Mitä Kouvolan ilmastodiagrammi ja Australian tulvat kertovat ilmastonmuutoksesta?

Kouvolan ilmastodiagrammi (Utin säähavaintoasema). Vuoden 2010 lämpötilat ja sademäärät verrattuna pitkän aikavälin (1971-2000) keskiarvoihin. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla.

Vuonna 2010 sekä alku- että loppuvuosi olivat Kouvolassa keskimääräistä kylmempiä. Maaliskuu, kesäkuu ja lokakuu olivat keskiarvojen mukaisia. Kevät ja varsinkin heinä-elokuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä.

Yksittäisen vuoden ja yksittäisen paikan perusteella ei voi päätellä ilmastonmuutoksesta yhtään mitään. Jos Kouvolan viime vuoden tiedot kuitenkin yhdistetään pitkän aikavälin tietoihin ja muidenkin säähavaintoasemien tietoihin, onko niistä pääteltävissä jotakin? Näkyykö ilmastonmuutos? Onko meillä ilmastonmuutoksen myötä jatkossakin odotettavissa entistä kylmempiä talvia ja kuumempia kesiä, niin kuin pari viimeisintä vuotta näyttäisivät?

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kouvolassa tammikuut ovat lämmenneet kaikkein eniten ajanjaksolta 1961-1990 ajanjaksolle 1971-2000. Hyvin pientä lämpenemistä näyttäisi olevan myös alkukeväässä, heinä-elokuussa ja joulukuussa - ja hyvin pientä viilenemistä kesäkuussa sekä syyskuukausina. Parista viime talvesta poiketen talvet näyttäisivät siis lämpenevän kaikkein eniten, aivan kuten perinteisesti on ennustettu tapahtuvan ilmastonmuutoksen myötä.

Eilisen A-studion (nähtävillä Yle Areenassa 11.2. asti) lopussa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta selosti selkeästi viimeaikaisten sääilmiöiden ja ilmastonmuutoksen suhdetta. Viime kesä oli Suomen etelä- ja keskiosissa aivan poikkeuksellisen lämmin (toisaalta heinäkuussa Lapin tuntureilla satoi lunta, mikä on myös melko poikkeuksellista). Vastaavasti viime talvi ja tämä alkutalvi ovat olleet Etelä- ja Keski-Suomessa viimeaikaisia talvia kylmempiä ja lumisempia. Tuomenvirran mukaan tämä kaikki voi selittyä luonnollisilla tekijöillä, sattumalta vallinneilla itäisillä ilmavirtauksilla.

Tuomenvirralta myös kysyttiin, pitäisikö meidän jatkossa varautua talvien kylmenemiseen ja kesien lämpenemiseen. Tuomenvirran mukaan nyt havaitut kylmät talvet ja kuumat kesät kuitenkin mahtuvat Suomen ilmaston runsaaseen vaihtelevuuteen ja jatkossa kylmät talvet tulevat harvinaistumaan.

Poikkeuksellisen lämmintä pohjoisella pallonpuoliskolla oli 1930-luvulla, jolloin sekä koillisväylä että luoteisväylä olivat auki. Tuomenvirta kuitenkin tähdentää, että tuolloin kyseessä oli vain pohjoisen pallonpuoliskon lämpimyys. Nykyään maapallo kokonaisuutena tarkasteltuna on lämpimämpi kuin 1930-luvulla.

Tuomenvirran mukaan ilmasto tulee lämpenemään kymmenien ja satojen vuosien aikajänteellä, mutta tarkasteltaessa tulevaisuutta esimerkiksi 100 000 vuotta eteenpäin olemme menossa viileämpään suuntaan. Maapallon tuleva ratamuutos suhteessa aurinkoon on sellainen, että pitkällä aikaskaalalla etenemme kohti uutta jääkautta. Tulossa lienee siis ensin voimakas ilmaston lämpeneminen ja paljon myöhemmin (ellei ilmastonmuutos ole täysin riistäytynyt ja karannut käsistä) maapallon viileneminen.

Tällä viikolla on päivittäin uutisoitu näkyvästi Australian suurtulvista. Siellä on puhuttu jopa hyökytulvista ja "sisämaan tsunameista". Esimerkiksi Brisbanessa vuosisadan pahimmat tulvat saattavat peittää kokonaan alleen 30 000 asuntoa. Tämänhetkiset tulvat ovat pahin kaupunkia koetellut katastrofi ainakin 35 vuoteen.

Australian tulvat selittyvät El Niñon vastailmiö La Niñalla, joka on aiheuttanut voimakkaat pasaatituulet. Samalla ennätyslämpimästä merestä on sitoutunut runsaasti kosteutta voimakkaiksi ukkossateiksi. Periaatteessa tulvat siis selittyvät luontaisella El Niño - La Niña -vaihtelulla. Toisaalta Australian rannikkovedet ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana, mikä on saanut osan tutkijoista arvelemaan, että ilmastonmuutos olisi ainakin osittain syynä tulvien voimistumiseen. Lämpimistä vesistä nousseen kosteuden seurauksena monsuunisateet nimittäin ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita.

Esimerkiksi tutkijat Matthew England ja Will Steffen ovat The West Australian -sanomalehden mukaan sitä mieltä, että ilmastonmuutos on vaikuttanut Australian tulviin ainakin joiltakin osin. Tällaiset nyt kerran vuosisadassa toistuvat tulvat voivat tulla tulevaisuudessa kerran 20 vuodessa tai kerran 30 vuodessa. Meret ovat lämmenneet koko ajan, ja tutkimusten mukaan sateisuus lisääntyy lämpimillä alueilla.

Professori Neville Nicholls taas arvioi tulvien johtuvan pelkästään tavallista voimakkaammasta La Niñasta. Nichollsin mukaan tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista La Niñaan ovat pelkkää arvailua. Asiasta ei ole olemassa tieteellisiä tutkimuksia, joiden perusteella asian voisi varmasti sanoa, vaikka ilmaston lämpenemisen voidaankin spekuloida vaikuttavan La Niña -ilmiöön.

Tällä viikolla poikkeuksellisia sääilmiöitä on maapallolla ollut paljon muuallakin kuin Australiassa. Esimerkiksi Saksassa Rein ja Mosel ovat tulvineet. Toisaalta Yhdysvaltojen Atlantassa on satanut niin paljon lunta, että lentoja on jouduttu peruuttamaan. Ylen Mobiiliuutisten mukaan Etelä-Koreassa on niin kylmä, että kansalaisia on kehotettu pukemaan jalkaan kalsarit ja vähentämään lämmitystä sekä hissien käyttöä sähkön riittävyyden varmistamiseksi. Aiemmin (jouluaattona) Soulissa mitattiin 15 pakkasastetta, mikä on kylmin lämpötila 30 vuoteen.

Näkyvästi uutisoidut säätapahtumat ovat saaneet monet ihmiset pohtimaan, onko ilmastonmuutoksella osuutta näihin ilmiöihin. MTV3:n Kymmenen uutisissa 11. tammikuuta meteorologi Petri Takala vastasi kysymykseen näin (sitaatti ei ole sanatarkka):

"90-prosenttisesti, vähän ylikin, tämä on normaalia vaihtelua. Aina jossain päin maapalloa on isoja säätapahtumia. Toisaalta ehkä nämä ilmiöt ja tuhot ovat nyt vähän normaalia voimakkaampia. Yhteiskunta on myös tullut herkemmäksi äärimmäisille sääilmiöille. Tietokonemallien mukaan ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. On hyvin vaikea nähdä, onko nyt kyseessä suuri normaali vaihtelu vai ilmastonmuutos. Olemme kaikki mukana suuressa tieteellisessä kokeessa. Varmaankin 30 vuoden päästä tiedetään, kuinka suuri osa tästä on ollut ilmastonmuutoksen aiheuttamaa."

NASA on juuri varmistanut, että maailmanlaajuisesti vuosi 2010 oli ennakkotietojen mukaisesti tilastohistorian kaikkien aikojen lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi, yhtä lämmin kuin aiempi ennätysvuosi 2005. Maapallon ilmasto on lämmennyt 0,2 celsiusastetta vuosikymmenessä 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden mukaan uudesta lämpöennätyksestä tekee erityisen varoittavan se, että ennätys syntyi heinäkuussa alkaneesta ja koko loppuvuoden vaikuttaneesta viilentävästä La Niña -ilmiöstä huolimatta.

Myös NASA pohtii nyt sitä mahdollisuutta, että viime talven ja tämän talven kylmyys osissa pohjoista pallonpuoliskoa voisi johtua ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen lämmittämät arktiset vesialueet Hudsoninlahdella ovat säilyneet monin paikoin jäättöminä, jolloin niistä vapautunut lämpö on voinut vaikuttaa tuuliin siten, että ne ovat tuoneet kylmää Pohjois-Eurooppaan.