Lue uusimmat tiedot ja ennusteet tuhkapilvestä. Katso myös mielenkiintoinen video autosta, joka ajaa tuhkapilven läpi, ja ihaile Islannin tulivuoren salamointikuvia. Entä miksi suomalaisetkin pääsivät maailmankartalle tuhkapilviuutisoinnin yhteydessä?
Tulivuorista pääsee ilmaan yleensä vesihöyryä, hiilidioksidia, rikkidoksidia (muuttuu rikkihappoaerosoleiksi), vetykloridia, fluorivetyhappoa ja vulkaanista tuhkaa. Vetykloridi ja fluorivetyhappo aiheuttavat happamia sateita. Tuhkaa muodostuu erityisen paljon pinnalle purkautuvan magman eli kivisulan kohdatessa jäätä, aivan kuten on tapahtunut nyt Eyjafjöll-tulivuoren purkautuessa Eyjafjallajökull-jäätiköllä. Tuhkan muodostuminen voi loppua, jos purkauskanava sulattaa jäättömän kraatterin päällä olevaan jäätikköön. Vielä suurempi tuhkamäärä saattaa kuitenkin syntyä, mikäli Eyjafjöll töytäisee liikkeelle 20 kilometrin päässä sijaitsevan isomman Katla-vuoren purkauksen. Sen päällä on Helsingin Sanomien mukaan jopa 700 metriä jäätä.
Meteorologi, Ph.D. Jeff Mastersin mukaan 1666 metriä korkean Eyjafjöllin ilmaan sylkemän tuhkapatsaan korkeus on viime päivinä oleellisesti pienentynyt. Viime viikolla tuhkaa nousi 6-11 kilometrin korkeuteen, josta jetvirtaus eli suihkuvirtaus on kuljettanut sitä Suomeenkin. Tuo on myös juuri suihkumoottorikoneiden lentokorkeus, joten tuhkapilvi on oleellisesti haitannut lentokoneiden lentämistä.
Nyt vulkaaninen tuhka kohoaa vain 1800 metriin. Tämä on jetvirtauksen eli suihkuvirtauksen alapuolella, joten tuhka ei enää leviä yhtä helposti pitkiä matkoja. Myös tuhkan määrä näyttäisi nyt joko lopullisesti tai väliaikaisesti vähentyneen. Vielä lähipäivinä tuhkaa kuitenkin tulee meille ennusteiden mukaan runsaastikin. Viikonloppuna ennusteet näyttäisivät ilmavirtausten kääntyvän siten, että tuhka alkaa levitä Islannista kohti pohjoisnapaa.
Suurimmat tuhkahiukkaset jäävät lähelle tulivuorta ja pienemmät voivat kulkeutua pitkällekin. St. Helensin toukokuun 1980 purkauksen yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan hiukkasten koko alle 100 kilometrin etäisyydellä tulivuoresta oli noin 4 mm, noin 150 kilometrin päässä noin 0,1 mm ja 300-700 kilometrin päässä noin 0,04 mm. Tutkimuksesta, vulkaanisesta tuhkasta ja yleensäkin purkauksista on kerrottu tarkemmin USGS-tulivuorisivuilla.
Rajuissa tulivuorenpurkauksissa näkyy myös salamointia, jonka syitä ei täysin tiedetä. Salamointi kuitenkin liittynee tuhkapilven hiukkasten lataukseen. Hiukkasten hankautuessa toisiaan vasten kehittyy jännitekenttä, jossa salamat välähtelevät. Asiasta kertovat tarkemmin Tähdet ja avaruus -lehti sekä Suomen Kuvalehti.
Eyjafjöllin salamointikuvia voi ihailla esimerkiksi Flickr-sivustolla, Nine MSN Newsin sivulta, Telegraphin sivulta ja Daily Mailin sivulla. YouTube-videossa näkyy havaijilaisen tulivuoren salamointia.
Uutinen tuhkapilveen Suomessa lentäneiden Hornet-hävittäjien mahdollisista moottorivaurioista on levinnyt ympäri maapalloa. Asiasta ovat kirjoittaneet myös kanadalaiset Global Montreal ja Vancouver Sun, tanskalainen Politiken-lehti sekä saksalainen Spiegel jne.
Edelliseen blogipostaukseeni olen koonnut paljon linkkejä Eyjafjöll-tulivuoresta ja tuhkapilvestä (reaaliaikaiset satelliittikuvat, live-webkamerat, animaatiot, tuhkapilven kulkuennusteet, valokuvat jne.).
Tietoja Eyjafjöllin purkauksesta löytyy kootusti myös uudelta Wikipedian sivulta ja IAVCEI RSC -sivulta, John Seachin sivulta sekä Suomen Kuvalehden kuvakoosteesta. Todella upea kuvasarja on TechOat-sivulla. Tuhkapilven leviämistä voi seurata myös Kölnin yliopiston tuhka-animaatiosta.
YouTubesta voit katsoa mielenkiintoiset videot, kun kuljettaja ajaa autolla tuhkapilven läpi.
PS. Viime päivinä Ilmastotieto-blogissa on julkaistu useita mielenkiintoisia kirjoituksia. Käykääpä tutustumassa.
Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan ympäristöblogiani. Olen Kouvolan Yhteislyseon ja Kouvolan iltalukion biologian ja maantieteen lehtori. Kerään mielenkiintoisia faktoja biologiasta ja maantieteestä. Keskeisiä aiheita ovat sää, ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin tekemän listauksen mukaan tämä on Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöaiheinen blogi. S-posti muotoa etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti