Päättymässä oleva vuosi 2010 on ollut ehkä elämäni mielenkiintoisin säävuosi Suomessa.
Ennen joulua 2009 alkanut paukkupakkasten jakso jatkui helmikuun 2010 loppuun (vain välillä hieman lauhempaa). Talven kovin pakkaslukema Suomessa oli 20.2.2010 Kuhmossa mitattu -41,3 astetta. Myös lumipeite oli tavanomaista paksumpi.
Kevät oli keskimääräistä lämpimämpi, ja lumet sulivat nopeasti. Pohjois-Suomessa kevät alkoi kuukauden etuajassa normaaliin verrattuna. Terminen kevät saavutti pohjoisimman Suomen aprillipäivänä 1.4., kun pitkän aikavälin keskiarvon mukaan se tapahtuu vappuna 1.5. Meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan osissa Pohjois- ja Itä-Suomea ei ole ollut yhtä lämmintä huhtikuun alkua 50 vuoteen. Jokisen laskelmien mukaan Suomen huhtikuut ovat lämmenneet tilastollisesti merkitsevästi vuoden 1961 jälkeen. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana huhtikuut ovat lämmenneet noin 0,4 astetta. Toukokuussa helatorstaina alkanut hellejakso kesti viikon.
Juhannuksena alkoivat kesähelteet, jotka jatkuivat elokuun puoliväliin asti. Koko tällä aikavälillä oli vain muutama päivä, jolloin missään osassa Suomea ei ollut hellettä. Kouvolan Utissa ja Anjalassa oli hellettä 21 vuorokautta peräkkäin 3.7.-23.7. (kaikkien aikojen pisin yhtäjaksoinen helle Suomessa 22 vrk vuodelta 2003). Huippuhellejakso (yhtämittainen jakso, jolloin päivän ylin varjolämpötila vähintään 30 astetta) kesti Anjalassa (30,0-32,3 astetta), Utissa (31,3-33,1 astetta), Lahdessa ja Puumalassa kuusi vuorokautta 11.7.-16.7. (Suomen ennätys 7 vrk Utsjoki-Kevolta ja Oulusta vuodelta 1972).
Suomen uusi lämpötilaennätys +37,2 mitattiin Joensuun lentokentällä Liperissä 29. heinäkuuta. Heinäkuu olikin meillä kaikkien aikojen lämpimin. Puumalassa kuukauden keskilämpötila oli 23,0 astetta, mikä on Suomen kaikkien aikojen korkein kuukauden keskilämpötila.
Myös elokuussa tehtiin uusi elokuun kaikkien aikojen lämpöennätys, kun Heinolassa ja Puumalassa mitattiin 33,8 astetta 7. elokuuta ja Lahdessa päivää myöhemmin. Huomiota herättivät myös rajut, poikkeuksellisen paljon puita kaataneet myrskyt (Asta 29.7., Veera 4.8., Lahja 7.8., Sylvi 8.8.). Koko kesän aikana Kouvolan Utissa oli 48 hellepäivää. Tämäkin oli kaikkien aikojen Suomen ennätys.
Marraskuu alkoi lämpimänä, mutta kuukauden loppupuolella tulivat talven ensimmäiset kunnon pakkaset. Marraskuun lämpötilan keskiarvo jäi koko Suomessa pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Kylmintä oli Länsi-Suomessa ja Lapissa. Joillakin paikkakunnilla rikottiin jopa marraskuun kaikkien aikojen kylmyysennätyksiä.
Joulukuun alussa alkoivat Etelä-Suomen rankat lumisateet. Helsingissä on lunta jo noin 50 cm, enemmän kuin lähes sataan vuoteen tähän aikaan vuodesta. Joulukuu on myös ollut tähän mennessä lähes koko Suomessa viitisen astetta tavanomaista kylmempi. Tosin pohjoisimmassa Lapissa on ollut jopa normaalia lauhempaa, esimerkiksi Utsjoki-Kevolla lämpötila on ollut meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan +2,5 astetta yli tavanomaisen.
