Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet kesän 2022 säästä. Keski- ja Etelä-Euroopan kesä näyttää useassa ennusteessa helteiseltä. Sen sijaan Suomen kesäsää vaikuttaa sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään melko tavanomaiselta. Keskilämpötila voi kyllä kohota hieman pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle, mutta poikkeama ei ole suuri. Viime kesän kaltaista hellekesää ei siis näyttäisi tämänhetkisten ennusteiden mukaan olevan tulossa. Toisaalta myöskään kylmä kesä ei näytä todennäköiseltä. Tällaiset sään vuodenaikaisennusteet ovat kuitenkin vielä kokeiluasteella, joten niihin ei kannata luottaa liikaa. Ne antavat vain jonkinlaista suuntaa sään kehityksestä kesän aikana. Myöskään vuosi sitten keväällä vuodenaikaisennusteissa ei näkynyt merkkejä niin lämpimästä kesästä kuin Suomeen lopulta tuli. Päivitän ennusteita kesän aikana tämän blogitekstin kommentteihin.
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) juuri julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan Suomen kesä eli kolmen kuukauden jakso kesäkuun alusta elokuun loppuun on koko maassa keskilämpötiloiltaan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi, joskaan todennäköisyys ei ole hyvin suuri. Asiaa ei siis voi sanoa kovin varmasti. Länsirannikolla ja itäisimmässä Suomessa on keskimääräistä sateisempaa, aivan etelärannikolla keskimääräistä kuivempaa.
Heinä-syyskuussa pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa, varsinkin Itä-Suomessa ja Lapissa. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Elo-lokakuussa koko Suomessa on edelleen keskimääräistä lämpimämpää. Pienin todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän on Perämeren rannikolla ja Pohjois-Lapissa. Lapissa, erityisesti Länsi-Lapissa, ja mahdollisesti myös Kaakkois-Suomessa on keskimääräistä vähäsateisempaa.
Myös syys-marraskuussa koko maassa on keskimääräistä lämpimämpää ja suuressa osassa maata keskimääräistä vähäsateisempaa.
Ranskan ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi kesä
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan lähes koko Suomen kesä, siis kesä-elokuun jakso, on lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Suomen eteläosissa saattaa kuitenkin olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden ympärillä 0-1 astetta keskimääräistä viileämpää. Etelä- ja Länsi-Suomessa lienee vähän keskimääräistä kuivempaa.
Italian ilmatieteen laitos: Suomen kesä ja alkusyksy 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan kesä eli kesä-elokuun jakso on Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa aivan koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Saksan ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa mahdollisuus hieman keskimääräistä lämpimämpään kesään
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa lähes koko Suomen kesä (kesä-elokuun jakso) on lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Suomen eteläosissa voi kuitenkin olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden ympärillä 0-0,5 astetta keskimääräistä viileämpää. Sama tilanne jatkuu heinä-syyskuussa, mutta Pohjanlahden ympärillä ei enää ole lainkaan viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Elo-lokakuussa missään Suomen alueella ei näy signaalia keskimääräisestä poikkeavista lämpötiloista.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi kesä, paitsi Etelä-Suomessa voidaan jäädä tavanomaisiin lukemiin
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että kesä-elokuussa eteläisimmän Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, mutta muualla lienee todennäköisimmin keskimääräistä lämpimämpää, vaikkakaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Sademäärä on tavanomainen tai sitä suurempi.
Lue tästä juhannuksen 2022 sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi poutaista, aurinkoista, ylimmillään +23 asteen asteen. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää poutaa, puolivälistä ja +17 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimualaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa keväästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
NOAA/NWS: Täysin tavanomaisen kesän jälkeen vähän keskimääräistä lämpimämpi loppusyksy ja alkutalvi
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kolmen kuukauden jaksoista kesä-elokuu, heinä-syyskuu ja elo-lokakuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Sen sijaan syys-marraskuussa Suomessa on länsirannikkoa lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussakin suurimmassa osassa Suomea on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Kaakkois-Suomessa poikkeama yltää +1-2 asteeseen verrattuna ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuvalla jaksolla lähes koko Suomessa on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kesäkuun alusta marraskuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta lämpimämpää kuin marraskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Itärajalla ja osassa Lappia voi olla marraskuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lämpötiloiltaan täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia kuukausia ovat kesäkuu, elokuu ja syyskuu. Näiden kuukausien aikana Merenkurkun tienoilla on jopa pieniä viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Heinäkuussa Kaakkois-Suomessa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muualla täysin tavanomaisia lämpötiloja.
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kolmen kuukauden jaksoista kesä-elokuu, heinä-syyskuu ja elo-lokakuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Sen sijaan syys-marraskuussa Suomessa on länsirannikkoa lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussakin suurimmassa osassa Suomea on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Kaakkois-Suomessa poikkeama yltää +1-2 asteeseen verrattuna ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuvalla jaksolla lähes koko Suomessa on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kesäkuun alusta marraskuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta lämpimämpää kuin marraskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Itärajalla ja osassa Lappia voi olla marraskuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lämpötiloiltaan täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia kuukausia ovat kesäkuu, elokuu ja syyskuu. Näiden kuukausien aikana Merenkurkun tienoilla on jopa pieniä viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Heinäkuussa Kaakkois-Suomessa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muualla täysin tavanomaisia lämpötiloja.
Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista yksikään ei vaikuta olevan sademääriltään oleellisesti tavanomaisesta poikkeava. Myöskään yksittäisistä kuukausista ei näy selkeää signaalia. Sademäärissä voi olla suuriakin alueellisia vaihteluja. Aivan etelärannikolla suurin todennäköisyys keskimääräistä vähäsateisempaan säähän on elokuussa ja ehkä heinäkuussakin.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Loppukesä alkukesää lämpimämpi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kesä-elokuu on koko Suomessa lämpötiloiltaan pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen tai Pohjanlahden rannikolla jopa vähän keskimääräistä viileämpi. Sen sijaan heinä-syyskuussa suuressa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja vain aivan läntisimmässä Suomessa poikkeama jää 0-0,5 asteeseen. Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Loppukesä alkukesää lämpimämpi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kesä-elokuu on koko Suomessa lämpötiloiltaan pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen tai Pohjanlahden rannikolla jopa vähän keskimääräistä viileämpi. Sen sijaan heinä-syyskuussa suuressa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja vain aivan läntisimmässä Suomessa poikkeama jää 0-0,5 asteeseen. Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärissä on alueellista vaihtelua. Yleisesti ottaen ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna sateisin on elo-lokakuu.
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan lähes koko Suomen kesä, siis kesä-elokuun jakso, on lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Suomen eteläosissa saattaa kuitenkin olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden ympärillä 0-1 astetta keskimääräistä viileämpää. Etelä- ja Länsi-Suomessa lienee vähän keskimääräistä kuivempaa.
Heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lounais-Suomen sisämaassa poikkeama voi yltää 0,5-1 asteeseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa on edelleen hieman keskimääräistä vähäsateisempaa. Lähes sama lämpötilapoikkeama jatkuu elo-lokakuussa, mutta nyt keskimääräistä kuivemman sään alue painottuu Kaakkois-Suomeen.
Italian ilmatieteen laitos: Suomen kesä ja alkusyksy 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan kesä eli kesä-elokuun jakso on Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa aivan koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Suomen sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla jaksoilla pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Kesä-elokuussa vähän keskimääräistä kuivemman sään alue ulottuu lähelle Suomen eteläosaa. Elo-lokakuussa puolestaan aivan pohjoisimmassa Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Saksan ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa mahdollisuus hieman keskimääräistä lämpimämpään kesään
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa lähes koko Suomen kesä (kesä-elokuun jakso) on lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Suomen eteläosissa voi kuitenkin olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden ympärillä 0-0,5 astetta keskimääräistä viileämpää. Sama tilanne jatkuu heinä-syyskuussa, mutta Pohjanlahden ympärillä ei enää ole lainkaan viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Elo-lokakuussa missään Suomen alueella ei näy signaalia keskimääräisestä poikkeavista lämpötiloista.
Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähes keskiarvojen mukaisia, joskin heinä-syyskuussa Pohjois-Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
ECMWF: Kesäsää vaihtelee Suomen eri alueilla paljon
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että kesällä (kesä-elokuussa) Suomen lämpötiloissa on suuri alueellinen vaihtelu. Pitkäaikaiseen kesän keskiarvoon verrattuna Lounais-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Lapissa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä-Lapissa täysin tavanomaista ja Pohjanlahden rannikolla 0-1 astetta keskimääräistä viileämpää. Pitkälti sama tilanne jatkuu heinä-syyskuussa. Sen sijaan elo-lokakuussa Lounais-Suomessa ja Pohjois-Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja muualla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että kesällä (kesä-elokuussa) Suomen lämpötiloissa on suuri alueellinen vaihtelu. Pitkäaikaiseen kesän keskiarvoon verrattuna Lounais-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Lapissa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä-Lapissa täysin tavanomaista ja Pohjanlahden rannikolla 0-1 astetta keskimääräistä viileämpää. Pitkälti sama tilanne jatkuu heinä-syyskuussa. Sen sijaan elo-lokakuussa Lounais-Suomessa ja Pohjois-Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja muualla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kesä-elokuussa etelärannikolla, itärajalla ja suuressa osassa Lappia voi olla hieman keskimääräistä vähäsateisempaa, mutta muilla alueilla ja muilla ennustejaksoilla sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Copernicus Climate Change Service: Kesä on 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Tämän yhdistelmäennusteen mukaan kesä (kesä-elokokuu) Suomessa Pohjanlahden rannikkoa lukuun ottamatta 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Pohjanlahden rannikolla jäädään täysin tavanomaisiin lukemiin.
Heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa koko Suomessa on vähintään 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kaakkois-Suomessa poikkeama voi olla +0,5-1 astetta.
Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomaisia. Vain aivan eteläisimmässä Suomessa on pieni mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään säähän.
Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi kesä, paitsi Etelä-Suomessa voidaan jäädä tavanomaisiin lukemiin
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että kesä-elokuussa eteläisimmän Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, mutta muualla lienee todennäköisimmin keskimääräistä lämpimämpää, vaikkakaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Sademäärä on tavanomainen tai sitä suurempi.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi poutaista, aurinkoista, ylimmillään +23 asteen asteen. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää poutaa, puolivälistä ja +17 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimualaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa keväästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
4 kommenttia:
IRI:n eilen päivitetty ennuste: Kesä vähän keskimääräistä lämpimämpi, loppuvuotta kohden keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa
Heinä-syyskuun keskimääräistä lämpötilaa tarkasteltaessa Suomen kohdalla on heikko positiivinen signaali. Heinä-syyskuu näyttäisi siis todennäköisesti olevan Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, varsinkin Lapissa ja aivan erityisesti Lapin itäosissa. Etelä- ja Keski-Suomessa sataa keskimääräistä vähemmän.
Myös elo-lokakuussa koko Suomessa lienee vähän keskimääräistä lämpimämpää, todennäköisimmin aivan lounaisimmassa ja itäisimmässä Suomessa. Sademäärissä on paljon alueellista vaihtelua. Muualta Euroopasta mielenkiintoista on se, että aiemmin kesällä korkeista lämpötiloista kärsineillä Balkanin ja Italian alueilla voi nyt olla keskimääräistä viileämpää.
Syys-marraskuussa koko Suomessa on edelleen keskimääräistä lämpimämpää, mutta todennäköisyys ei ole kovin suuri, joten tämä on vielä tässä vaiheessa melko epävarmaa. Lounais-Suomessa sademäärä jää pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolelle.
Loka-joulukuussa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa kasvaa. Erityisesti Etelä-Suomessa on varmimmin keskimääräistä lämpimämpää. Etelä- ja varsinkin Kaakkois-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa. Sen sijaan Lapin eteläosissa sademäärä jää pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolelle.
NOAA/NWS: Tavanomaisen kesän jälkeen lämmin syksy
Yksittäisistä kuukausista heinäkuu ja elokuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Merenkurkun tienoilla on pieniä viitteitä jopa keskimääräistä viileämmistä kesäkuukausista. Syyskuussa Pohjois- ja Itä-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muualla täysin tavanomaista. Lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja marraskuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Joulukuussa Länsi-Suomessa on 0,5-1 ja Itä-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksoista heinä-syyskuu on koko Suomessa lämpötiloiltaan täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen. Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista lämpimin on loka-joulukuu, jolloin läntisintä Suomea lukuun ottamatta koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Syys-marraskuussa ja joulukuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun koko Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Myös elo-lokakuussa 2022 on eteläisintä ja läntisintä Suomea lukuun ottamatta keskimääräistä lämpimämpää. Joulu-helmikuussa Suomen lämpötilat ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan täysin tavanomaisia, lähinnä aivan Suomen eteläisimmissä ja pohjoisimmassa osissa voi olla pienellä alueella 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärien osalta yksikään kolmen kuukauden jakso ei näytä tavanomaisesta poikkeavalta. Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna selvästi sateisin on lokakuu. Heinäkuussa Keski-Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä, kun taas Lapissa on pieniä viitteitä viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä. Elokuussa aivan eteläisimmässä ja pohjoisimmassa Suomessa saattaa olla keskimääräistä vähäsateisempaa, muualla täysin tavanomaista.
IRI:n päivitetty ennuste: Keskimääräistä lämpimämpi loppuvuosi
Sekä elo-lokakuun jakso, syys-marraskuun jakso että loka-joulukuun jakso ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Myös marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta on keskimääräistä lämpimämpää, mutta todennäköisyys ei ole enää yhtä suuri kuin kolmella edellisellä kolmen kuukauden jaksolla.
Ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla sademäärissä ei ole merkittäviä poikkeamia tavanomaiseen verrattuna. Jos jotakin poikkeamaa on, todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin keskimääräistä sateisempaa.
NOAA/NWS: Melko tavanomaisen elokuun jälkeen lämmin syksy
Elokuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuvalla jaksolla tavanomaiseen verrattuna lämpimin kuukausi on lokakuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Myös joulukuu on lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Silloin Pohjois-Lapin poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Tavanomaiseen verrattuna viilein kuukausi on elokuu, jolloin Etelä-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia ja Pohjois-Suomen lämpötilat 0,5-1 astetta keskimääräisen yläpuolella, paikoin korkeampiakin.
Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot ovat Suomessa vähintään 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimintä on loka-marraskuussa, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Elokuusta lokakuuhun kaikki yksittäiset kuukaudet ovat sademääriltään tavanomaisia tai vähän keskimääräistä sateisempia. Selvimmin sateisuus näkyy Etelä-Suomessa syyskuussa.
Kolmen kuukauden jaksot ovat sademääriltään tavanomaisia. Lähinnä vain elo-lokakuussa näkyy paikoin pientä signaalia keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Lähetä kommentti