Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Montako neulasta joulukuusessa on? Montako eläintä sisälle tulee luonnonkuusen mukana? Onko muovikuusi vai luonnonkuusi ekologisempi valinta? Millainen on tulevaisuuden itsevalaiseva joulukuusi? Mitä on lipeäkala? Kuka on Sylvian joululaulun Sylvia? Mikä yhdistää Kouvolaa ja Kilisee, kilisee kulkunen -laulua? Mikä elokuva televisiosta kannattaisi katsoa joulun aikaan?

© milkovasa - Fotolia.com

Joulukuusi keksittiin ilmeisesti Saksassa 1500-luvulla, mutta aluksi koristelussa käytettiin lähinnä irrallisia kuusenoksia. Väitteiden mukaan ensimmäinen koristeltu joulukuusi pystytettiin Latvian Riikaan vuonna 1510. Toisten lähteiden mukaan ensimmäinen varma tieto kokonaisesta joulukuusesta olisi Saksasta vuodelta 1605. Suomeen joulukuusiperinne lienee tullut 1800-luvun lopulla, vaikka yksittäisiä kuusia meillekin pystytettin jo aiemmin. Helsingin ensimmäinen joulukuusi lienee nähty paroni Klinckowströmin kutsuilla vuonna 1829. Tampereen torille pystytettiin joulukuusi vuonna 1893.

Kaksimetrisen joulukuusen kasvamiseen on mennyt aikaa 8-12 vuotta. Tuona aikana aito luonnonkuusi on sitonut runsaasti hiilidioksidia, joten se on varsin ekologinen tuote.

Sen sijaan muovikuusen valmistamiseen käytetään runsaasti fossiilista öljyä. Siinä on yleensä myös metallisia osia, esimerkiksi lyijyä. Kaikkiaan yhden muovikuusen valmistamiseen ja Kiinasta Suomeen kuljettamiseen kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja noin 27 kiloa.

Onko luonnonkuusi siis selvästi muovikuusta ekologisempi vaihtoehto? Ei välttämättä! Vastaus riippuu siitä, mistä ja miten kuusi haetaan. Jos kuusenhakumatkalla ajaa autolla 13 kilometriä, tässä kuluu jo tuo muovikuusen valmistamiseen tarvittu 27 kilogrammaa luonnonvaroja.

Ratkaisevinta onkin siis se, kuinka kuusi haetaan. Joutuuko hakumatkalla ajamaan pitkiä matkoja pelkästään luonnonkuusta kaatamaan tai muovikuusta ostamaan vai tuleeko samalla hoidettua matkan varrella tai määränpäässä muita asioita? Kuinka usein tämä hakumatka tehdään? Luonnonkuusi on haettava joka vuosi, muovikuusta käytetään keskimäärin 6-7 vuotta, vaikka se voisi kyllä hyvin säilyä yli kymmenenkin vuotta. Haetaanko kuuset yksitellen vai tuodaanko niitä kerralla esimerkiksi kuorma-autolla suurelle joukolle ihmisiä? Onko luonnonkuusi aito luonnonkuusi vai viljelty, runsaasti lannoitettu kuusi? Onko luonnonkuusi kotimainen lähituote vai kaukaa Tanskasta rahdattu?

Itse olen päätynyt hakemaan kävellen myyjältä puolen kilometrin päästä kotimaisen, aidon, viljelemättömän luonnonkuusen. En halua ostaa öljystä epämääräisissä oloissa valmistettua, kaukaa rahdattua Made in China -kuusta. Jos joku sellaisen haluaa ostaa, eipä se silti kauhean suuri ekosynti ole, onhan se sentään monivuotinen tuote. Pääasia on se, että kuusenostomatkalla käydään kävellen tai autoiltaessa tehdään samalla muutkin ostokset, ettei kerry turhia autoilukilometrejä. Missään tapauksessa en halua sortua ostamaan jostakin Tanskasta yhtä vuotta varten tänne asti rahdattua, runsaasti lannoitettua viljelykuusta.

Kuusessa on noin 20 000 - 400 000 neulasta. Jos kuusen rinnankorkeusläpimitta (rinnankorkeus = 1,3 metriä) on 2 cm, laskennallisesti siinä on 150 000 neulasta. Jos taas rinnankorkeusläpimitta on 3 cm, siinä on 300 000 neulasta.

Yhdessä luonnonkuusessa on noin 200 000 - 500 000 hyönteistä, joista vähintään puolet karisee pois matkalla metsästä kotiin. Hävikki on sitä suurempaa, mitä kauemmin ennen joulua kuusi on kaadettu. Suurin osa kuusen eläimistä on pikkuruisia jäytiäisiä, punkkeja ja hämähäkkejä. Erityisen paljon elämää on latvakuusissa, koska kävyissä asustelee monia lajeja.

Tiede-lehti 12/2013 mainitsee jouluukuusesta mahdollisesti löytyvän seuraavia lajeja: havukirva, kuusensiemensääski, kuusentähtikirjaaja, kolmioriippuhämähäkki, kirjanpainaja, käpykääriäinen, käpykoisa, havupunkki ja kuusijäärä. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja suurin osa niistä kuolee sisällä 1-7 vuorokaudessa kuumuuteen tai ravinnon ja veden puutteeseen. Osa talvehtivista koisista, kääriäisistä ja muista perhosista voi huoneenlämmössä kehittyä koteloista aikuisiksi. Joulukuusen hoito-ohjeet voit lukea tästä linkistä.

Millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulukuusi? Jos kuuseen siirretään esimerkiksi meduusalta tai tulikärpäseltä loiston aiheuttava geeni, saadaan aikaan itsevalaiseva kuusi, johon ei tarvitse laittaa kynttilöitä! Vastaavalla tekniikalla on jo tehty esimerkiksi pimeässä loistava tupakkakasvi sekä fluoresoivia sikoja ja kissoja.

Muita mielenkiintoisia joulufaktoja

Joulupukin poro on mainittu ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisessa Clement Clarke Mooren runossa A Visit from St. Nicholas (toiselta nimeltään The Night Before Christmas) vuodelta 1823. Yhdysvalloissa joulupukki tulee taloon savupiipun kautta, koska keskiajalla henkien uskottiin yleisesti kulkevan suvupiippujen kautta. Fysiikan kannalta ajatellen joulupukin lahjojenjakoreissu on melkoinen urakka.

Jouluvalot kuluttavat yleensä hyvin vähän sähköä. Niidenkin kanssa kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus, joka on kaukana tässä videossa kuvatusta joulufanaatikon valoshow'sta.

Joulun säätilastoihin voi tutustua Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

Lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva ruoka, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyään Suomessa myytävästä lipeäkalasta 99 prosenttia on kuivattua molvaa, koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa. Lipeäkala pehmitetään ja sen proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä.

Sakari Topeliuksen sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu, puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, ilmeisesti mustapääkerttu, jonka tieteellinen nimi on Sylvia atricapilla.

Joulun hauskimmat vinkit

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja ja kouvolalainen opettaja Aukusti Simojoki (aiemmin Simelius, 1882-1959) kirjoitti säveleen sopivat suomenkieliset sanat alunperin virolaiseen joululauluun Kilisee, kilisee kulkunen. Virossa laulun nimi on Tiliseb, tiliseb aisakell. Kannattaa kuunnella laulu YouTubesta viroksi esitettynä. Se on todella hauska!

Hilpeyttä herättää myös Viestintäviraston "virallinen joululahjojen kommentointiohjeistus".

Joulun televisio-ohjelmavinkki

Älä osta mitään -päivä kannustaa krääsättömään jouluun ja aineettomiin joululahjoihin. Teemaan sopii erinomaisesti Petri Luukkaisen Tavarataivas -dokumenttielokuva, joka esitetään Ylen TV1:llä maanantaina 23.12 kello 21.00 ja lauantaina 28.12. kello 12.30. Miltä tuntuu viedä vuoden ajaksi kaikki tavarat vaatteista, huonekaluista, kännykästä ja hammasharjasta alkaen varastoon, jäädä tyhjään asuntoon alastomana, kieltäytyä uusien tavaroiden ostamisesta ja hakea varastosta vain yksi tavara päivässä? Mitä tavaroita tarvitsee oikeasti? Luukkainen on alunperin kotoisin Kouvolasta, ja elokuvaakin on osittain kuvattu Kouvolan Elimäellä.

Elokuvan jatkoksi kannattaa katsoa netistä Luukkaisen pikadokumentti Isojen poikien ilmastopelissä.

Lähteet ja lisätietoja

Metsäntutkimuslaitoksen joulukalenteri

Sampo Smolander: Montako neulasta on joulukuusessa?

Tiede: Kuka toi joulukuusen tupaan?

Tiede: Kohta kuusi valaisee itsensä?

Tiede: Miksi joulukuusi kestää jäätymistä muttei janoa?

Tiede: Mistä tulee tapa avata joulukalenterin luukkuja?

Tiede: Miksi joulupuuro on riisipuuroa?

Tiede: Miksi joulutortun hillo polttaa suun?

Tiede: Miksi lahjanauha kihartuu, kun sitä vedetään saksen terää pitkin?

Tiede: Miksi Amerikan joulupukki tulee taloon savupiipun kautta?

Tiede: Milloin joulupukki sai poron?

Hyvää, rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille!

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Elämmekö tällä hetkellä ihmiskunnan tähän mennessä parasta aikaa? Zack Beauchamp on sitä mieltä, että vuosi 2013 oli ihmiskunnan historian paras vuosi. Hän perustelee väitettä seuraavilla viidellä asialla:



© fotomek - Fotolia.com

1. Yhä harvemmat kuolevat nuorina ja yhä useammat elävät entistä pitempään

-Kaikissa maailman maissa sekä imeväis- että lapsikuolleisuus on laskenut vuodesta 1950.

-Vuosien 1990 ja 2010 välillä alle viisivuotiaiden kuolleisuus putosi puoleen. Tuhkarokkoon kuolleiden määrä putosi 71 prosentilla ja tuberkuloosi- sekä äitiyskuolleisuus 50 prosentilla. Aids-kuolleisuus väheni 24 prosentilla ajanjaksolla 2005-2010.

-Maailmanlaajuisesti eliniänodote on noussut 47 vuodesta (vuonna 1950) jo 70 vuoteen (vuonna 2011). Maapallon keskivertoihminen elää nykyään lähes kaksi kertaa niin pitkään kuin brittiläinen vuonna 1850, jolloin brittien eliniänodote oli 40 vuotta.

-Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä teknologiset että poliittiset innovaatiot ja kansainvälinen avustus sekä kehitysyhteistyö.

2. Yhä harvemmat kärsivät äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailmasta on tulossa onnellisempi

-Keskiluokan elintaso on parempi kuin koskaan ennen. Toki ongelmia on edelleen esimerkiksi monissa Afrikan maissa, mutta kokonaisuutena maailma on rikkaampi kuin ikinä aiemmin.

-Vuonna 2010 peräti 721 miljoonaa ihmistä vähemmän eli äärimmäisessä köyhyydessä (eli alle 1,25 dollarilla päivässä vuoden 2005 dollarin arvolla laskettuna) kuin vuonna 1981, vaikka samaan aikaan maapallon väestö on kasvanut huomattavasti. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maapallon väestöstä on siis pudonnut 40 prosentista 14 prosenttiin. Alhaisen tulotason maita erikseen tarkasteltaessa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on pudonnut 63 prosentista 44 prosenttiin.

-Globaali BKT nousi 2,3 prosenttia vuonna 2012 ja noussee 2,9 prosenttia vuonna 2013.

-Kiinan ja Intian vaurastuminen aiheuttaa suurimman osan koko maapallon taloudellisesta kehityksestä. Väestönkasvun takia Kiinassa kuitenkin on äärimmäisessä köyhyydessä elävien lukumäärä nyt suurempi kuin vuonna 1981, vaikka prosenttiosuus koko väestöstä onkin pienentynyt.

-Maailman keskiluokka nauttii nyt televisioista, jääkaapeista ja muista aiemmin luksustuotteina pidetyistä tavaroista. Raha ja materiaalinen kulutus näyttävät tuovan onnea. (Katso kirjoitukseni "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä".)

3. Sotiminen on yhä harvinaisempaa ja vähemmän tappavaa

-Sekä sodissa kuolleiden määrä että prosenttiosuus ovat vähentyneet huimasti alle vuosisadassa. Toisen maailmansodan aikaan sodassa kuoli 300 ihmistä 100 000 asukasta kohden, Korean sodan aikaan 30, 2000-luvulla enää alle 1. Tilanteeseen ei vaikuta yksinomaan väestönkasvu ja lääketieteen kehittäminen.

-Sisällissotien määrä suhteessa kansainvälisiin sotiin on lisääntynyt, mutta sisällissodat eivät näy maailmanlaajuisissa tilastoissa yhtä tappavina, esimerkkinä vaikkapa Syyrian sisällissota.

-Rauhantahto, demokratia ja onnistuneet rauhanturvaamisoperaatiot ovat lisääntyneet.

4. Murhat ja muut väkivaltarikokset vähenevät jatkuvasti

-Vaikka orjuutta yhä esiintyykin, se on kuitenkin nyt lain mukaan kielletty maapallon kaikissa maissa. Viimeisenä orjuuden kieltävä lainsäädäntö tuli voimaan Mauritaniassa vuonna 2007.

-Euroopassa murhat ovat vähentyneet murto-osaan keskiajalta (murhattiin 32 ihmistä 100 000 asukasta kohden) 1900-luvulle (enää 1,4) tultaessa.

-Vuonna 2001 maapallolla kuoli murhissa 557 000 ihmistä, noin kaksi kertaa niin paljon kuin sodissa. Vuonna 2008 murhattiin enää 289 000 ihmistä. Valtioista 75 prosentissa murhat ovat vähentyneet sen jälkeenkin.

-Kuolemanrangaistukset ovat vähentyneet.

-Rikollisuuden vähentymiseen ovat voineet vaikuttaa tehostunut poliisitoiminta (mm. uudet DNA-tutkimusmenetelmät), huumeaallon heikkeneminen ja luksustuotteiden hinnan halpeneminen, jolloin niiden varastaminen ei ole enää niin kannattavaa.

-Ehkä erikoisin ja mielenkiintoisin väite rikollisuuden vähenemisen syyksi on lyijyttömän bensiinin käyttäminen. Lyijy on raskasmetalli, joka vaurioittaa esimerkiksi aivojen aggressiivisuutta sääteleviä osia. Yhdysvalloissa väkivaltarikokset lisääntyivät pienellä viiveellä autoistumisen myötä ja alkoivat hiljalleen vähentyä siirryttäessä lyijyttömän bensiinin käyttämiseen. Nyt lyijyllinen bensiini on kielletty 175 maassa ja veren lyijypitoisuudet ovat pienentyneet 90 prosenttia.

5. Sukupuolten välinen tasa-arvo on lisääntynyt, rasismi ja muu syrjintä vähentyneet

-Rotusortoa, sukupuolten epätasa-arvoa, antisemitismiä, homofobiaa ja muita syrjinnän muotoja esiintyy kiistatta edelleen, mutta siitä huolimatta elämme nyt ehkä modernin sivilisaation tasa-arvoisinta aikaa.

-Vuonna 2003 samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ollut Yhdysvalloissa sallittu missään osavaltiossa. Tämän vuoden loppuun mennessä 38 prosenttia yhdysvaltalaisista elää osavaltioissa, joissa se on sallittu. Illinoisissa tämä tulee sallituksi kesäkuun 2014 alussa.


Vuosi 2013 ei silti ehkä ollutkaan ihmiskunnan paras vuosi



© bilderstoeckchen - Fotolia.com

Ryan Koronowski ja Katie Valentine esittävät yhdeksän syytä, miksei vuosi 2013 ollut ihmiskunnan paras vuosi:

1. Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti toukokuun 2013 aikana 400 ppm ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana

-Sinänsä 400 ppm ei ole mikään erityinen raja-arvo Keelingin käyrässä, mutta sillä on suuri symbolinen merkitys samaan tapaan kuin syntymäpäivien vietolla. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Hiilidioksidipitoisuus ylitti 400 ppm - onko se tärkeää?")

-Charles David Keeling aloitti mittaukset Mauna Loalla vuonna 1958, jolloin arvo oli 313 ppm. Viimeistä kertaa noin alhainen lukema saavutettiin vuonna 1960.

-Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 41 prosenttia teollisen vallankumouksen (vuoden 1750) jälkeen.

2. Maapallo tulee yhä kuumemmaksi ja lämpenee yhä nopeammin

-IPCC:n syyskuussa julkaistun raportin mukaan tiedemiehet ovat yhä varmempia siitä, että ihmiskunta lämmittää maapalloa fossiilisia polttoaineita polttamalla. Varmuus on jo 95-100 prosenttia. (Katso kirjoitukseni "Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin".)

-Ajanjakso 1983-2012 oli lämpimin 30 vuoden jakso viimeisimmän 1400 vuoden aikana.

-Merenpinta nousee yhä nopeammin, kuivat alueet kuivuvat entisestään ja kosteat alueet tulevat yhä kosteammiksi, kun lämmin ilma sisältää yhä enemmän kosteutta.

-Korkeilla pohjoisilla leveysasteilla ikirouta sulaa, mikä on erityinen ongelma siksi, että se sisältää kaksi kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin ilmakehä.

-Meriin sitoutuu yhä enemmän hiilidioksidia, mikä happamoittaa meriä ja voi aiheuttaa seuraavan massasukupuuton. (Katso CO2-raportin artikkeli "Merien happamoituminen jatkuu nopeana" ja Ilmastotiedon artikkeli "Pohjoisella jäämerellä on havaittu ennennäkemättömän nopeaa meren happamoitumista".)

-Ilmastonmuutos ei näytä hidastuneen, vaikka niin onkin väitetty. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Ilmaston lämpeneminen jatkuu ennusteiden mukaisesti".)

-Vuodesta 2013 näyttää tulevan WMO:n mukaan ainakin yhdeksän ensimmäisen kuukauden perusteella maailmanlaajuisesti mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin vuosi.

3. Suuri määrä eläimiä ja kasveja on sukupuuton partaalla

-Ilmastonmuutos ei uhkaa vain ihmistä. Jopa 40-70 prosenttia lajeista voisi kuolla sukupuuttoon, jos maapallo lämpenee 3,5 celsiusastetta.

-Monien lajien evoluution täytyisi tapahtua 10 000 kertaa nopeammin, jotta ne pysyisivät ilmastonmuutoksen tahdissa.

-Esimerkiksi muuttolintuja uhkaavat aikaistuneet keväät ja keväältä vaikuttavat säät, jotka eivät kuitenkaan vielä olekaan keväitä.

-Meret eivät ole olleet 300 miljoonaan vuoteen niin happamia kuin nyt, joten vaarana on merilajien massasukupuutto.

-Merien planktonin väheneminen vaarantaa merien ravintoketjut. Sen sijaan meduusat yleistyvät lämpimyyden ja happamoitumisen myötä. Meriä uhkaa myös liikakalastus.

-Amazonin sademetsän tuhoutuminen lisääntyi 28 prosenttia vuoden aikana elokuusta 2012 heinäkuun 2013 loppuun.

4. Maailma kärsii kuumuudesta, kuivuudesta ja maastopaloista

-Vuosi 2013 oli sään ääri-ilmiöiden vuosi. Ääriarvosta toiseen mentiin sekä sademäärissä että lämpötiloissa. Marraskuu 2013 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin marraskuu. (Katso Helsingin Sanomien artikkeli "Kulunut marraskuu oli säähistorian kuumin".)

-Kiinassa oli kesällä 2013 pahin helleaalto 140 vuoteen.

-Australiassa oli vuonna 2013 mittaushistorian kuumin tammikuu, kuumin syyskuu ja ilmeisesti myös mittaushistorian kuumin vuosi. (Katso kirjoitukseni "Australiassa historian pahin helleaalto".)

-Yhdysvalloissa maastopalojen määrä ei ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri, mutta siellä oli joitakin poikkeuksellisen rajuja maastopaloja.

-Länsi-Yhdysvalloissa on vallinnut viimeisimmän 13 vuoden ajan "megakuivuus", mikä on edistänyt myös maastopaloja. Tilanteen ennustetaan vain huonontuvan lähivuosina.

5. Saasteet iskivät väestökeskuksiin

-Kiina tuotti vuonna 2013 enemmän hiiltä kuin mikään kansakunta koskaan historiassa, mistä tulee kasvihuonekaasujen lisäksi runsaasti hengittämistä vaikeuttavia ilmansaasteita. (Katso CO2-raportin artikkeli "IEA: hiilen kysynnän kasvu hidastuu hieman".)

-Tammikuussa Beijingin ilmanlaatu oli mittaushistorian huonoin. Beijingin ilmassa oli melkein 30 mikrogrammaa kuutiometrissä enemmän hiukkasia kuin Beijingin lentokentän tupakointihuoneessa.

-Lokakuussa ennätyksellinen ilmansaastemäärä lähes sulki koko Harbinin kaupungin. Pienhiukkasia oli tuhat mikrogrammaa kuutiometrissä, mikä ylittää 40-kertaisesti WHO:n määrittelemän hyvän hengitysilman raja-arvon (alle 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) ja yli kolminkertaisesti vaarallisen pitoisuuden rajan (300 mikrogrammaa kuutiometrissä).

-Joulukuussa ilmansaasteet pakottivat lapset ja vanhukset Shanghaissa sisälle ainakin viikon ajaksi.

6. Valtiot kärsivät yhä enemmän tuhoja mutta ovat silti haluttomia rajoittamaan päästöjä

-Vaikka Australia on kärsinyt helleaalloista, syyskuussa maan pääministeriksi valittiin Tony Abbott, joka oli kampanjassaan suhtautunut avoimen välinpitämättömästi ilmastonmuutokseen. Heti valintansa jälkeen Abbott lakkautti komission, jonka tehtävänä oli ollut tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia Australiaan. Hän vastustaa myös hiiliveroja ja haluaa leikata puhtaan energian sekä ilmastonmuutosviranomaisten varoja.

-Japanissa on ollut tuhoisa taifuuni sekä  mittaushistorian lämpimin kesä ja elokuussa Tokiossa mittaushistorian lämpimin vuorokauden alin lämpötila 30,4 astetta. Siitä huolimatta Japani ilmoitti Puolassa Varsovan ilmastokokouksessa haluavansa pienentää kasvihuonekaasujensa päästötavoitetta vuodelle 2020 aiemmin sovitusta 25 prosentista alle vuoden 2005 päästötason vain 3,8 prosenttiin alle vuoden 2005 päästötason.

7. Merenpinta nousi ennätyskorkealle ja voimisti tulvien sekä myrskyjen vaikutuksia

-Maaliskuussa 2013 merenpinnan maailmanlaajuinen keskiarvo nousi mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Merenpinta nousee lämpölaajenemisen seurauksena, vaikka mannerjäätiköt eivät edes sulaisi. Jäätikötkin kuitenkin sulavat esimerkiksi Grönlannissa. (Katso kirjoitukseni "Asiantuntijoiden arvio: Merenpinnan kohoaminen saattaa ylittää metrin tällä vuosisadalla".)

-Vuosina 1901-2010 merenpinta nousi 19 senttimetriä eli 1,7 millimetriä vuodessa. Nyt (1993-2010) nousuvauhti on 3,2 millimetriä vuodessa.

-Merivirtojen ja paikallisten maastotekijöiden takia merenpinnan nousuvauhti on eri alueilla erilainen. Filippiineillä merenpinta on noussut yli kolminkertaisesti maapallon keskiarvon verran. Tämä oli osaltaan syynä siihen, että Haiyan-taifuuni pääsi aiheuttamaan niin suurta tuhoa. (Katso kirjoitukseni "Supertaifuuneja, liiallista hygieniaa, autovarkaita ja opetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta".)

-Merenpinnan kohoaminen lisää myrskyjen voimaa myös Keski-Atlantilla, mikä nähtiin viime vuonna Sandy-hurrikaanin yhteydessä. (Katso kirjoitukseni "Sandy-myrsky, Suomen sateet, hukkaan heitetty ruoka, älypuhelimet ja ilmastonmuutos".)

-Yhdysvalloissa merenpinnan nousu uhkaa 17 prosenttia vaarantuneista tai uhanalaisista lajeista.

-Vuosina 1971-2010 maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä 90 prosenttia on sitoutunut meriin.

8. Kehittyneiden maiden pitäisi saada puolitettua fossiilisten polttoaineiden käyttö

-Jos halutaan rajoittaa maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen, kehittyneiden maiden kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tavoittelema kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen 17 prosenttia alle vuoden 2005 tason ei ole riittävä. Kehittyneiden maiden on saatava vähennettyä päästöjä 50 prosenttia alle vuoden 1990 tason jo tällä vuosikymmenellä. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Vuosi 2050 tulee pian ilmastopäästöjen puolittamisen kannalta?")

-Globaali öljyn käyttö on ollut tänä vuonna ja tullee ensi vuonna olemaan aiemmin arvioitua suurempi.

9. Metaanipäästöt on valitettavasti aliarvioitu

-Metaani näyttää olevan paljon aiempaa arvioitua voimakkaampi kasvihuonekaasu. Noin 20 vuoden aikajänteellä metaani on 86 kertaa ja sadan vuoden tarkasteluvälillä 34 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

-Maakaasusta suurin osa on metaania. Poltettuna maakaasu tuottaa hiilidioksidia, tosin vähemmän kuin muut fossiiliset polttoaineet. Metaanivuodot maakaasun tuotannon eri vaiheissa kuitenkin näyttävät olevan paljon aiempaa arvioitua suuremmat. Maakaasun tuottajat ovat arvioineet vuotavan maakaasun määräksi 1,5 prosenttia, mutta uusimpien tutkimusten mukaan se voi olla vähintään 2,7 prosenttia, 9 prosenttia, 6-12 prosenttia tai jopa 17 prosenttia. Jos tiedot pitävät paikkansa, näyttääkin olevan vaikeasti perusteltavissa, että maakaasu olisi kivihiiltä parempi polttoaine. Itse hiilen polttaminen tuottaa maakaasun polttoa enemmän hiilidioksidia ja haitallisia ilmansaasteita, mutta maakaasusta näyttää tulevan suuret päästöt jo ennen sen polttamista. Jos vuoto on yli 3,2 prosenttia, maakaasu ei ole ilmaston kannalta hiiltä parempi polttoaine. (Katso Ilmastotiedon artikkeli "Siirtyminen hiilestä maakaasuun ei auta ilmastonmuutoksen hillinnässä".)

Johtopäätökset

Itse lisäisin ongelmiin vielä sen, että toiveet maapallon väestönkasvun selvästä hidastumisesta ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi. Väestönkasvun taustalla ovat toki positiiviset asiat, esimerkiksi eliniän pidentyminen, lääketieteen kehittyminen ja elintason parantuminen. Väestönkasvu kuitenkin kiistatta aiheuttaa yhä enemmän painetta luonnonvarojen kulutukseen.

Yhteenvetona voisi sanoa, että maapallolla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, mutta pelkkään tyytyväisyyteen ei ole aihetta. Ongelmia riittää edelleen ratkottavana. Jos tekniikka kehittyy ja kansainvälisiä sopimuksia saadaan aikaisiksi, maapallon tulevaisuus voi olla turvattu huolimatta siitä, että tutkijat ovat varoittaneet maapallon biosfäärin olotilan muutoksen olevan todennäköinen sadan vuoden sisällä.

Lisätietoa

Talouskasvu ei vastoin yleistä luuloa ole kytkeytynyt irti energiankulutuksesta (Ilmastotieto)

Talouskasvun perustana oleva energiaylijäämä on nopeassa laskussa (Ilmastotieto)

Öljy ja ilmastonmuutos - luku kirjasta "Suomi öljyn jälkeen" (Ilmastotieto)

Kairossa lunta ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen, Suomessa myrskyt näyttävät voimistuneen

Sääviikko on ollut Suomessa ja muualla maailmassa mielenkiintoinen. Kairossa on satanut lunta ensimmäistä kertaa 112 vuoteen. Lumipeite tosin kesti vain hetken, kun rankat vesisateet sulattivat sen. Alexa-myrskyn myötä lunta satoi myös Israeliin (Jerusalemissa lunta oli 37 cm) sekä Libanoniin ja Syyriaan. Electra-myrsky tuo lunta myös Yhdysvaltoihin.

Suomessa riehui tänään voimaltaan lähes ennätyksellinen Seija-myrsky. Tänä vuonna meillä on ollut vain vähän myrskypäiviä, mutta myrskyt näyttävät ehkä voimistuneen. Kasvanut puuskaisuus lisää maa-alueilla tapahtuvia vahinkoja. Ennen Suomeen saapumistaan myrskytuuli puhalsi ihmisiä nurin Norjassa (katso kaksi videota).

Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo kertoo, että ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen myötä ilmakehä on yhä kosteampi ja siten matalapaineet ovat voimakkaampia ja enemmän energiaa sisältäviä. Alestalo pohtii myös toistaiseksi kiistanalaista hypoteesia, jonka mukaan arktisen merijään sulaminen vaikuttaa Pohjois-Euroopan suursäätilaan esimerkiksi siten, että meille saattaa tulla lumisempia talvia.

Ilmastonmuutos lisää metsien puutuhoja myös siksi, että maa on roudassa yhä lyhyemmän ajan vuodesta. Näin talviset myrskytuulet kaatavat puita entistä helpommin routaantumattoman, vetisen maaperän takia.

Australiassa sen sijaan on tulossa viime vuodenvaihteen tapaan paikoin jopa ennätyksellinen helleaalto. Vuodesta 2013 näyttääkin tulevan Australiassa koko mittaushistorian kuumin.

Marraskuun alussa Filippiineille iskeytynyt Haiyan-taifuuni oli Nature-lehden mukaan keskituulennopeuksiensa perusteella mittaushistorian voimakkain maa-alueelle iskenyt hirmumyrsky. Tuulet puhalsivat yli 310 km/h. Edellinen ennätys oli Camille-hurrikaanilla (Mississippi vuonna 1969, nopeus yli 300 km/h).

Nature-lehden mukaan ei ole tieteellistä konsensusta siitä, lisääntyvätkö tällaiset hirmumyrskyt ilmastonmuutoksen myötä. Lähinnä Pohjois-Atlantin alueella havainnot riittävät osoittamaan, että myrskyt näyttävät lisääntyneen viimeisimmän 30 vuoden aikana. Muualta tilastot eivät ole riittäviä. Kun merien pintaosat lämpenevät, olisi loogista päätellä, että myrskyjen voima ja ehkä myös määrä lisääntyvät, mistä onkin saatu näyttöä joissakin simulaatioissa. Kuitenkin myös eri korkeuksilla eri suuntiin ja eri voimakkuuksilla puhaltavat tuulet lisääntyvät, mikä hajottaa myrskyjä ennen niiden kehittymistä hirmumyrskyiksi.

Todella upeita kuvia koko vuoden 2013 sään ääri-ilmiöistä löytyy Radio Free Europen kuvagalleriasta sekä Time-lehden kuvagalleriasta.