Maailmallakin säät ovat vaihdelleet hyvin paljon. Esimerkiksi tammikuussa Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja Australiassa oli monin paikoin epänormaalin lämmintä, kun taas Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Euroopassa oli hyvin talvista. Maailmanlaajuisesti tammikuu oli tilastohistorian lämpimin ja myös helmikuu oli lämmin.
Kesä-elokuussa Etelä-Amerikassa oli poikkeuksellisen kylmää, Venäjällä hurjat helteet.
Marras- ja joulukuu ovat olleet Isossa-Britanniassa ja Ranskassa kylmimpiä vuosikymmeniin, kun taas Grönlannissa on ollut paikoin yli 15 astetta tavallista lämpimämpää. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 27.-28.11.2010 Walesissa ja Pohjois-Irlannissa mitattiin kaikkien aikojen (mittaushistorian) kylmimmät marraskuun lämpötilat. MetOfficen Twitter-päivityksen mukaan lämpötila laski Walesissa (Llysdinam, Powysin kreivikunnassa) -18,0 celsiusasteeseen. Se on Walesin tilastohistorian kylmin marraskuun lämpötila ja koko Yhdistyneessä Kuningaskunnassakin kylmin marraskuun lämpötila vuoden 1985 jälkeen. Pohjois-Irlannissa marraskuun uusi kylmyysennätys on nyt -9,5 astetta (Loch Fea). Myös joulukuun alussa usealla mittausasemalla mitattiin kaikkien aikojen kylmimmät joulukuun lämpötilat.
Yhdysvaltojen Floridassa mitattiin tällä viikolla kaikkien aikojen kylmimmät joulukuun lämpötilat (Jacksonville -7, Daytona Beach -6, Orlando -4).
Maailmanlaajuisesti koko vuodesta 2010 on kuitenkin tulossa tilastohistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi. Koko maapallon tämänhetkisiä lämpötiloja ja niiden poikkeamia tavanomaisesta (anomalia) voi seurata tästä karttakuvasta vuorokauden viiveellä.
Tällä hetkellä Euroopan ja Pohjois-Amerikan itä- sekä keskiosien säätilaan vaikuttaa yhä voimakkaasti negatiivinen NAO (Pohjois-Atlantin oskillaatio, Pohjois-Atlantin värähtely), kylmä pohjoisvirtaus, joka aiheuttaa meille nyt lähes samanlaisen kylmyyden kuin viime talvena. Niinpä meillä sääolot ovat viimeisimmän vuoden aikana olleet hyvin mantereiset, sellaiset kuin yleensä 2000 kilometriä idempänä. Toisaalta tämä samainen negatiivinen NAO on syynä Grönlannin lämpimyyteen. Vastaavasti poikkeuksellisen lämpiminä talvina NAO on ollut positiivinen, joten talvien lämpimyys on tuolloin osaltaan aiheutunut tästä luontaisesta NAO:n vaihtelusta, ei pelkästään ilmaston lämpenemisestä. Joissakin uusissa tutkimuksissa on tosin saatu viitteitä myös ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Pohjois-Atlantin oskillaatioon.
Talven 2010-2011 sääennusteet ovat eri tutkimuslaitoksilla olleet kovin ristiriitaisia ja ne myös ovat muuttuneet päivityksissä paljon. Weather Services International ennustaa tällä hetkellä Eurooppaan joulukuuksi keskimääräistä kylmempää, tammikuuksi keskimääräistä lämpimämpää (pohjoisosiin keskimääräistä kylmempää) ja helmikuuksi keskimääräistä lämpimämpää. Päivitetty ennuste julkaistaan 20. joulukuuta. On mielenkiintoista vertailla tuoreimpia yhdysvaltalaisia ja venäläisiä ennusteita. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan talvi näyttää kylmältä, kun taas keväästä on tulossa keskimääräistä lämpimämpi. Näin sää tuntuisi seurailevan pitkälti viime vuoden tilannetta. Kesästä 2011 (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) tosin näyttäisi tulevan kesän sääennusteen mukaan keskiarvojen mukainen, siis viime kesää viileämpi.
Tropiikissa pitkän aikavälin sääennusteet tai ns. vuodenaikaisennusteet pitävät kohtalaisesti paikkaansa, koska ne voidaan perustaa El Niñon vaihteluun. Sen sijaan tropiikin ulkopuolella tällaisten ennusteiden luotettavuus on melko heikko, koska El Niño ei vaikuta meille. Suomi sijaitsee mereisen ja mantereisen ilmaston välivyöhykkeessä, jossa sääilmiöt vaihtelevat nopeasti. Nämä vaihtelut eivät ole säännönmukaisia.
Omasta mielestäni tämä talvi ei vaikuta (eikä vaikuttanut viime talvikaan) mitenkään äärimmäisen poikkeukselliselta. Tällaisia talvia oli - sikäli kuin muistan - useamminkin omassa lapsuudessani 1970- ja 1980-luvuilla. Me vain totuimme 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa useisiin poikkeuksellisen lämpimiin talviin.
Miten talville sitten käy jatkossa ilmastonmuutoksen myötä? Yhden uuden tutkimuksen mukaan erityisen kylmien talvien todennäköisyys Skandinaviassa ja Suomen alueella voi aluksi kolminkertaistua ilmaston lämmetessä. Toisaalta keskimäärin talvet lämpenevät. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila voi nousta 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä. Kylmät ja runsaslumiset talvet ovat siis jatkossakin mahdollisia, mutta keskimäärin talvista tulee entistä leudompia, vaikka joukkoon mahtuu kireitäkin pakkastalvia. Talvien sateisuus ilmeisesti lisääntyy, jolloin aluksi voi tulla runsaasti lumisateita ja sitten myöhemmin ilmaston lämmetessä yhä enemmän vesisateita.
Huom.! Kannattaa tutustua tiedetoimittaja Pasi Toiviaisen uuteen blogiin "Ilmastonmuutos. Nyt". Heti ensimmäinen blogipostaus on kiinnostava kirjoitus siitä, mikseivät Suomen lumiset ja kylmät talvet ole mitenkään ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa.
Ennen joulua 2009 alkanut paukkupakkasten jakso jatkui helmikuun 2010 loppuun (vain välillä hieman lauhempaa). Talven kovin pakkaslukema Suomessa oli 20.2.2010 Kuhmossa mitattu -41,3 astetta. Myös lumipeite oli tavanomaista paksumpi.
Kevät oli keskimääräistä lämpimämpi, ja lumet sulivat nopeasti. Pohjois-Suomessa kevät alkoi kuukauden etuajassa normaaliin verrattuna. Terminen kevät saavutti pohjoisimman Suomen aprillipäivänä 1.4., kun pitkän aikavälin keskiarvon mukaan se tapahtuu vappuna 1.5. Meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan osissa Pohjois- ja Itä-Suomea ei ole ollut yhtä lämmintä huhtikuun alkua 50 vuoteen. Jokisen laskelmien mukaan Suomen huhtikuut ovat lämmenneet tilastollisesti merkitsevästi vuoden 1961 jälkeen. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana huhtikuut ovat lämmenneet noin 0,4 astetta. Toukokuussa helatorstaina alkanut hellejakso kesti viikon.
Juhannuksena alkoivat kesähelteet, jotka jatkuivat elokuun puoliväliin asti. Koko tällä aikavälillä oli vain muutama päivä, jolloin missään osassa Suomea ei ollut hellettä. Kouvolan Utissa ja Anjalassa oli hellettä 21 vuorokautta peräkkäin 3.7.-23.7. (kaikkien aikojen pisin yhtäjaksoinen helle Suomessa 22 vrk vuodelta 2003). Huippuhellejakso (yhtämittainen jakso, jolloin päivän ylin varjolämpötila vähintään 30 astetta) kesti Anjalassa (30,0-32,3 astetta), Utissa (31,3-33,1 astetta), Lahdessa ja Puumalassa kuusi vuorokautta 11.7.-16.7. (Suomen ennätys 7 vrk Utsjoki-Kevolta ja Oulusta vuodelta 1972).
Suomen uusi lämpötilaennätys +37,2 mitattiin Joensuun lentokentällä Liperissä 29. heinäkuuta. Heinäkuu olikin meillä kaikkien aikojen lämpimin. Puumalassa kuukauden keskilämpötila oli 23,0 astetta, mikä on Suomen kaikkien aikojen korkein kuukauden keskilämpötila.
Myös elokuussa tehtiin uusi elokuun kaikkien aikojen lämpöennätys, kun Heinolassa ja Puumalassa mitattiin 33,8 astetta 7. elokuuta ja Lahdessa päivää myöhemmin. Huomiota herättivät myös rajut, poikkeuksellisen paljon puita kaataneet myrskyt (Asta 29.7., Veera 4.8., Lahja 7.8., Sylvi 8.8.). Koko kesän aikana Kouvolan Utissa oli 48 hellepäivää. Tämäkin oli kaikkien aikojen Suomen ennätys.
Marraskuu alkoi lämpimänä, mutta kuukauden loppupuolella tulivat talven ensimmäiset kunnon pakkaset. Marraskuun lämpötilan keskiarvo jäi koko Suomessa pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Kylmintä oli Länsi-Suomessa ja Lapissa. Joillakin paikkakunnilla rikottiin jopa marraskuun kaikkien aikojen kylmyysennätyksiä.
Joulukuun alussa alkoivat Etelä-Suomen rankat lumisateet. Helsingissä on lunta jo noin 50 cm, enemmän kuin lähes sataan vuoteen tähän aikaan vuodesta. Joulukuu on myös ollut tähän mennessä lähes koko Suomessa viitisen astetta tavanomaista kylmempi. Tosin pohjoisimmassa Lapissa on ollut jopa normaalia lauhempaa, esimerkiksi Utsjoki-Kevolla lämpötila on ollut meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan +2,5 astetta yli tavanomaisen.
Maailmallakin säät ovat vaihdelleet hyvin paljon. Esimerkiksi tammikuussa Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja Australiassa oli monin paikoin epänormaalin lämmintä, kun taas Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Euroopassa oli hyvin talvista. Maailmanlaajuisesti tammikuu oli tilastohistorian lämpimin ja myös helmikuu oli lämmin.
Kesä-elokuussa Etelä-Amerikassa oli poikkeuksellisen kylmää, Venäjällä hurjat helteet.
Marras- ja joulukuu ovat olleet Isossa-Britanniassa ja Ranskassa kylmimpiä vuosikymmeniin, kun taas Grönlannissa on ollut paikoin yli 15 astetta tavallista lämpimämpää. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 27.-28.11.2010 Walesissa ja Pohjois-Irlannissa mitattiin kaikkien aikojen (mittaushistorian) kylmimmät marraskuun lämpötilat. MetOfficen Twitter-päivityksen mukaan lämpötila laski Walesissa (Llysdinam, Powysin kreivikunnassa) -18,0 celsiusasteeseen. Se on Walesin tilastohistorian kylmin marraskuun lämpötila ja koko Yhdistyneessä Kuningaskunnassakin kylmin marraskuun lämpötila vuoden 1985 jälkeen. Pohjois-Irlannissa marraskuun uusi kylmyysennätys on nyt -9,5 astetta (Loch Fea). Myös joulukuun alussa usealla mittausasemalla mitattiin kaikkien aikojen kylmimmät joulukuun lämpötilat.
Yhdysvaltojen Floridassa mitattiin tällä viikolla kaikkien aikojen kylmimmät joulukuun lämpötilat (Jacksonville -7, Daytona Beach -6, Orlando -4).
Maailmanlaajuisesti koko vuodesta 2010 on kuitenkin tulossa tilastohistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi. Koko maapallon tämänhetkisiä lämpötiloja ja niiden poikkeamia tavanomaisesta (anomalia) voi seurata tästä karttakuvasta vuorokauden viiveellä.
Tällä hetkellä Euroopan ja Pohjois-Amerikan itä- sekä keskiosien säätilaan vaikuttaa yhä voimakkaasti negatiivinen NAO (Pohjois-Atlantin oskillaatio, Pohjois-Atlantin värähtely), kylmä pohjoisvirtaus, joka aiheuttaa meille nyt lähes samanlaisen kylmyyden kuin viime talvena. Niinpä meillä sääolot ovat viimeisimmän vuoden aikana olleet hyvin mantereiset, sellaiset kuin yleensä 2000 kilometriä idempänä. Toisaalta tämä samainen negatiivinen NAO on syynä Grönlannin lämpimyyteen. Vastaavasti poikkeuksellisen lämpiminä talvina NAO on ollut positiivinen, joten talvien lämpimyys on tuolloin osaltaan aiheutunut tästä luontaisesta NAO:n vaihtelusta, ei pelkästään ilmaston lämpenemisestä. Joissakin uusissa tutkimuksissa on tosin saatu viitteitä myös ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Pohjois-Atlantin oskillaatioon.
Talven 2010-2011 sääennusteet ovat eri tutkimuslaitoksilla olleet kovin ristiriitaisia ja ne myös ovat muuttuneet päivityksissä paljon. Weather Services International ennustaa tällä hetkellä Eurooppaan joulukuuksi keskimääräistä kylmempää, tammikuuksi keskimääräistä lämpimämpää (pohjoisosiin keskimääräistä kylmempää) ja helmikuuksi keskimääräistä lämpimämpää. Päivitetty ennuste julkaistaan 20. joulukuuta. On mielenkiintoista vertailla tuoreimpia yhdysvaltalaisia ja venäläisiä ennusteita. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan talvi näyttää kylmältä, kun taas keväästä on tulossa keskimääräistä lämpimämpi. Näin sää tuntuisi seurailevan pitkälti viime vuoden tilannetta. Kesästä 2011 (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) tosin näyttäisi tulevan kesän sääennusteen mukaan keskiarvojen mukainen, siis viime kesää viileämpi.
Tropiikissa pitkän aikavälin sääennusteet tai ns. vuodenaikaisennusteet pitävät kohtalaisesti paikkaansa, koska ne voidaan perustaa El Niñon vaihteluun. Sen sijaan tropiikin ulkopuolella tällaisten ennusteiden luotettavuus on melko heikko, koska El Niño ei vaikuta meille. Suomi sijaitsee mereisen ja mantereisen ilmaston välivyöhykkeessä, jossa sääilmiöt vaihtelevat nopeasti. Nämä vaihtelut eivät ole säännönmukaisia.
Omasta mielestäni tämä talvi ei vaikuta (eikä vaikuttanut viime talvikaan) mitenkään äärimmäisen poikkeukselliselta. Tällaisia talvia oli - sikäli kuin muistan - useamminkin omassa lapsuudessani 1970- ja 1980-luvuilla. Me vain totuimme 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa useisiin poikkeuksellisen lämpimiin talviin.
Miten talville sitten käy jatkossa ilmastonmuutoksen myötä? Yhden uuden tutkimuksen mukaan erityisen kylmien talvien todennäköisyys Skandinaviassa ja Suomen alueella voi aluksi kolminkertaistua ilmaston lämmetessä. Toisaalta keskimäärin talvet lämpenevät. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila voi nousta 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä. Kylmät ja runsaslumiset talvet ovat siis jatkossakin mahdollisia, mutta keskimäärin talvista tulee entistä leudompia, vaikka joukkoon mahtuu kireitäkin pakkastalvia. Talvien sateisuus ilmeisesti lisääntyy, jolloin aluksi voi tulla runsaasti lumisateita ja sitten myöhemmin ilmaston lämmetessä yhä enemmän vesisateita.
Huom.! Kannattaa tutustua tiedetoimittaja Pasi Toiviaisen uuteen blogiin "Ilmastonmuutos. Nyt". Heti ensimmäinen blogipostaus on kiinnostava kirjoitus siitä, mikseivät Suomen lumiset ja kylmät talvet ole mitenkään ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti