonmuutokseen. On monia muitakin ympäristöongelmia, joita pitäisi muistaa ratkoa samanaikaisesti.
Toivottavasti luontoäiti opetti Eyjafjöllin avulla ihmiskuntaa edes vähän. Mielestäni ei olisi kovin iso murhe, vaikka nuo kesän muotivaatteet jäisivät pysyvästikin Aasiaan. Tuhlailevalle, teknologiasta riippuvaiselle länsimaiselle kulutusyhteiskunnalle pitäisi tehdä jotakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti