 |
| Suurin osa maapallosta oli vuoden 2019 kesä-elokuussa 1900-luvun kesä-elokuiden keskiarvoa lämpimämpi. Laajoilla alueilla oli jopa ennätyslämmintä. Maapallon laajin keskimääräistä kylmemmän sään alue sijaitsi Suomen kaakkoispuolella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for August 2019, published online September 2019, retrieved on September 17, 2019. |
NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon meteorologinen kesä 2019 eli kulunut kesä-elokuun jakso oli 140-vuotisen mittaushistorian lämpimin yhdessä vuoden 2016 kesä-elokuun kanssa. Kumpanakin vuonna kesä-elokuun keskilämpötila nousi maa- ja merialueet yhdistettyinä 1,13 celsiusastetta 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvoa korkeammaksi. Koko 140-vuotisen mittaushistorian viisi lämpimintä kesää on koettu pohjoisella pallonpuoliskolla viiden viimeisimmän vuoden aikana.
Globaalisti juuri päättynyt kesä-elokuu oli 140-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, kun katsotaan sekä maa- että merialueiden lämpötiloja. Maailmanlaajuinen lämpötilakeskiarvo ylitti 1900-luvun kesä-heinäkuiden keskimääräisen lämpötilan (15,6 astetta) lähes asteella (0,93 asteella). Tätä lämpimämpi kesä-elokuu on koettu vain vuonna 2016, jolloin oli 0,02 astetta lämpimämpää kuin nyt. Koko mittaushistorian kymmenestä globaalisti lämpimimmästä kesä-elokuun jaksosta yhdeksän on ollut vuosina 2009-2019. Kymmenen lämpimimmän kesä-elokuun joukkoon yltää 1900-luvulta vain vuoden 1998 kesä-elokuu. Heinäkuu 2019 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi.
 |
| Vuosien 1880-2019 kesä-elokuun kolmen kuukauden jaksojen globaalit lämpötila-anomaliat eli poikkeamat koko 1900-luvun kesä-elokuiden keskilämpötilasta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for August 2019, published online September 2019, retrieved on September 17, 2019. |
Jos katsotaan vain merien globaaleja lämpötiloja, kesä-elokuu 2019 oli mittaushistorian lämpimin tai tarkemmin sanottuna jaetulla ensimmäisellä sijalla vuoden 2016 kanssa. Merien keskimääräinen lämpötila kohosi 0,82 astetta 1900-luvun kesä-elokuiden keskiarvoa (16,4 astetta) korkeammaksi. Tämä oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian toinen kerta, kun merien keskilämpötila ylitti 1900-luvun keskilämpötilan yli 0,8 asteella.
Mikäli tarkastellaan ainoastaan maa-alueita, juuri päättyneen kesä-elokuun globaali keskilämpötila ylitti 1900-luvun vastaavan ajankohdan keskiarvon (13,8 astetta) 1,22 asteella. Tämä tarkoittaa sitä, että kesä-elokuu oli maa-alueilla mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Edelle menevät vuosien 2016 ja 2017 kesä-elokuut.
Koko vuosi 2019 on tähän mennessä (tammi-elokuun globaali keskiarvo) ollut mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Edelle kiilaavat vuosien 2016 ja 2017 tammi-elokuiden jaksot.
Lähde
NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for August 2019, published online September 2019, retrieved on September 17, 2019
Lue myös nämä
Globaalisti heinäkuu oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kalenterikuukausista lämpimin tai ainakin toiseksi lämpimin
Myös NOAA vahvisti hetki sitten: Heinäkuu globaalisti koko mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi ja viisi mittaushistorian lämpimintä heinäkuuta vuosina 2015-2019
Kuumaa tietoa: Kesäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja Kouvola on Suomen helteisin kaupunki
Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018
Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä
Tänään julkaistu tutkimus: Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla
Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018, lukuisia ennätyksiä myös muualla maapallolla
12 kommenttia:
Hienoa. Miekin tykkään lämpimästä. Sitä vain suren et meillä, meidän paikallisessa säässä nää ei ole joka vuosi lämpimänä tuntunut. Edesmennyt isäni, joka haikaili 1930-luvun nuoruutensa kesiä, ei päässyt toissakesää tai tätäkin äskeistä ihastelemaan. Ja huomaamaan, että on paremmasta toivoa tuleville sukupolville ainakin silloin tällöin vaikkakin oudoin jaksoin. Ois varmaan ollut onnessaan.
Lisää lämpöä. Suurin ilmastopakolaisuusliikehän on ollut pohjoisesta etelään lämpöön. Näin on vaikka mediat ja propagandistit muuta meille toitottaa. Vaan milloinkas meille ei olisi toitotettu ihan muita kuin tosia asioita. Elämme edelleen totuuden jälkeistä aikaa.
Terve pitkästä aikaa!
Henkilökohtaisesti minäkin pidän lämpimistä kesistä. Minulle liian kuumaa säätä ei oikeastaan voi ollakaan, jos ajatellaan vain omaa hyvinvointiani. Sen sijaan maapallon tilasta olen huolestunut.
Näkisin mielelläni käyttämäsi tilastot, jos siis kyse on tilastoista eikä mutu-tuntumasta. Katsopa esimerkiksi tämän linkin karttaa. Jos piirrät kartalle päiväntasaajan, näet helposti, onko muuttoliike suuntautunut kohti lämpimiä alueita (päiväntasaajan seutu) vai sieltä pois.
Lisäksi vapaaehtoisen muuttoliikkeen ja ilmastopakolaisuuden käsitteitä ei pitäisi sekoittaa. Pakolaisuudessa on aina kyse jonkin pakon edessä muuttamisesta. Se, että muuttaa vapaaehtoisesti itselleen miellyttävämpään ilmastoon, ei ole pakolaisuutta.
Terveppä terve. Eli lyhyesti Tere.
Ensiksi kiitos kiinnostavata migraatokuvastasi. Sitä mietin lisääkin. Miksi naapurit ja saman leveyspiirin maat Turkki ja Kreikka näkyy niin eri lailla tai vastaavasti Intia/Pakistan ja Persianlahden öljymaat. Kuitenkin siitäkin on nähtävissä, ettei kukaan, tiettävästi kukaan ole tullut pakolaiseksi tai siirtolaiseksi etelästä pohjoiseen ilmastomuutoksen takia tai muuannekaan. Puhetta ja pelottelupropagandaa on toki ollut jopa sadoista miljoonista ihmisistä.
Jos jätetään adoptiot ja naimakaupat pois, niin syynä on kuitenkin olleet yksikertaisesti vanhat selitykset:
A. Pakoon sotaa tai vainoa.
B. Paremman elämän, ansiomahdollisuuden haku paremmilta laitumilta tai vauraammista maista, joissa kärsitään työvoimapulasta varsinkin alipalkatussa ja aliarvostetuissa töissä. Siten laajasti hakeudutaan, jos voidaan rikkaampiin maihin vaikkapa aliarvostetuihin töihinkin. Toki tosi kyvykkäimmät tietäjät ja tekniikot toki on aina olleet himottuja minne vaan
Kun koulutus on parantunut, tv:t ja kännykät antavat informaatiota jopa peräkyliinkin, että tuolla jossain on satumaa. Ensin se on oman maan isommat kaupungit. Maaltapako onkin hirmuista, kaupungit paisuvat. Sitten useinkin halutaan hypätä niihin kaikaisempiinkin satumaihin. Kun katsoo ihan Suomemmekin mennyttä, niin oli täälläkin ja on edelleenkin.
Siinä toki olet oikeassa ettei, vaikkapa kun Detroitlainen eläkeläinen muuttaa Floridaan, ei syy ole pakko vaan halu mennä lämmittämään vanhoja luitaan ihanampaan ilmastoon. Vahinko Detroitille ja voitto Floridalle. Sama kun Saarijärven Paavon pojanpoika muutti ensin Tampereelle, sitten taas tyttärenpojantyttärenpoika Välimeren rannoille asti. Ellei Kaliforniaan.
Jatkoa uudessa viestissä.
Terveppä terve. Eli lyhyesti Tere.
Ensiksi kiitos kiinnostavata migraatokuvastasi. Sitä mietin lisääkin. Miksi naapurit ja saman leveyspiirin maat Turkki ja Kreikka näkyy niin eri lailla tai vastaavasti Intia/Pakistan ja Persianlahden öljymaat. Kuitenkin siitäkin on nähtävissä, ettei kukaan, tiettävästi kukaan ole tullut pakolaiseksi tai siirtolaiseksi etelästä pohjoiseen ilmastomuutoksen takia. Puhetta ja pelottelupropagandaa on toki ollut jopa sadoista miljoonista ihmisistä. Jos jätetään adoptiot ja naimakaupat pois, niin syynä on kuitenkin olleet yksikertaisesti vanhat selitykset:
A. Pakoon sotaa tai vainoa.
B. Paremman elämän, ansiomahdollisuuden haku paremmilta laitumilta tai vauraammista maista, joissa kärsitään työvoimapulasta varsinkin alipalkatussa ja aliarvostetuissa töissä. Siten laajasti hakeudutaan, jos voidaan rikkaampiin maihin vaikkapa aliarvostetuihin töihinkin. Toki tosi kyvykkäimmät tietäjät ja tekniikot toki on aina olleet himottuja minne vaan
Kun koulutus on parantunut, tv:t ja kännykät antavat informaatiota jopa peräkyliinkin, että tuolla jossain on satumaa. Ensin se on oman maan isommat kaupungit. Maaltapako onkin hirmuista, kaupungit paisuvat. Sitten useinkin halutaan hypätä niihin kaikaisempiinkin satumaihin. Kun katsoo ihan Suomemmekin mennyttä, niin oli täälläkin ja on edelleenkin. Siinä toki olet oikeassa ettei, vaikkapa kun Detroitlainen eläkeläinen muuttaa Floridaan, ei syy ole pakko vaan halu mennä lämmittämään vanhoja luitaan ihanampaan ilmastoon. Vahinko Detroitille ja voitto Floridalle. Sama kun Saarijärven Paavon pojanpoika muutti ensin Tampereelle, sitten taas tyttärenpojantyttärenpoika Välimeren rannoille. Ellei Kaliforniaan.
Jatkoa uudessa viestissä.
Kiitos kommentistasi. Olemme siis samaa mieltä siitä, että alkuperäinen väitteesi "suurin ilmastopakolaisuusliikehän on ollut pohjoisesta etelään lämpöön" ei pidä paikkaansa.
Tämä uusi väitteesi onkin hieman hankalampi: "on nähtävissä, ettei kukaan, tiettävästi kukaan ole tullut pakolaiseksi tai siirtolaiseksi etelästä pohjoiseen ilmastomuutoksen takia tai muuannekaan". Asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia, että niille voisi sanoa yhtä selkeää syytä, vaan monet asiat vaikuttavat yhdessä.
Maailmalla on keskusteltu paljon siitä, onko ilmastonmuutos vaikuttanut esimerkiksi Syyrian kriisiin ja siitä johtuvaan pakolaisongelmaan. Näyttää siltä, että epätavalliset sääolot (kuivuus) ovat osaltaan olleet mukana siinä monien syiden sekoituksessa, joka on johtanut nykyiseen Syyrian tilanteeseen. Missään tapauksessa ilmastonmuutos ja poikkeukselliset säätilat eivät silti yksin ole aiheuttaneet näitä ongelmia. Esimerkiksi maaliskuussa 2015 Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos johti äärimmäiseen kuivuuteen Syyrian viljantuotantoalueella vuosina 2006-2009. Ruuan hinta kohosi pilviin, ravitsemukseen liittyvät sairaudet lisääntyivät ja 1,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista muutti Syyrian kaupunkeihin, joissa oli jo ennestään liikaa ihmisiä, koska niihin oli tullut paljon Irakin sotaa paenneita Irakin pakolaisia. Tämä tilanne kärjisti jo olemassa olevia ongelmia, esimerkiksi työttömyyttä, korruptiota, sunnien kansanmurhaa ja lisääntyvää tyytymättömyyttä hallintoa kohtaan, joka epäonnistui näiden ongelmien ratkomisessa. Nämä muut syyt ovat ilmiselviä Syyrian kriisin syitä, mutta osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut myös ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus, vaikkakin on mahdotonta sanoa, kuinka merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksella on ollut Syyrian tilanteeseen. Syyrian konfliktille ei ole yhtä ainoaa syytä. Kuivuuden seurauksena maatalous romahti ja muuttoliike lisääntyi. Tämä tilanne loi otolliset olosuhteet myös erilaisten ääriliikkeiden kasvulle. Tämä Syyrian tilanne siis vain yhtenä esimerkkinä.