Aiheesta lisää:

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Ainakin puolet viime vuonna havaituista sään ääri-ilmiöistä johtui osaksi ilmastonmuutoksesta

Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?

Eilen uutisissa kerrottiin, että nyt on mitattu Etelämantereella maapallon kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta. Kertomatta kuitenkin jäi se, että mittaus tehtiin jo elokuussa 2010, ja että likimain yhtä kylmät lukemat ovat alueella normaaleja joka talvi. Samoin kertomatta jäi myös se, että kyseessä on satelliitista tehty mittaus menetelmällä, jota on käytetty vasta vuosina 2003-2013. Aiemmat, viralliset kylmyysennätykset on mitattu kahden metrin korkeudelta sääasemien standardoiduilla lämpömittareilla ja hieman eri paikasta kuin uusi ennätys. Vanha ja uusi ennätys eivät siis ole vertailukelpoisia. Kun lyhyessä uutisessa ei näitä perusteita mainittu, ei olekaan ihme, että nettikommenttien kirjoittelijat ovat virheellisesti tulkinneet uuden ennätyksen tarkoittavan maapallon kylmenemistä. Tutkijat arvelevat jatkotutkimuksissa löytyvän vieläkin kylmempiä lämpötiloja.

Image Credit: 

Ted Scambos, National Snow and Ice Data Center

Maapallon entinen - ja oikeastaan yhä vieläkin virallinen - kylmyysennätys -89,2 mitattiin Etelämantereen Vostok-sääasemalla 21. heinäkuuta 1983. NASA:n ja NSIDC:n mukaan uusi kylmyysennätys -93,2 astetta puolestaan mitattiin satelliitista Etelämantereen Dome Valkyrielta Kuningatar Maudin maalta 10. elokuuta 2010 lähes neljän kilometrin korkeudella olevalta jäätiköltä.

Joissakin tiedoissa, esimerkiksi aiheesta ensimmäisenä uutisoineen The Guardian -lehden artikkelissa, uudeksi kylmyysennätykseksi on mainittu -94,7 celsiusastetta. Tämä lienee kuitenkin muunnosvirhe, koska sekä -93,2:n että -94,7:n asteen ennätyksestä kertovat uutiset ilmoittavat ennätyksen olevan fahrenheitasteina -135,8, joka on celsiusasteina -93,2.

Tämän vuoden kylmin lämpötila -93,0 astetta saavutettiin Etelämantereella 31.7.2013. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen pakkasennätys on -51,5 astetta, mikä mitattiin 28. tammikuuta vuonna 1999 Kittilän Pokan kylästä.

Pilvettömän, kirkkaan, kuivan sään vallitessa lämpösäteily katoaa maan pinnalta nopeasti avaruuteen. Kaikkein kylmimmät kohdat syntyvät vuorten rinteillä oleviin notkelmiin, joihin kylmä, tiheä ilma painautuu. Etelämantereen itäosien korkeilta alueilta löytyikin satelliittimittauksissa tuhat kilometriä pitkä kaistale, jolta mitattiin 92-93 pakkasasteen lukemia. Kylmimmät lämpötilat saatiin Dome Argusin ja Dome Fujin väliltä noin 5 x 10 kilometriä kokoisista painanteista, joiden syvyys oli 2-4 metriä. Useilla näistä kylmistä alueista saavutetaankin lähes joka vuosi yli 90 pakkasasteen lukemia. Kannattaa katsoa NASA:n havainnollistavat videot Etelämantereen mittauksista ja siitä, millaisissa olosuhteissa kylmimmät pakkaslukemat syntyvät.

Tutkijat arvelevat jatkotutkimuksissa löytyvän vieläkin kylmempiä lämpötiloja. Yhä tarkempia tietoja saadaan tämän vuoden alussa laukaistun Landsat 8 -satelliitin avulla. Tutkijat yrittävät myös kehitellä maan pinnalle rakennettavien sääasemien elektroniikkaa siten, että ne kestäisivät näiden kylmimpien paikkojen lämpötiloja. Näin satelliittimittaukset olisi mahdollista varmistaa perinteisemmillä menetelmillä.

Vertailun vuoksi kannattaa lukea myös Ilmastotiedon artikkeli maapallon kuumimmista paikoista. Virallisesti kuumin mitattu varjolämpötila maapallolla on ollut 56,7 celsiusastetta Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Death Valley) 10. heinäkuuta 1913. Joskus ennätyksenä mainittu Libyan (El Azizia 13.9.1922) lukema 57,8 astetta on todettu mitä todennäköisimmin virheelliseksi.

Lähteet

NASA: NASA-USGS Landsat 8 Satellite Pinpoints Coldest Spots on Earth

National Snow & Ice Data Center (NSIDC): Landsat 8 helps unveil the coldest place on Earth

The Guardian: Coldest temperature ever recorded on Earth in Antarctica: -94.7C (-135.8F)

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Eläin- ja ympäristöfilosofi, FT Elisa Aaltola vieraili maanantaina 2. joulukuuta Kouvolan Lyseon lukiossa ja Kouvolan maakuntakirjastossa, jossa ympäristöekologian ryhmämme opiskelijat Riina ja Enna haastattelivat häntä. Tämä blogikirjoitus perustuu Elisa Aaltolan pitämään alustukseen sekä hänen haastatteluunsa.

 

Elisa Aaltola on kirjoittanut kirjan Eläinten moraalinen arvo, joka oli hänen väitöskirjansa (v. 2006) pohjatyötä, ja toimittanut tänä vuonna ilmestyneen Johdatus eläinfilosofiaan -kirjan. Englanniksi on julkaistu Animal Suffering.

Sikojen murhaoikeudenkäynneistä ihmiskeskeiseen maailmankuvaan

Jo Pytagoras (Pythagoras, s. 580 eaa), Teofrastos (Theofrastos, s. 372 eaa) ja Plutarkos (Plutarkhos, s. 46 jaa) loivat pohjaa kasvissyönnille. Plutarkoksen Moralia-teos oli jopa huomattavasti radikaalimpi kuin nykyiset Oikeutta eläimillä -järjestön kirjoitukset. Mikäli eläinten käyttö ei ollut välttämätöntä, siitä tuli luopua. Missä tilanteissa eläinten käyttö siis olisi oikeutettua?

Keskiajalla eläimet nähtiin toisinaan subjekteina ja käytiin jopa oikeudenkäyntejä, joissa sikaa saatettiin syyttää murhasta.

Täysin toista mieltä oli 1600-luvulla elänyt Rene Descartes, joka loi pitkälti pohjan länsimaiselle ajattelulle. Hänen mukaansa eläimillä ei ollut mieltä tai edes kykyä tuntea kipua. Kun kissa rääkäisi kivusta, Descartes oli sitä mieltä, että tämä vastasi vain ruostuneen saranan narinaa. Kaikki eläimet nähtiin samantasoisiksi. Kun ostereilla ei ollut mieltä, ei myöskään norsulla voinut olla mieltä.

Syntyi ihmiskeskeinen maailmankuva. Tämä perustui toisaalta uskontoon, jossa tähdennettiin ihmisen olevan luotu Jumalan kuvaksi. Toisaalta tämä perustui biologian tulkintaan, jossa ihminen nähtiin evoluution huipentumana. Niinpä vain ihmisillä oli arvoa yksilöinä. Eläimet olivat vaistonvaraisia, mekaanisia olentoja, joilla oli vain välinearvo. Näin ajatellaan usein vieläkin. Sian arvo on siinä, että siitä saa kinkkua tai pekonia.

Toisaalta tällaista ajattelua voidaan kritisoida sillä, että ihmisillä ja eläimillä on paljon yhteisiä kykyjä. Koulutetut kädelliset oppivat viittomakieltä. Eläimillä on myös paljon kykyjä, joita ihmisillä ei ole.

Harakka läpäisee itsetietoisuuden testin

Itsetietoisuuden testissä tunnottomassa tilassa olevalle eläimelle maalataan täplä esimerkiksi otsaan. Jos eläin sitten peiliin katsoessaan huomaa täplän ja yrittää poistaa sen tai vähintäänkin koskettaa siihen, eläimen voidaan päätellä olevan tietoinen itsestään. Testin läpäisevät kädelliset, delfiinit, norsut ja jopa harakat.

Kanat ja pulut oppivat abstrakteja käsitteitä jopa nopeammin kuin kädelliset. Sikojen sanotaan yltävän kognitiivisessa älykkyydessä viisivuotiaan lapsen tasolle, korkeammalle kuin koira.

David Hume tähdensi 1700-luvulla empirismiä ja korosti eläinten mieltä. Eläimet olivat ajattelevia ja järkeileviä olentoja. Humen mukaan ”vain kaikkein tyhmimmät ja juroimmat ihmiset eivät sitä käsitä”. Humen mielestä rationaalisuustesteistä oli tehty niin vaativia, etteivät ihmisistäkään lapset ja vammaiset läpäise niitä. Vaativimmissa testeissä vain taitavat filosofit täyttävät kriteerit.

Jeremy Bentham ja John Stuart Mill edustivat 1700-1800-luvuilla utilitarismia. Oleellista oli olennon kyky kärsiä ja tuntea onnea tai muita tunteita. Benthamin mukaan ”oleellista ei ole, voivatko ne järkeillä tai voivatko ne puhua, vaan voivatko ne tuntea”. Tuntoisuus, kyky tuntea ja kokea, nousi keskiöön.

Eläinten hyväksikäyttö ja eläinetiikan synty

Ihmiskeskeisyys on ollut dominoiva ajatusmalli. Kritisoidussa antropomorfiassa eläimiä inhimillistetään ja koiraa voidaan kohdella pienenä ihmisenä, mutta paljon yleisempää on mekanomorfia, jossa eläimiä pidetään mekaanisina ja vaistonvaraisina. Eläinten hyvinvoinnin ajattelemista on pidetty tunteenomaisena, lapsellisena tai naisellisena.

Tämä on johtanut eläinten laajaan hyväksikäyttöön. Maailmassa käytetään vuodessa ruoaksi vähintäänkin 50 miljardia ja Suomessa 60 miljoonaa eläintä, eikä lukuihin edes ole laskettu mukaan esimerkiksi kaloja ja muita luonnoneläimiä. Vuoteen 2050 mennessä käytön ennustetaan kaksinkertaistuvan.

Eläinetiikka syntyi 1970-luvulla, kun yhteiskunnalliset liikkeet alkoivat puolustaa myös vähemmistöjen oikeuksia. Dominoivia ajattelutapoja alettiin kyseenalaistaa. Itse asiassa pohjaa tälle loi jo 1700-1800-luvun humanitarismi. Alettiin pohtia sekä vankien, naisten, lapsien että eläinten asemaa.

Toinen eläinetiikan syntyyn 1970-luvulla vaikuttanut tekijä oli tuotannon tehostaminen, joka oli johtanut räikeisiin hyvinvointirikkomuksiin. Lähtökohdan eläinetiikalle loi jo vuonna 1964 julkaistu Ruth Harrisonin kirja Animal Machines. Se oli eräänlainen paljastuskirja, jossa eläinten kerrottiin olevan tehotuotannossa kuin koneita. Tämä oli lähtölaukauksena kritiikille, joka johti lainsäädännön muutoksiin Isossa-Britanniassa.

Eläinfilosofian ensimmäinen sukupolvi

Eläinfilosofien ensimmäinen sukupolvi korosti rationaalisuutta. Eläintietoisuuden nousuun vaikutti vahvasti Peter Singerin kirja Animal Liberation (suom. Oikeutta eläimille), jossa korostui utilitarismi. Sen mukaan hyvä teko on sellainen, joka tuottaa hyötyä mahdollisimman monelle. Esimerkiksi varastaminen on oikeutettua, jos se hyödyttää mahdollisimman monia.

Singer oli 1900-luvun merkittävimpiä filosofeja. Hyötyä ei enää määrittänyt nautinto (Bentham) tai onnellisuus (Mill), jotka Singerin mukaan ovat hyvin subjektiivisia. Hyödyn määritti intressien tyydyttyminen, joka Singerin mielestä oli neutraalimpaa ja objektiivisempaa. Piti saada tyydytettyä mahdollisimman monen yksilön mahdollisimman monta intressiä. Intressit, esimerkiksi ravinnon saanti ja sosiaalisuus, taas johtavat hyvinvointiin.

Kaikki olennot, joilla on intressejä, otettiin moraalisessa päätöksenteossa huomioon. Intressien perustana oli kyky kokea. Olento itse kykenee siis kokemaan hyvinvointinsa toteutumisen. Sen sijaan biologialla, älykkyyden tasolla tai sosiaalisella statuksella ei ollut relevanssia.

Ihmisten kohdalla sukupuoli, ihonväri, älykkyys tai varallisuus eivät ole moraalisia perusteita. Niinpä myöskään eläimen kohdalla laji, älykkyys tai status tuotantoeläimenä eivät ole syitä huomiotta jättämiselle. Otetaanhan pienet lapset ja dementoituneet vanhuksetkin huomioon. Lemmikkieläintä ja tuotantoeläintä on kohdeltava yhtä hyvin.

Ihmisen ja koiran koevoluutio on kestänyt 10 000 – 100 000 vuotta. Koira on vaikuttanut myös ihmiseen siten, että ihmisen empatiakyky on kasvanut. Toisaalta koirakeskeisessä kulttuurissa empatia keskittyy nimenomaan koiriin. Koiraa arvostetaan siis sikaa enemmän vain kulttuurisista syistä, mikä ei ole Singerin katsantokannan mukaan oikein.

Raymond Frey ja Michael W. Fox yrittivät 20 vuoden ajan kumota Singerin hypoteesin – onnistumatta! Jos hyväksytään utilitarismi, myös eläinten vapautuksen filosofia on siis hyväksyttävä. Tätä on moraalisesti vaikea kumota.

Tom Regan edustaa deontologiaa eli velvollisuusoppia, tarkemmin sanottuna oikeusteoriaa. Oleellista on pohtia, millaisella olennolla on yksilöarvoa ja miten sitä suojellaan. Ajatusmalli perustuu ihmisoikeusajattelulle, jonka mukaan yksilöllä on itseisarvo ja siis myös oikeuksia.

Itseisarvon perustana on kyky olla oman elämänsä subjekti, kyky kokea oma elämä. Ihmisten kohdalla on selvää, että biologia, älykkyystaso ja sosiaalinen status ovat vailla relevanssia. Siksi myös eläimillä on oltava oikeudet, eläinoikeudet. Koko eläinoikeuskäsite perustuukin Reganin teoriaan.

Eläinoikeudet ovat hyvinvointioikeuksia, eivät vapausoikeuksia. Eläimillä ei ole oikeutta äänestää, vaan oikeudet keskittyvät eläinten elämän ja hyvinvoinnin suojeluun. Eläinoikeudet ovat jatkumoa ihmisoikeuksille.

Eläinfilosofian toinen sukupolvi

Eläinfilosofien toinen sukupolvi nosti esille tunteet, kulttuurin ja maailmankuvan. Mary Midgleyn mielestä filosofia keskittyi liiaksi rationaalisuuteen ja sivuutti tunteiden roolin moraalissa. Esiin nousi sentimentalismi. Tunteiden kohdalla käydään merkityskamppailua. Pyrkimyksenä on päästä irti negatiivisista konnotaatioista. Humanitarismin aikaan sentimentaalisuus oli jo ollut jopa ihmisyyden mitta, mutta 1900-luvulla se oli saanut negatiivisen leiman.

