torstai 28. lokakuuta 2021

Kuinka suuri on sinun ilmastovarjosi?

Tiesitkö, että hiilijalanjälki oli alun perin öljy-yhtiön markkinointitemppu? Tiesitkö, että hiilijalanjäljen sijaan pitäisikin ehkä kiinnittää huomiota ilmastovarjoon? Oletko koskaan katsonut taaksesi, millainen varjo sinusta jää? Voit aloittaa tarkastelun vaikkapa sosiaalisen median postauksistasi, äänestyskäyttäytymisesi miettimisestä ja työsi merkityksen ajattelemisesta. Tämä blogipostaukseni ei sisällä tieteellisesti tutkittuja faktoja. Sen sijaan tässä pohditaan sitä, kuinka jokainen voisi entistä paremmin miettiä omien jokapäiväisten toimiensa vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on väistämätön osa nykyisten sukupolvien elämää, ja uudet sukupolvet tarvitsevat uusia tapoja, kuinka asiaa pystyy konkretisoimaan.

Kuva: Victoria Borodinova, Pixabay

Kuinka tärkeä on yksilön hiilijalanjälki?

Yksilön hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka monta tonnia kasvihuonekaasuja yksilö tuottaa vuoden aikana. Määrä ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina. Se on kasvihuonekaasujen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kaasujen vaikutus ilmastonmuutokseen. Eri kaasujen päästöt yhteismitallistetaan kertoimen avulla, koska tonni hiilidioksidia ei voimista ilmastonmuutosta yhtä paljon kuin tonni metaania.

Yksilön hiilijalanjäljen mittaamista alkoi 2000-luvun alussa markkinoida mainostoimiston avulla öljy-yhtiö BP. On epäilty sitä, että tavoitteena oli kääntää huomio suurten yhtiöiden toimenpiteiden ja poliittisen päätöksenteon sijaan jokaisen yksilön omiin valintoihin, esimerkiksi ruokaan, liikkumiseen, tavaroihin ja asumiseen. Kun ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota esimerkiksi suihkussa vietetyn ajan lyhentämiseen, hehkulamppujen sammutteluun, kauramaitoon ja kasvissyöntiin, fossiiliteollisuus varmisti osaltaan sitä, etteivät ihmiset kiinnittäisi niin paljon huomiota yhteistoimintaan ja aktivismiin, jotka olisivat voineet vaatia tekoja fossiiliteollisuudelta.

Yksilöiden valinnat ovat toki tärkeitä, mutta pelkästään niillä ilmastokriisiä ei ratkaista. Tarvitaan muutoksia myös suuremmalla systeemitasolla. Toisaalta ilmastokriisiä ei ratkaista myöskään ilman yksilöiden toimia. 

Ilmastovarjo voi olla hiilijalanjälkeä tärkeämpi

Vaikka yksilöiden kohdalla se mainittu hiilijalanjälki on merkittävä, vieläkin merkittävämpi on oregonilaisen ilmastojournalisti Emma Patteen mukaan ilmastovarjo (climate shadow). Käsite on hänen luomansa. Se havainnollistaa sitä, kuinka yksilön elämän erilaisten valintojen summa vaikuttaa ilmastohätätilaan. Ilmastovarjoa ei kuitenkaan ole helppo laskea. Siihen vaikuttavat esimerkiksi yksityisautoilu, äänestyskäyttäytyminen, lasten lukumäärä, ammatti, ansaittujen rahojen sijoittaminen ja se, kuinka yksilö viestii ilmastonmuutoksesta muille ihmisille. Oleellista on esimerkiksi se, kannustaako yksilö jokapäiväisissä keskusteluissa muita ihmisiä suhtautumaan ilmastonmuutokseen vakavasti vai voimistavatko yksilön puheet ilmastodenialismia tai välinpitämättömyyttä ilmastonmuutosta kohtaan. Yksilö voi näyttää muille hyvää esimerkkiä esimerkiksi hankkimalla vähemmän lapsia, asentamalla aurinkopaneeleja tai vähentämällä lentämistä. 

Ilmastovarjo koostuu kolmesta osasta: yksilön kulutus, valinnat ja huomion kohteet

Kulutus on keskeinen osa ilmastovarjoa. Kulutukseen sisältyvät hiilijalanjäljen lisäksi yksilön elämäntyyliodotukset. Haluanko käyttää ilmastointilaitetta koko kesän ajan? Vaadinko nopeaa toimitusta verkko-ostoksissa? Kuinka voimakkaasti osallistun kulutuskulttuuriin? Hehkutanko uusia ostoksiani ja lentämällä tehtyjä lomamatkojani Instagramissa tai muualla sosiaalisessa mediassa?