Puheet kymmenistä tai sadoista miljoonista mahdollisista ilmastopakolaisista koskevat tulevaisuutta. Ilmastopakolaisuus on vasta alkamassa. Maailmanpankin keräämien tietojen mukaan pahimmillaan 143 miljoonaa ihmistä Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa voi joutua ilmastopakolaisiksi vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastonmuutos (kuivuus, merenpinnan kohoaminen, myrskyt) etenee nykytahdilla. Vuoden 2050 jälkeen muuttoliike kiihtyy ennusteiden mukaan edelleen, ellei hiilidioksidipäästöjä ole saatu laskuun. Sen sijaan jos päästöt saadaan kuriin, ilmastopakolaisten määrä voi pudota 80 prosentilla. Epävarmuustekijöitä on siis paljon.
Jatkoa:
Toiseksi tilastoihin, joita kaipaat. Nykyisinhän on suuri riemu tai ongelma, että alalla kuin alalla on 'tutkimus- tiede-tuloksia' niin pilvin pimein. Kun tuottajia on niin tuhottomasti. Ihan kuin markkinoinnissa. Ja mediatuuteissa. Puhumattakaan internetin aktivistien luovan innon purkautumisesta. Erityisesti rakastettavat maailmanparantajat on tuotteliaita. Ja koska heillä on hyvä tarkoitus, niin toki he saavat anteeksi kaikki hyvässä intomielessä tehdyt virheensä, kuten uhkapuheensa ja kärpäsen muuttamisen härkäseksi. Sitä ei tietenkään sallita sellaiselle, jonka intomielet on nettiyhteyksillään tuominneet ja teilanneet pahaksi rahan puolustajaksi.
1. Otetaanpa, sinällään toki monitulkintainen tilasto Tornionjoen jäänlähdön ajasta. Jäänlähtö olisi aikaistunut jopa 3 viikkoa. Nyt tietokilpa nuorille ja vanhoille. Taustaksi, hiilidioksiidin ihmisperäinen runsastuminen tapahtui 1950-60-luvulta alkaen. Eli siis noin viimeisen 50-60 vuoden aikana. Ja sitten kysymys: Minä aikana tapahtui Tornionjoen jäidenlähdön aikaistuminen?
- viimeisten 50 vuoden aikana asteittain
- viimeisten 100 vuoden aikana asteittain
- viimeisten 300 vuoden aikana asteittain
Sitten vastauksen voi itse katsoa tästä linkistä, opetellen graafien tulkintaa.
https://ilmastofoorumi.fi/foorumi/download/file.php?id=40&sid=7086f2e0260fb5109a5c292e69063813&mode=view
Siitä näkee, että tämä ilmastomuutosindikaattori, ilmastomuutos-tunnistin kertoo muutoksen alkaneen jo yli 300 vuotta sitten. Eikä ole mitään pitempää kiihtyvyyttä havaittavissa. Noihin aikoihin asetataan myös ns. Pienen Jääkauden loppuneen. Mihin se loppui. Ei ainakaan hiilidioksiidiin.
2. Ilmatieteen laitos aina kehittää kosolti sivujaan ja palvelujaan. Siten enpä löytänyt etsimääni perustavaraa ilman kysymättä heiltä puhelimella neuvoa. Erinomainen neuvoja vastasi ripeästi ja asiantuntevasti, kiitos, mutta silti viranomaiselta kysyminen taisi maksaa 10 - 20 euroa. Graafin ulkoasu on muuttunut paljon epämääräisemmäksi kuin olivat vaikkapa 15 vuotta sitten, kun katsoin samaa asiaa. Silti siitä näkee edelleen, että
- Helsingin lämmöt on kenties kohonneet hiukkasen, karvan eli karvan leveyden verran 1930-luvulta. Vain hiukkasen, vaikka kaupunki kaupunkilämpöineen on kasvanut kohisemalla Kaisaniemen ympärillä.
- Vastaavasti Sodankylän lämmöt on jopa laskeneet 1930-luvulta. Näin vaikka meille kerrotaan, että juurikin pohjoisimmat alueet lämpenee jopa kaksi kertaa enemmän kuin maailma keskimäärin.
Nämä asiat näkyvät tästä ilmatieteen laitoksen linkistä:
https://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Mainittakoon, että ihan vastaava ilmiö eli 1930-luku kontara nykypäivä on havaittavissa kaikkialla kehittyneissä maissa, joissa on luotettavana pidettäviä tietosarjoja.
3. Meille nykyään puhutaan, että Suomessa, Ruotsissakin jne. on lämmöt kohonneet jopa kaksi astetta noin 1850-luvulta alkaen. Suunnilleen näin varmaan on. Sitä ei muisteta kertoa, että tuo tasonnousu tapahtui jo 1930-luvulle mennessä. Sehän ei sopisikaan teoriaan, että hiilidioksidi, ihmisvaikutteinen hiilidioksidi uhkaa meikä kauhealla lämmönnousulla.
Sen sijaan asiaa ymmärtämään johtavat yksinkertaiset tilastot piilotetaan kaikenlaiseen uuteen tietoviidakkoon. Ei tarvii varsinaisesti tuhota mutta piilottaa heinäsuovaan voi.
4. Toivonpa koululapsillesi vähemmän pelottavaa tulevaisuutta. Kantakaamme vastuu.
5. Jos ottaisit blokiisi käyttöön kommenttien olemassaolon näkymisen jo etusivulle, niin voisi lisätä kiinnostavuutta. Eikä myöskään tämä kommetti heti hukkuisi heinäsuovaan. Mallia voi ottaa vaikka tästä: https://roskasaitti.wordpress.com/
Jatkuu
Jatko edellisiin
4. Toivonpa koululapsillesi vähemmän pelottavaa tulevaisuutta. Kantakaamme vastuu.
5. Jos ottaisit blokiisi käyttöön kommenttien olemassaolon näkymisen jo etusivulle, niin voisi lisätä kiinnostavuutta. Eikä myöskään tämä kommetti heti hukkuisi heinäsuovaan. Mallia voi ottaa vaikka tästä: https://roskasaitti.wordpress.com/
6. Hiilidioksidi- ym. aiheesta perustellisemmin todella erinomainen Patrick Mooren esitelmä. Täältä: https://www.thegwpf.com/28155/
Suomennettuna täällä http://docplayer.fi/69955966-Patrick-moore-pitaisiko-juhlia-hiilidioksidia-co2.html
7. Professori Winterhalterin blokissa puhutaan asioista selvästi ja suomeksi. Suosittelen.
8. Suomennoksen saaminen IPCC:n raporteista odottaa ja odottaa ilmestymistään. Tilanne on kuin ennen keskiajalla, kun kirkkoisät ja sittemmin tiedeisät puhui meille norsunluutorneistaan latinaa, Jos et osaa latinaa niin sitten vaan uskot. Tai yrmytät. Kuka teistä muuten uskoo, että yksikään vaikkapa nykyministereistämme on lukenut alkuperäisiä IPCC-selvityksiä kahta sivuakaan. siten kaikenlaiset huoliaktivistit pääseen vallattomasti esittämään tulkintojaan.