Uuden teorian mukaan tunteet ovat jälleen tärkeässä roolissa. Tutkimusten mukaan moraaliset päätökset ovat 90-prosenttisesti intuitiivisia. Intuitiot taas perustuvat tunnereaktioihin ja kulttuurisiin stereotypioihin. Päätöksistä vain kymmenen prosenttia on rationaalisia. Vaikutusta on sekä positiivisilla (huoli, empatia, rakkaus) että negatiivisilla (inho, viha, ylpeys) tunteilla.

Päätökset eivät siis usein olekaan rationaalisia vaan tunteisiin perustuvia. Eläinten oikeuksien puolustamista on usein syytetty tunteellisuudesta, mutta myös kriittinen suhtautuminen perustuu usein tunteisiin. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa rotta- ja susiviha.

Affektiivisessa empatiassa on kyse resonaatiosta tunnetasolla. Kun näkee toisen kärsivän, kärsii itsekin. Sen sijaan kognitiivisessa empatiassa on kyse vain mielenlukemisen taidosta ja muiden tunnetilojen päättelystä, mikä antaa kyvyn manipuloida ja hallita. Psykopaateilla ja narsisteilla on hyvä kyky kognitiiviseen empatiaan mutta ei affektiiviseen empatiaan.

Affektiivisen empatian pitäisi olla moraalisen toimijuuden kulmakivi. Ihmisen suhtautumisessa muihin eläimiin tämä tuo kuitenkin eteen kolme ongelmaa: resonaatio on hyvin erilaista eri olentojen (esimerkiksi norsu, rotta, käärme, sika) kanssa, tämä vaatii paneutumista sekä harjoittelua ja tarvitaan kontakti eläinten kanssa.

Toisaalta silkka avoimuus voi riittää. Tarvitaan intersubjektiivisuutta. Etologi (eläinten käyttäytymistutkija) Barbara Smuts vietti vuosia paviaanilauman kanssa, jolloin hän kykeni avaamaan mielensä erilaisuudelle.

Eläinten tehotuotanto täyttäisi persoonallisuustestissä kaikki psykopaatin ja narsistin piirteet

Yhteiskunta näyttää käyttäytyvän eläimiä kohtaan psykopaatin ja narsistin tavoin. Persoonallisuustestissä psykopaatin ja narsistin piirteitä ovat manipulaatio, hallinta, välineellistäminen, oman arvon korostaminen, laskelmointi, oman edun havittelu, syyllisyyden puute ja resonaation puute. Teollinen eläintuotanto täyttää kaikki nämä persoonallisuustestin piirteet.

Jacques Derrida onkin 1900-luvulla ollut sitä mieltä, että ”kysymys eläimestä on filosofian tärkein kysymys”. Eläinkäsityksemme on vaikuttanut vahvasti metafysiikkaan, subjekti-objekti -ajatteluun, jossa ihminen on ollut tekevä subjekti ja eläin toiminnan kohteena oleva objekti. Tämä taas on vaikuttanut ympäristöongelmiin ja ihmistenkin eriarvoisuuteen.

Derridan ajattelussa lähtökohtana on darwinismi, jonka mukaan ei ole ihmisiä ja eläimiä vaan valtava kirjo erilaisia eläimiä. Eläimet eivät ole kasvoton massa. On kohdattava eläinten erityisyys.

Hulluuden hetki ja keskeyttävä kohtaaminen

Tärkeää on keskeyttävä kohtaaminen. Haavoittuvaisuuden kohtaaminen pysäyttää ja riisuu yksilön egoismista, jos esimerkiksi kauppareissulla kohtaa maassa makaavan rähjäisen kodittoman ja alkaa oikeasti paneutua hänen tilanteeseensa. On nähtävä myös toiset eikä vain omia asioita. Tässä ollaan aivan etiikan juurilla. Ihmisten ja muiden eläinten jaettu haavoittuvaisuus johtaa moraaliseen huoleen eläimiä kohtaan.

Kun Derrida oli kylpyhuoneessa alastomana kissansa katseen alla, pistävä kissan katse laittoi subjekti-objekti -roolit päälaelleen. Kissan toimijuus säpsäytti ja Derrida koki ”hulluuden hetken”, joka pakenee kieltä.

Tässä voi olla avain länsimaisen eläinsuhteen radikaaliin muuttumiseen. Vain ihminen ei ole toimija, eläimet eivät ole vain resurssi. On pyrittävä arkielämässä välittömiin hulluuden hetkiin. Itse asiassa neurotiede ja psykiatria antavat tulea välittömien, ei-kielellisten asioiden moraaliperusteelle. Tämä johtaa affektiiviseen empatiaan.

Tutkimusten mukaan koira voi olla jopa empaattisempi kuin omistajansa lapsi. Jos omistaja on loukannut polvensa, koira painaa pään polvelle ja osoittaa selvästi huolta. Lapsi voi auttaa hetken, jos huoneessa ei satu olemaan mitään mielenkiintoisempaa.

Turkistarhausta ja muuta lajisortoa

Elisa Aaltolan omat varhaisimmat muistot liittyvät naapureiden sikoihin ja lehmiin. Kun possua oli ruokittu kesän ajan, Elisaa pyydettiin katsomaan tuon sian teurastusta. Elisa ei mennyt, eikä voinut ymmärtää ristiriitaa huolehtimisesta ja tappamisesta.

Lajisorto on saatava loppumaan. Niin kauan, kun lajittelua tehdään, muukin sorto jatkuu, esimerkiksi miesten ja naisten epätasa-arvo. Eläinten oikeudet edistävät myös ihmisten oikeuksia ja tasa-arvoa.

Esimerkiksi turkistarhaus on mainittu useiden Suomen hallitusten hallitusohjelmissa tuottavana elinkeinona, jota on edistettävä. Työllistämisvaikutus on kuitenkin vain 1000-1400 henkeä. Nahkojen myynti tuo silti niin paljon tuloja, että niillä on merkitystä verotuloinakin.

Turkistarhoista 40 prosentissa on löytynyt tarkastuksissa huomautettavaa puhtaan veden saatavuudessa tai muissa asioissa. Minkille vastasyntyneine pentueineen riittää lain mukaan 0,255 neliömetrin tila, jossa voi siis olla puolenkymmentä eläintä. Monotoninen elinympäristö johtaa stereotyyppisiin käyttäytymismalleihin, esimerkiksi huojutteluun tai kehän kiertämiseen.

Ruotsi on tehnyt parannuksia eläinten oloihin. Suomen hallitus sen sijaan on tehnyt Ruotsille kirjallisia kysymyksiä, joissa toimia on ihmetelty, koska taloutta haittaavien parannusvaatimusten on pelätty leviävän naapurimaihinkin.

Suomen uudessa vuoden 2015 eläinsuojelulaissa talous on yhä mukana pohjakriteerinä. Ei näytä olevan mahdollista tehdä uudistuksia, jotka johtaisivat taloudellisen voiton vähenemiseen. Talous siis määrittää merkittävästi eläinten hyvinvointia.

Kasvihuonekaasuja, angoravillaa ja sikatiloja

Joidenkin laskelmien mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöistä jopa 51 prosenttia tulee eläintuotannosta. Esimerkiksi lannasta vapautuu voimakasta metaania. Eläinten tuotanto onkin myös iso ilmastokysymys. Niinpä Tanskassa ja Isossa-Britanniassa onkin ehdotettu lihansyönnin rajoittamista ilmastosyiden takia.

Viimeisimmän viikon aikana tiedotusvälineissä on kohuttu angoravillan tuotannosta. Kansainvälinen eläinoikeusjärjestö PETA on esittänyt salakuvattuja videoita, joissa kiinalaisella tuotantolaitoksella angorakanit sidotaan elävinä kiinni penkkiin etu- ja takajaloistaan ja villa revitään irti eläviltä kaneilta.

Elisa Aaltolan mielestä angorakanien huonosta kohtelusta puhuminen on oikein, mutta huomiota pitäisi kiinnittää myös kotimaisiin ongelmiin. Esimerkiksi sikoja pidetään meillä porsitushäkeissä, joissa ne eivät pääse edes kääntymään. Seurauksena voi olla kroonista masennusta ja ahdistusta.