Kulutuksen lisäksi erittäin tärkeitä ovat yksilön muut valinnat. Mihin lahjoitan ja sijoitan rahojani? Kuinka monta lasta ja lemmikkieläintä minulla on? Millä alalla työskentelen ja minkälaista työtä teen? 

Yksilön huomion kohteita on vaikea mitata, mutta ne ovat silti todella tärkeitä. Kuinka paljon kiinnitän huomiota ilmastokriisiin? Kuinka monta tuntia viikossa tai kuukaudessa käytän ilmastotoimiin? Onko se vähintään yhtä paljon kuin kulutan Netflixin katseluun, seuraavan lomani suunnitteluun tai harrastuksiini?

Climate Communication -projektin johtaja Susan Joy Hassol toteaa näin: "Ihmiset kokevat, että numeroissa ja luokitteluissa on voimaa, mutta minun mielestäni tärkeämpää on se, että ihmiset tietävät tekevänsä kaiken voitavan. Meidän on tehtävä niin paljon kuin voimme ja niin nopeasti kuin pystymme. Viisi parasta henkilökohtaista tekoa ovat hankkia yksi lapsi vähemmän, jättää auto ostamatta, välttää lentomatkoja, käyttää vihreää energiaa ja vaihtaa kasvispohjaiseen ruokavalioon."

Oleellista ei siis ole pelkästään se, minkä verran olet tuottanut päästöjä, vaan myös se, kuinka paljon olet itse jättänyt päästöjä tuottamatta ja kuinka paljon olet vaikuttanut muiden ihmisten päästömääriin. Lisäksi oleellista on se, miksi ja millaisten asioiden edistämiseksi olet päästöjä aiheuttanut. 

Glasgow'n ilmastokokous (COP26) järjestetään 31. lokakuuta - 12. marraskuuta. Jos lennät sinne asiantuntijana neuvottelemaan ja tekemään kansainvälisiä sopimuksia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, ilmastovarjosi on paljon pienempi verrattuna siihen, että lentäisit Lontooseen viikonlopuksi herkuttelemaan ravintoloissa ja shoppailemaan.

Lähteet

Mark Kaufman: The carbon footprint sham. Mashable.

Emma Pattee: Forget your carbon footprint, let's talk about your climate shadow. Mic.

Frederic Guarino: Our climate shadow and the power of storytelling. Medium.

Lue myös nämä

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisestä ylitetään 2030-luvun alkupuolella

Lentääkö vai eikö lentää: Ilmastosynnitön heittäköön ensimmäisen kiven

Pikadokumentti: Isojen poikien ilmastopelissä

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

2 kommenttia:

Vesa Tanskanen kirjoitti...

Heip. Todella varjoja on.

Kirjoitat: "...hiilidioksidiekvivalentteina. Se on kasvihuonekaasujen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kaasujen vaikutus ilmastonmuutokseen. Eri kaasujen päästöt yhteismitallistetaan kertoimen avulla, koska tonni hiilidioksidia ei voimista ilmastonmuutosta yhtä paljon kuin tonni metaania."

Varmaan oikein jonkin kannalta. Mutta...

Mutta tiedätkö, oletko opettanut, että että ilmastoa lämmittävien kaasujenkin vaikutus lisäysyksikköä kohden laskee voimakkaasti, kun niiden määrä kasvaa. Koetan valottaa näin: Kun ensin lisätään A-annos kaasua, sen vaikutus on vaikkapa 1 'mikroastetta'. Seuraavan A-annoksen vaikutus on hivenen pienempi. Seuraavan taas pienempi. Ja niin, että vaikutus vähenee koko ajan, kun määrä lisääntyy. Käytännössä jo nykypitoisuuksissa esimerkiksi hiilidioksidin itseisvaikutus kasvaa vain varsin vähän (nimimaalisesti) aina uudesta A-annoksesta.

Ja lieko otaksumani mukaan myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutus vähenee logaritmisesti.

Kaasun kuin kaasun vaikutusten tiedemiehet kertoo kasvavan logaritmisesti. Tiedemiesten kielessä voi olla väheneminen kasvua, se vain on negatiivista kasvua eli eli eli pienenevää vähenevää vähenevää vähenevää kasvua.

Siksipä jo aikoja meille mainostettuihin kauhean hiilidioksidin lämpenemistehoihin on lisätty mm. oletetut vesihöyryn lisääntymisen aiheuttamat tehostumisvaikutukset.

Mutta koskapa otaksun, että olet tietoa etsivä henkilö, niin pyydän:
- Löytäisitkö todellista, alkuperäistä, ei siis uskomuksin kierrätettyä fysikaalista tietoa näistä kaasuista ja miten niiden eri pitoisuuksissa oletettaisiin/on mitattu käyttäytyvän.
- Liian taivaallinen pyyntö on tietenkin, pyytää tietoa, miten ne sitten oletettavasti käyttäytyisivät yhdessä syöden toistensa tehoja.
- Ja niin, että mie ja opetettavasi saisi niistä selvän kohtuudella.

PS: Ja haluan korostaa, toistaa, että en todellakaan mitenkään kiistää, etteikö mm. Suomi oli lämmennyt kivasti, miellyttävästi ja hyödyllisesti esiteolliseen aikaan verrattuna. Ja niin ilmastonmuutos on todellinen, kuin on ollut aina.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi.

Tiedän kyllä asian ja olen sen opettanut, mutta asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen kuin oletat. Ilmastodenialistit tahallaan yksinkertaistavat sitä ja poimivat sieltä irralleen vain itselleen sopivat yksityiskohdat isosta kokonaisuudesta.

Nykyisillä pitoisuuksilla hiilidioksidin säteilypakote (RF) käyttäytyy logaritmisesti kaavan
ΔF = 5.35 * ln (C/C₀) Wm⁻² mukaisesti. Tämän voit lukea esimerkiksi tästä artikkelista.

Suurilla pitoisuuksilla pakote kuitenkin kasvaa nopeammin. Näin on todettu esimerkiksi tässä artikkelissa: "It can be seen that between approximately 30 and 800ppmv the RF increases linearly with log(mixing ratio), demonstrating the familiar current behaviour but that at higher concentrations it starts to increase more sharply. - - For concentrations between about 30 and 800ppmv RF increases in proportion to log(mixing ratio). This is the situation in the contemporary atmosphere, for which the concentration is 389ppmv and total RF about 38Wm⁻². For higher concentrations, however, the rate of increase becomes supra-logarithmic. - - We conclude that as the concentration of CO2 in the Earth’s atmosphere continues to rise there will be no saturation in its absorp-tion of radiation and thus there can be no complacency with regards to its potential to further warm the climate." Katso artikkelista erityisesti kuva 6.

Vääristelet kommentissasi pahasti tiedemiesten sanoja. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Petri Räisänen kertoo asiasta suomeksi: "CO2:n lisäyksen pienehkö suora vaikutus maanpinnan säteilytaseeseen on ilmastotutkimuksessa hyvin tunnettu asia. Esimerkkilaskelmia löytyy vaikkapa artikkelista Collins et al. (2006): line-by-line -mallien perusteella pinnalle tuleva pitkäaaltosäteilyn vuo kasvaa n. 0.57 W m⁻² kun CO2:ta lisätään 287->369 ppm ja 1.64 W m⁻² kun pitoisuus kaksinkertaistuu 287 -> 574 ppm. - - CO2:n lisäämisen vaikutusta ilmastoon ei kuitenkaan voi arvioida pelkästään maanpinnan säteilypakotetta tarkastelemalla. Suurin osa lämmitysvaikutuksesta tulee siitä, että CO2:n lisäys pienentää troposfäärin kokemaa säteilyjäähtymistä. Troposfäärin voimakkaan pystysuuntaisen sekoittumisen takia tämä lämmitysvaikutus nostaa lämpötilaa myös maanpinnan lähellä."

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu korreloi erinomaisesti ilmaston lämpenemisen kanssa, vaikka otetaan huomioon se, että hiilidioksidin säteilypakote käyttäytyy logaritmisesti (ja että lämpeneminen seuraa hiilidioksidin lisääntymistä noin 20 vuoden viiveellä). Tässä linkissä onkin erinomainen diagrammi, jossa hiilidioksidin pitoisuusasteikko on piirretty logaritmiseksi. Kun klikkaat linkin auki, huomaat selvästi, miten paljon hiilidioksidi siitä huolimatta vaikuttaa maapallon lämpötiloihin. Ja ennen kuin alat esittää diagrammista mitään kritiikkiä, lue koko linkissä oleva viestiketju läpi, niin ymmärrät asian.

Laita seuraavan kerran linkit ja muut todisteet mukaan, jos haluat esitellä tällaisia valheellisia väitteitä: "Kaasun kuin kaasun vaikutusten tiedemiehet kertoo kasvavan logaritmisesti. Tiedemiesten kielessä voi olla väheneminen kasvua, se vain on negatiivista kasvua eli eli eli pienenevää vähenevää vähenevää vähenevää kasvua."