9. Pohjasit kirjoitustasi ja vittasit aiemmin, että "... Esimerkiksi maaliskuussa 2015 Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos johti äärimmäiseen kuivuuteen Syyrian viljantuotantoalueella vuosina 2006-2009. ...". Sinuun tullessakuivuus oli kohonnut jo äärimmäiseksi. Minä kenties viittaan kintaalla ao. tutkimusta. Paljon parempi arvio mm. juurikin näistä Syyrian asioista löytyy täältä:
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/09/pakolaiset-ilmastonmuutos-ja-ylen.html#more
Ja kenties erityisesti viittaankin kintaalla tutkimuksesta tehtyihin laaduttoman yle- ym. median uutisiin ja silkkaan härskisti valikoivaan propagointointiin. Itsekin skenaariotutkimuksia tehneenä, ymmärrän hyvin miten rakennetaan vaikka millaisia 'tutkimusasetelmia, -kuvia', kun käytetään metodina: Jos käy näin tai jos käy jopa näin pahasti, enenergiahinnat nousee, niin kaikki pahat alkaa kertyä ja sitten kaikki romahtaakin ja voimme ennustaa kauheita. Esimerkiksi, jos tulee kauhea energiakriisi ja kun toki levottomuus lisääntyy, niin maanviljelyksen kannattavuus saa paljon takapakkia. Siitä seuraa sitten mitä vain. Kuten ruuantuotannon romahdus jne. Ja tietenkään ei ole mitään tasapainottavia ja edistystä luovia tekijöitä, kuten ennenkaikkea ihmisten aktiviteettia ja korjaavia töitä. Niitä, jotka on tosiasiassa nostaneet yleisesti maailman ruuantuotantoa suuresti. Ja miksi eivät nostaisi edelleen. Itse Göbbelskin olisi kateellinen näille skenaaritutkimusen taitajille. Ja varsinkin niistä pelkouutisia tehtaileville muka maailmanparantajille.
10. Lääkärille, psykologeille ym. voidaan usein sanoa: Lääkäri, paranna ensin itsesi. Samaa ohjetta voitaneen soveltaa monien alojen tekijöille.
Vesa Tanskanen
Hei Hyvä Jari, et arvaa minkä riemu-uutisen tyttöystäväni ihan juuri mailasi???
Olimme juuri kauhistelleet, et onpa syksy, ei juurikaan oo sieniä ja mikä edelleen vielä varsinaisesti kauheempaa, eli ettei ole sienimatoja!!! Jos ei oo matoja, niin se on taattu maailmanloppu. Ja kauhistelimme kauheaa ilmastomuutosta.
Mut hip hip hurraa, juuri sain viestin, että hän oli pongannut yhden sienimadon.
Ja koska meillä on siis huominen, niin heti huomiseksi ohjelmaa järjestämään. Hip hip hurraa. Kiitos löytynyt sienimato.
Tämähän on hauskaa. Pyysin sinulta muuttoliike- tai ilmastopakolaisuustilastoja kylmiltä alueilta kohti lämpimiä alueita, mutta sainkin jäidenlähtötilastoja. :)
Viittaat Johanna Korhosen Tornionjoen jäidenlähtötilastoon, jota esittävään diagrammiin on piirretty vain yksi trendiviiva koko ajalta. Siitä ei suoraan näe, onko jäidenlähdön aikaistuminen kiihtynyt tarkastelujakson loppupuolella vai ei. Silmämääräisesti asiaa ei voi päätellä, vaan se pitäisi laskea.
Annetaan Johanna Korhosen itse kertoa asia: ”Pisin yhtenäinen jäänlähtösarja on siis Tornionjoelta vuodesta 1693 alkaen. Tosin osa Tornionjoen sarjasta on arvioitu muiden tietojen perusteella. - - Suurimmat muutokset jäänlähdön aikaistumisessa tapahtuivat siis 1800-luvun lopussa, pikkujääkauden jälkeen. Tämä on nähtävissä kaikista pisimmistä yhtenäisistä havaintosarjoista (Tornionjoki, Näsijärvi, Kallavesi, Oulujärvi). Noin 1820-luvulta 1860-luvun loppuun saakka jäänlähtö siirtyi myöhemmäksi, mutta 1880-luvulta lähtien on nähtävissä trendiä kohti aikaisempaa jäänlähtöä. - - Jäänlähtö on aikaistunut, jäätyminen myöhentynyt ja jääpeiteaika lyhentynyt vuosikymmenten aikana useilla havaintopaikoilla. Trendit olivat tilastollisesti merkitseviä lähinnä niillä paikoilla, joilta havaintoja oli vähintään 1800-luvun lopusta. Myöhemmin alkaneissa havaintosarjoissa trendit eivät olleet pääosin merkitseviä, paitsi jäänlähdöissä merkitseviä trendejä löytyi myös lyhyemmille jaksoille. Pisimmillä sarjoilla jäänlähtö on aikaistunut 1800-luvun lopusta pääosin 6...9 päivää sataa vuotta kohden. Jäätyminen on myöhentynyt 1800-luvun lopusta pääosin 0...8 päivää sataa vuotta kohden. Myös jääpeiteajat ovat lyhentyneet tilastollisesti merkitsevästi aivan pisimmissä havaintosarjoissa. - - Ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan Suomen jääoloihin. Jäänlähtö tulee aikaistumaan, jäätyminen myöhästymään ja tätä kautta jääpeitekausi lyhenee. Vaikutukset jääoloihin tulevat olemaan selvästi suurempia maan eteläosassa kuin Lapissa. Jäänpaksuuksien maksimeihin lämpenemisen vaikutukset eivät ole aivan yksinkertaisia, sillä jäänpaksuus riippuu sekä talven lämpöoloista että lumisateista. Lisääntyneet lumisateet voisivat lisätä kohvan määrää ja tätä kautta vaikka kasvattaa jäänpaksuuksia. Todennäköisesti etelässä jäät tulevat ohenemaan, mutta pohjoisessa ne voivat vaikka kasvaa, jos lumimäärät kasvavat.”
Ruotsista pisin jäähavaintosarja on Mälarenilta vuodesta 1712 alkaen. Kyseisessä sarjassa nähdään siirros aikaisempaan jäänlähtöön 1900-luvun alkupuolelta alkaen.
Nykyisestä ilmastonmuutoksesta puhuttaessa on turha vetää esiin korttia ”pieni jääkausi ja siitä palautuminen”. Perusfaktaa löytyy esimerkiksi: tästä linkistä.
Kirjoitat näin: ”Helsingin lämmöt on kenties kohonneet hiukkasen, karvan eli karvan leveyden verran 1930-luvulta. Vain hiukkasen, vaikka kaupunki kaupunkilämpöineen on kasvanut kohisemalla Kaisaniemen ympärillä. - - Meille nykyään puhutaan, että Suomessa, Ruotsissakin jne. on lämmöt kohonneet jopa kaksi astetta noin 1850-luvulta alkaen. Suunnilleen näin varmaan on. Sitä ei muisteta kertoa, että tuo tasonnousu tapahtui jo 1930-luvulle mennessä.”
Helsingin lämpötiloja on käsitellyt geofysiikan dosentti, Ilmatieteen laitoksen emeritustutkija Heikki Nevanlinna Ilmastotiedon kirjoituksessaan: ”Kuvassa 12 on Kaisaniemen lämpötilamittauksista vuoden keskilämpötilat 1844 – 2009. Kyseessä on Suomen pisin lämpötilasarja. - - Koko havaintokaudella lämpötilan yleinen kehitys on kohti korkeampia lukemia osana maailmanlaajuista ilmastonmuutosta, vaikka välillä muutos (esimerkiksi 1940 – 1980) on ollut hitaampaa. - - Lämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2.8 °C, jossa on noin 0.5 °C kaupunkilämpösaarekkeen vaikutusta ja mittausmenetelmien muutoksista aiheutuvaa osuutta. - - Kaupungistumisen vaikutus lämpötilaan on ollut suurinta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkukymmeninä, jolloin se oli noin 0.2 – 0.3 °C.”
Katso erityisesti tämän linkin diagrammi, jossa on esitetty Kaisaniemen sääaseman (1844-2009) lämpötilan vuosipoikkeamat vertailukauden 1971 – 2000 suhteen. Vertailukautta kylmemmät vuodet ovat sinisellä ja lämpimämmät punaisella. Musta viiva näyttää lämpötilakehityksen 11-vuotisen liukuvan keskiarvon. Katkoviivassa on huomioitu kaupunkilämpöefekti ja mittausmenetelmien muutoksista aiheutuvat virheet. Se siis näyttää lämpötilakehityksen sellaisena kuin jos nykytila olisi ollut aina vallalla. Kannattaa huomata, että diagrammi päättyy vuoteen 2009, jonka jälkeen on ollut useita erityisen lämpimiä vuosia.
Sodankylän lämpötiloista ja 1930-luvun lämpöaallosta olen aiemmin kirjoittanut itsekin: ”Suomen mittaushistorian viidestä lämpimimmistä vuodesta kolme sijoittuu 2000-luvulle. Huomiota kiinnittää se, että toiseksi lämpimin on vuosi 1938. Suomessakin nimittäin vaikutti 1930-luvulla lämpöaalto, jolloin Tampereellakin puolet jouluista oli lumettomia. Kuitenkaan 1930-luvun lämpöaalto ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Tuolloin meillä vallinnut lämmin kausi näyttää suurelta osin johtuneen merivirtojen luonnollisesta vaihtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsinmerelle lämmintä vettä. Tämä 1930-luvun lämpöaalto näkyi pohjoisella pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt saavuttamassa 1930-luvun huipputasoa, kun taas Helsingissä tämä taso on jo ylitetty.”
Jatkat näin: ”Mainittakoon, että ihan vastaava ilmiö eli 1930-luku kontara nykypäivä on havaittavissa kaikkialla kehittyneissä maissa, joissa on luotettavana pidettäviä tietosarjoja.” Kuitenkin tässä linkissä oleva NOAA:n globaaleihin tilastoihin perustuva diagrammi kertoo, ettei väitteesi pidä alkuunkaan paikkaansa. Maailmanlaajuisesti 1930-luku ei ollut lämmin.
Kun yhdistän kaksi kirjoittamaasi kohtaa, toteat siis myös tällä tavalla: ”Taustaksi, hiilidioksiidin ihmisperäinen runsastuminen tapahtui 1950-60-luvulta alkaen. Eli siis noin viimeisen 50-60 vuoden aikana. - - Meille nykyään puhutaan, että Suomessa, Ruotsissakin jne. on lämmöt kohonneet jopa kaksi astetta noin 1850-luvulta alkaen. Suunnilleen näin varmaan on. Sitä ei muisteta kertoa, että tuo tasonnousu tapahtui jo 1930-luvulle mennessä. Sehän ei sopisikaan teoriaan, että hiilidioksidi, ihmisvaikutteinen hiilidioksidi uhkaa meikä kauhealla lämmönnousulla.” Kuitenkin jälleen tässä linkissä oleva globaali diagrammi kertoo, että maailmanlaajuisesti lämpötilat ovat kohonneet juuri viimeisimmän 50-60 vuoden aikana.
Et luota mainitsemaani tieteelliseen Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisuun, et Ilmatieteen laitokseen etkä varsinkaan Yleen. Sen sijaan tarjoat minulle luettavaksi anonyymin (etunimellä esiintyvän) blogikirjoittajan tekstejä. Nykyään kouluissa ja myös lukioissa opetetaan lähdekritiikkiä, jossa ensimmäisenä kriteerinä on tiedon julkaisijan taustoihin tutustuminen.
Myöskään ylistämälläsi Boris Winterhalterilla ei ole vertaisarvioituja julkaisuja ilmastotieteestä, eikä hän käsittääkseni edes ole professori kuten väität.
Jos jatketaan lääkärivertauksilla, joihin kommenttisi lopetit, niin voinpa sanoa näin: Mikäli haluan tietoa ilmastosta, kysyn sitä ilmastotieteilijältä enkä lääkäriltä (en myöskään merigeologilta). Sen sijaan jos sairastun, kysyn tietoa lääkäriltä, oman alansa asiantuntijalta, enkä mene etsimään diagnoosia anonyymin kirjoittajan blogista.
Tällä kertaa olemme harvinaisen erimielisiä, ehkäpä erimielisempiä kuin koskaan ennen. Siitä kaikkein tärkeimmästä asiasta olemme silti yhtä mieltä: ”Toivonpa koululapsillesi vähemmän pelottavaa tulevaisuutta. Kantakaamme vastuu.”
Ilmastosta puheenollen, tässä linkki mielenkiintoiseen artikkeliin.
https://gcaptain.com/icebound-the-climate-change-secrets-of-19th-century-ships-logbooks/
Lähetä kommentti