Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?

Tällä viikolla on julkaistu useita maapallon tulevaisuuden kannalta oleellisen tärkeitä ilmastouutisia, joista osa on jäänyt tiedotusvälineissämme sote-sovun ja sosiaalisessa mediassa kuhameemien jalkoihin. Kasvihuonekaasut ovat nousseet uuteen ennätyspitoisuuteen jo 30. vuotta peräkkäin. Hiilidioksidipitoisuus on ajoittain ylittänyt ja on ylittämässä pysyvästi 400 ppm:n "maagisen" rajan. Samalla maapallon lämpenenimen ylittää tänä vuonna yhden asteen rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämän seurauksena merenpinta kohoaa ja sen nousu voi uhata tällä vuosisadalla yli puolen miljardin ihmisen asuinalueita. Lisäksi äärimmäistä köyhyyttä, ilmastopakolaisuutta ja turvapaikanhakijoiden määrää lisäävät ja ehkä ovat jo lisänneetkin ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt. Toisaalta elämme tällä hetkellä koko ihmiskunnan historian parasta aikaa, mikäli emme anna kasvihuonekaasupäästöjen pilata mahdollisuuksiamme. Olisi hyvä muistaa, että "ei säällä ole niin väliä, kuha ei kuumene liikaa".

Kuvan © carloscastilla - Fotolia (tausta/background),
Vladyslav Danilin - Fotolia (valkosilmäkuha/walleye),
Jari Kolehmainen (editointi/editing).

Eilen kirjoitin tuoreiden kansainvälisten uutisten perusteella siitä, että tänä vuonna maapallo on ylittänyt lämpenemisessään yhden asteen "maagisen" rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Jo tuotetutkin päästöt jatkavat maapallon lämmittämistä vielä lisää. Mikäli lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen asteeseen ja pahimmat katastrofit välttää, kasvihuonekaasujen päästörajoituksilla on todella kiire. Pariisin ilmastokous tulee siis olemaan todella ratkaiseva. Edes televisiouutiset paikallisista sanomalehdistä puhumattakaan eivät kuitenkaan kertoneet tästä yhden asteen rajan ylityksestä. Pisteet menevät Helsingin Sanomille.

Myös marraskuun uudet lämpöennätykset Suomen ulkopuolella ovat saaneet meillä tiedotusvälineissä melko vähän palstatilaa. Alankomaissa marraskuun ennätykset on yhdistetty ilmastonmuutokseen. Sunnuntaina Kouvolan Sanomissakin oli kyllä hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”

Tätä sopii jatkaa brittiläisen Hadley-ilmastontutkimuskeskuksen johtajan Stephen Belcherin toteamuksella: "Tänä vuonna trooppisella Tyynellämerellä on kehittynyt voimakas El Niño, mikä vaikuttaa tämän vuoden globaaleihin lämpötiloihin. Meillä on kuitenkin ollut samanlaisia luonnonilmiöitä aiemminkin, mutta silti tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin saavutamme yhden asteen rajan. Se on selvä osoitus siitä, että nimenomaan ihmiskunnan vaikutus muuttaa ilmastoa ennen näkemättömään suuntaan." Peter Stott täydentää: "Tämä vuosi on merkittävä ensimmäisenä rajapyykin ylittäjänä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokainen vuosi tästä eteenpäin ylittää esiteollisen tason vähintään asteella, sillä luontaisella vaihtelulla on merkittävä rooli yksittäisen vuoden lämpötilojen säätelyssä. Kun maailman lämpeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, yhä useammat vuodet kuitenkin tulevat ylittämään yhden asteen rajan ja lopulta siitä tulee uusi normaali."

Kohtuullisen näkyvästi Suomessakin uutisoitiin Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n eilen julkistamista tuloksista, joiden mukaan globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet nousuaan uusiin ennätyslukemiin jo 30. vuotta peräkkäin. Tärkeintä kasvihuonekaasua eli hiilidioksidia oli näiden eilen julkaistujen tulosten mukaan vuonna 2014 ilmakehässä globaalisti keskimäärin 397,7 ppm (parts per million eli tilavuuden miljoonasosaa). Hetkellisesti arvo ylitti ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla 400 ppm:n (0,04 %) "maagisen" rajan alkuvuodesta 2014 ja globaalisti alkuvuodesta 2015. Pian 400 ppm tulee ylittymään pysyvästi. Sekä Yle että MTV kertoivat asiasta nettiuutisissaan.

