 |
| Maapallon vuosittaiset globaalit alailmakehän lämpötilat kahden metrin korkeudella vuosina 1880-2016 vasemmalla celsiusasteina ja oikealla poikkeamana teollisen ajan alun jälkeen. Credit: ECMWF, Copernicus Climate Change Service. |
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen hetki sitten julkaisema analyysi on ensimmäinen globaali selvitys koko vuoden 2016 keskilämpötiloista. Sen mukaan vuosi 2016 oli mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin vuosi. Globaali keskilämpötila ylitti 14,8 celsiusastetta, mikä on lähes 0,2 astetta enemmän kuin edellisenä ennätyslämpinä vuonna 2015.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Helmikuussa 2016 globaali keskilämpötila jo sivusi tätä 1,5 asteen rajaa. Tuolloin tilanteeseen kuitenkin osaltaan vaikutti voimakas El Niño -ilmiö.
Myös vuoden 2016 toisella puoliskolla globaali keskilämpötila pysytteli selväst tavanomaista korkeammalla. Merijäätä oli poikkeuksellisen vähän sekä arktisella että antarktisella alueella.
 |
| Ilman keskimääräinen lämpötila kahden metrin korkeudella vuonna 2016 verrattuna ajanjakson 1981-2010 keskiarvoon. Credit: ECMWF, Copernicus Climate Change Service. |
Vuotta 2016 leimasivat myös ilmakehän korkea hiilidioksidipitoisuus ja tuhoisat maastopalot. Merkittävimmät palot sattuivat Kanadassa (Fort McMurray) toukokuussa ja Siperiassa kesä-heinäkuussa.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa havaittava vuosisykli johtuu siitä, että valtaosa maapallon maa-alasta ja siten myös kasvillisuudesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan metsät sitovat fotosynteesissä runsaasti hiilidioksidia ja alentavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta siten, että se on tyypillisesti pienimmillään syyskuussa. Vuosi 2016 oli ensimmäinen, jolloin hiilidioksidipitoisuus ei laskenut syksylläkään 400 ppm:n (tilavuuden miljoonasosaa) alle.
Lähde
Copernicus Climate Change service. Earth on the edge: Record breaking 2016 was close to 1.5°C warming.
Lue myös nämä
Vuosikatsaus: Säävuosi 2016
Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee
Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista
3 kommenttia:
Aika heikosti tähän on reagoitu toistaiseksi. Onhan tämä ollut tiedossa pitkään, vaikka koko vuoden tilastot alkavatkin tulla vasta nyt. Tämän jälkeen meneekin useampi vuosi ennen seuraava ennätystä, kun nyt tuli näin terävä piikki. Ilmastonmuutoksen kieltäjät voivatkin sitten vedota, että 2016:han oli lämpimämpi.
Hiilidioksiditason suhteen jokainen vuosi on tietysti ennätys. Mielenkiintoisempaa olisi seurata kasvun suuruutta, onko siinä nähtävissä kasvua vai laskua.
Lasse W.
Kiitos hyvästä kommentistasi. Asia on juuri noin kuten sanot.
Ilmakehän hiilidoksidipitoisuuden lisääntymisen vuotuisia nopeuksia voi katsoa täältä:
Robertscribbler.com: For 2016, Atmospheric CO2 Concentrations are Rising at the Fastest Rate Ever Seen
NOAA: Trends in Atmospheric Carbon Dioxide
BBC: El Niño likely to boost CO2 in 2016
ENSO-sykli (El Niñon ja La Niñan vuorottelu) vaikuttaa osaltaan hiilidioksidipitoisuuden nousunopeuteen. El Niño -vuosina (mm. 2016) hiilidioksidipitoisuus lisääntyy erityisen paljon mm. tietyillä alueilla yleistyvän kuivuuden ja sitä kautta metsäpalojen myötä. Vuonna 2016 hiilidioksidipitoisuus näyttääkin nousseen ennätyksellisen tai lähes ennätyksellisen nopeasti. Tarkempia tilastoja julkaistaan vielä tammikuun aikana. Nyt siis samanaikaisesti hiilidioksidipitoisuutta ovat nostaneet sekä ihmiskunnan voimakkaat fossiilisten polttoaineiden päästöt että luonnollinen El Niño. On mahdollista, ettei hiilidioksidipitoisuus enää laske alle 400 ppm:n edes La Niñan vaikutuksesta.
Ilmatieteen laitoksen johtajana toiminut FT, meteorologi Mikko Alestalo toteaa näin: ”Pitoisuus on kohta noussut lähes 50 % esiteollisesta ajasta. - - Monilla asemilla, mm. Mauna Loalla, pitoisuus ylittää symbolisen 400 ppm (parts per million) raja-arvon nyt jo koko vuoden 2016 ajan, eikä laske sen alle enää reaalisesti näköpiirissä olevana aikana. Vuotuinen kasvu on päinvastoin jatkuvasti noussut ja on nyt kaksinkertainen 1960 -lukuun verrattuna. - - Vaikka päästöjen nousu olisi taittumassa, ovat ne edelleen valtavan suuria johtaakseen pitoisuuksien nousun taittumiseen.”
Lähetä kommentti