Aaltola hyväksyy periaatteellisesti sikatilojen tai muiden eläimille vahingollisten olojen esiintuomisen jopa salakuvattujen videoiden avulla. Sen sijaan turkistarhoille suunnattuja minkkien vapautusiskuja hän ei kannata. Vapautetut minkit aiheuttavat luonnossa paljon vahinkoa ja iskut aiheuttavat eläinsuojelulle imagotappioita.

Veganismin ja eläinkokeiden filosofiaa

Olisiko filosofisesti ajatellen sama, tehdäänkö makkara leivän päälle siasta, hevosesta vai koirasta? Vastaus riippuu filosofisesta katsantokannasta. Realationaalisessa etiikassa, jossa tarkastellaan suhdetta itseen, koira on muita mainittuja eläimiä tärkeämpi. Tämä kuitenkin johtaa Aaltolan mielestä vääristyneeseen maailmankuvaan, jossa oma perheenjäsen on muita arvokkaampi ja oma kansa muita kansoja arvokkaampi. Aaltola kannattaa yksilöllistä ajattelua, jolloin on täysin sama, onko makkara tehty siasta, hevosesta vai koirasta.

Aaltola on itse ollut vegaani 13 vuotta ja sitä ennen kasvissyöjä 22 vuotta. Hän kehottaa myös muita arvioimaan kriittisesti eläintuotteiden kulutuksen määrää. Kasvissyöntiä puoltavat sekä eläinetiikka (tärkein perustelu), terveysnäkökohdat, ilmastonmuutoksen estäminen että ihmisoikeudet ja kolmansien maiden kysymys. Eläinrehun tuotanto vaatii suuret pinta-alat, jotka ovat pois ihmisravinnon tuotannosta, mikä kärjistää maapallon nälkäongelmaa. Nautakilon tuottaminen vaatii kymmenen kertaa enemmän pinta-alaa kuin kasvisproteiinikilon tuottaminen.

Vegaanisesta ruokavaliostaan huolimatta - tai sen takia - Aaltola on hyvässä kunnossa ja juoksee maratonin alle neljässä tunnissa. Toinen hyvä esimerkki on Joni Purmonen, Vegan Fitnessiä edustava vegaani voimamieskilpailija. Carl Lewis ja nykyään myös Venus Williams ovat vegaaneja. Williams sanoo vegaanisen ruokavalion antavan enemmän energiaa.

Aaltola on ollut mukana Turun yliopiston eläinkoetoimikunnassa, joka myöntää lupia eläinkokeisiin. Suurin osa (80 %) eläinkokeista on jo markkinoilla olevien tuotteiden rinnakkaistuotteiden valmistusta, jolloin valmistuksen perustana on vain taloudellinen aspekti. Silti uudet tuotteet on testattava eläinkokein. Lääkkeitä kehitetään myös sairauksiin, joita voisi ennaltaehkäistä esimerkiksi elintapojen avulla. Vain pieni prosentti eläinkokeista on oikeasti tärkeitä, ja niihinkin olisi ehkä kehitettävissä vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, mitä kuitenkaan ei ole haluttu tehdä. Luonnontieteilijä Andrew Knight sanoo vaihtoehtoja olevan.

On mietittävä, onko eläinkokeista todellista hyötyä, ja lisäksi on otettava huomioon moraalinen kysymys, eläin yksilönä, jolla on arvoa. Aaltola kannattaa itse maailmankuvaa, jossa yksilö on otettava vakavasti silloinkin, kun sen kärsimys hyödyttäisi muita. Samalla logiikalla on kieltäydytty ihmiskokeistakin. Aaltola kuitenkin myöntää eläinkokeiden olevin haastavin moraalinen kysymys, kun taas ”turkistarhaus ja jopa lihansyönti ovat vailla moraalista perustetta”.

Lisätietoa

Elisa Aaltolan kotisivut

Voima-lehti: Kettutyttöjä, tutkijoita ja opettajien lapsia

Itä-Suomen yliopiston Filosofiakahvila: Eläimet länsimaisessa filosofiassa

Keskisuomalainen: Mansikki ei ole kone

Älä osta mitään -päivä perjantaina 29.11.2013

Perjantaina 29.11.2013 vietetään kansainvälistä "Älä osta mitään" -teemapäivää, jonka ideana on saada ihmiset edes päivän ajaksi miettimään kulutustottumuksiaan. Olisiko mahdollista olla yksi päivä ostamatta mitään aineellista tuotetta?

Teemapäivä on saanut myös omat nettisivut: http://www.alaosta.fi/. Sivustolta löytyy mielenkiintoista lisämateriaalia, mm. tarkempaa tietoa päivän taustalla olevasta ajatusmaailmasta sekä ideoita aineettomista lahjoista ja ajanvietteestä ilman kulutushysteriaa. Facebook-naamakirjaankin päivä on löytänyt tiensä.

Tänä vuonna Älä osta mitään -päivän erityisteemana on krääsätön joulu. Kuluttajat haastetaan viettämään kulutusvalveutunutta, kohtuullista joulukuuta, ei ainoastaan yhtä krääsätöntä päivää. Tämän tueksi Älä osta mitään -päivän nettisivuille ja Facebook-sivuille avautuu sarjakuvajoulukalenteri.

Älä osta mitään -päivän aattona, torstaina 28.11.2013 vietetään Älä osta kysymättä jotain -teemapäivää ja kannustetaan ihmisiä hankkimaan tietoa ostamistaan tavaroista. Myyjille voi esittää kysymyksiä: "Anteeksi myyjä, osaisitteko kertoa, missä tämä t-paita on valmistettu? Millaiset työolosuhteet työläisillä on tehtaassa? Entä millaisen elämän tämä possu eli? Mikä älypuhelin kuormittaa ympäristöä vähiten?"

Kulutuskriittisyyden teemaan liittyen kävimme katsomassa ympäristöekologian ryhmän kanssa tänä syksynä elokuvateatterissa tilausnäytöksenä Tavarataivas-elokuvan (mm. tämän näytöksen rahoitimme Sään ääri-ilmiöt -kilpailun voittorahoilla) ja viime vuonna Säilöttyjä unelmia -elokuvan. Suosittelen myös netistä löytyvää Isojen poikien ilmastopelissä -pikadokumenttia, muita nettielokuvia ja blogipostaustani "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusia tuntia päivässä" linkkeineen.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on jo vuodesta 2000 alkaen valinnut yleisöäänestyksellä turhakkeita, joita ilman pärjää mainiosti. Vuoden turhake 2013 julkaistaan joulukuussa ilmestyvässä Suomen Luonto -lehdessä. Aiempina vuosina turhakkeiksi on valittu lehtipuhallin, vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi (itsekin olen pulloveden turhuudesta blogannut), hampurilaisaterian kylkiäiset, juotava jugurtti, citymaasturi, kahdet puhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulitteet, turkikset, pöntöstä huuhdeltava vessapaperihylsy ja saippua-automaatti.

Turhakelistaa on jokaisen helppo jatkaa itsekin: banaaninkuljetusrasia, hopeoitu samppanjavispilä, hammaslankateline, keitetyn kananmunan kuorenrikkoja, valmis lettutaikina muovipullossa, popcorn-kone jne. Mieluummin elän ja käyn vaikka teatterissa kuin hukun kaikkeen tavaraan ja samalla huonoon omaantuntoon luonnonvarojen kuluttamisesta.

Hauska aiheeseen liittyvä sivusto on myös http://www.mainoskupla.fi/, josta löytyy ns. vastamainoksia. Ne jäljittelevät oikeita mainoksia, mutta niiden sanoma on täysin erilainen. Lisää hykerryttäviä vastamainoksia löytyy Voima-lehden sivulta http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5. Katso myös ympäristöekologian ryhmämme opiskelijan piirtämä vastamainos. Näiden vastamainosten parissa voi viettää monta todella riemastuttavaa hetkeä! Suosittelen!