Ilmaston lämpenemisen myötä myös merenpinta kohoaa. Sitä nostavat sekä maa-alueilta valuva sulavien jäätiköiden vesi että veden lämpölaajeneminen. Mikäli kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin (ns. perusuran skenaario, business-as-usual), maapallo saattaa lämmetä vuoteen 2100 mennessä - siis vain 85 vuodessa - noin neljä astetta, jolloin merenpinnan 4,3-9,9 metrin nousu voisi uhata jopa yli puolen miljardin (470 - 760 miljoonan) ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousu voisi vielä jatkua tämän jälkeenkin vuosisatojen ajan. Mikäli voimakas kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen saisi lämpenemisen pysymään alle kahdessa asteessa, merenpinnan nousu uhkaisi "vain" 130 miljoonan ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousustakin Helsingin Sanomat kertoi hyvin. Kannattaa katsoa myös Google Earth -videot.

Kaiken kaikkiaan monet asiat ovat kehittyneet maapallolla niin hyvin, että elämme tällä hetkellä ehkä ihmiskunnan parasta aikaa. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys (päivittäiset käyttövarat alle 1,9 dollaria) on vähentynyt merkittävästi. Äärimmäisen köyhiä on Maailmanpankin mukaan tänä vuonna 0,7 miljardia ihmistä (noin 9,6 % maapallon väestöstä), kun vielä vuonna 2012 heitä oli 0,9 miljardia. Vuoteen 2030 mennessä äärimmäisen köyhyyden poistaminen maapallolta näyttäisi siis olevan mahdollista. 

Kaksi päivää sitten julkaistussa raportissaan Maailmanpankki kuitenkin varoittaa, että köyhyydessä elävien määrä voi vuonna 2030 olla ilmastonmuutoksen seurauksena 0,1 miljardia enemmän kuin ilman ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöiden myötä satovahingot, sairaudet ja ruuan hinnan nousu voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti jo ennestään köyhille ihmisille. Ilmasto ja elintarvikkeiden hintapiikki saattoivat edistää esimerkiksi arabikevään mellakoita vuonna 2011.

Maailmalla on keskusteltu paljon siitä, onko ilmastonmuutos vaikuttanut erityisesti Syyrian kriisiin ja siitä johtuvaan pakolaisongelmaan. Näyttää siltä, että epätavalliset sääolot (kuivuus) ovat osaltaan olleet mukana siinä monien syiden sekoituksessa, joka on johtanut nykyiseen Syyrian tilanteeseen. Missään tapauksessa ilmastonmuutos ja poikkeukselliset säätilat eivät silti yksin ole aiheuttaneet näitä ongelmia. Esimerkiksi maaliskuussa 2015 Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos johti äärimmäiseen kuivuuteen Syyrian viljantuotantoalueella vuosina 2006-2009. Ruuan hinta kohosi pilviin, ravitsemukseen liittyvät sairaudet lisääntyivät ja 1,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista muutti Syyrian kaupunkeihin, joissa oli jo ennestään liikaa ihmisiä, koska niihin oli tullut paljon Irakin sotaa paenneita Irakin pakolaisia. Tämä tilanne kärjisti jo olemassa olevia ongelmia, esimerkiksi työttömyyttä, korruptiota, sunnien kansanmurhaa ja lisääntyvää tyytymättömyyttä hallintoa kohtaan, joka epäonnistui näiden ongelmien ratkomisessa. Nämä muut syyt ovat ilmiselviä Syyrian kriisin syitä, mutta osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut myös ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus, vaikkakin on mahdotonta sanoa, kuinka merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksella on ollut Syyrian tilanteeseen. Syyrian konfliktille ei ole yhtä ainoaa syytä. Kuivuuden seurauksena maatalous romahti ja muuttoliike lisääntyi. Tämä tilanne loi otolliset olosuhteet myös erilaisten ääriliikkeiden kasvulle.

Mutta miten sille kuuluisalle kuhalle käy ilmastonmuutoksen myötä? Se vain runsastuu ilmaston lämpenenemisen edetessä, ainakin Itämeressä!

Tänä vuonna maapallo on ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla

Tänä vuonna maapallo ylittää lämpenemisessä ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana "maagisen" yhden asteen rajan verrattuna esiteolliseen aikaan. Tähän vaikuttavat El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos yhdessä.

Kuvan © blueringmedia - Fotolia

Tänään julkaistujen tietojen mukaan brittiläisen ilmatieteen laitoksen (Met Office) ja Itä-Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön (The Climate Research Unit at the University of East Anglia) ylläpitämä HadCRUT-aineisto osoittaa tammi-syyskuussa 2015 maapallon keskilämpötilan olleen 1,02 °C (±0,11 °C) yli esiteollisen ajan.

Tässä esiteollisen ajan lämpötilaksi on valittu vuosien 1850-1900 maailmanlaajuinen keskiarvo. Todellisuudessa teollinen vallankumous ja fossiilisten polttoaineiden käyttäminen tietysti alkoivat jo 1750-luvulla, mutta tuon ajan lämpötiloista ei ole olemassa yhtä kattavaa aineistoa.

Brittiläisen ilmatieteen laitoksen Hadley-ilmastontutkimuskeskuksen johtaja Stephen Belcher toteaa: "Tänä vuonna trooppisella Tyynellämerellä on kehittynyt voimakas El Niño, mikä vaikuttaa tämän vuoden globaaleihin lämpötiloihin. Meillä on kuitenkin ollut samanlaisia luonnonilmiöitä aiemminkin, mutta silti tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin saavutamme yhden asteen rajan. Se on selvä osoitus siitä, että nimenomaan ihmiskunnan vaikutus muuttaa ilmastoa ennen näkemättömään suuntaan."

Peter Stott täydentää: "Tämä vuosi on merkittävä ensimmäisenä rajapyykin ylittäjänä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokainen vuosi tästä eteenpäin ylittää esiteollisen tason vähintään asteella, sillä luontaisella vaihtelulla on merkittävä rooli yksittäisen vuoden lämpötilojen säätelyssä. Kun maailman lämpeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, yhä useammat vuodet kuitenkin tulevat ylittämään yhden asteen rajan ja lopulta siitä tulee uusi normaali."

Hiilidioksidipäästöt eivät vaikuta globaaliin lämpötilaan välittömästi. Lopullisen lämpenemisen määräävät hiilidioksidipäästöjen kumulatiiviset vaikutukset. Arvioiden mukaan hiilidioksidia voidaan päästää kaikkiaan noin 2 900 gigatonnia, mikäli maapallon lämpeneminen halutaan yli 66 prosentin todennäköisyydellä rajoittaa alle kahteen asteeseen. Vuoteen 2014 mennessä hiilidioksidipäästöjä oli tullut jo noin 2 000 gigatonnia, joten korkeintaan kahden asteen lämpenemiseen tähtäävistä päästöistä on tuotettu jo kaksi kolmasosaa. Nämä aiheutetut päästöt tulevat vielä lisäämään lämpenemistä myös tulevaisuudessa. Tutkijoiden mukaan maapallon lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen on yhä mahdollista, mutta tämä vaatisi nopeita päästöleikkauksia.

Lähteet

Met Office: Global temperatures set to reach 1 °C marker for first time

Matt McGrath (BBC News): Warming set to breach 1C threshold

Lue myös nämä

Merkillinen marraskuu: Lämpöennätykset uusiksi meillä ja muualla

Syyskuu ja vuosi 2015 ennätyslämpimiä lähes kaikilla mittareilla: 136-vuotisen mittaushistorian kymmenestä anomalialtaan lämpimimmästä kuukaudesta peräti kuusi tänä vuonna!

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä voimakkaammin sään ääri-ilmiöihin

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

Ilmastonmuutos vaikutti ilmeisesti merkittävästi: Vuosi 2014 Euroopassa lämpimin ainakin 500 vuoteen

Merkillinen marraskuu: Lämpöennätykset uusiksi meillä ja muualla

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA

Suomen tilastohistorian marraskuun lämpöennätys rikottiin osin föhntuulen vaikutuksesta ensin maanantaina ja uudelleen tiistaina, kun Kemiössä (Kemiönsaaressa) mitattiin 3. marraskuuta 14,3 astetta. Ennen tätä viikkoa marraskuun ennätys oli Jomalan 13,0 astetta vuodelta 1999. Joskus Suomen marraskuun ennätyksenä mainittua 14,1 asteen lukemaa Maarianhaminasta vuodelta 1999 ei voida pitää luotettavana.

Tällä viikolla rikottiin Suomessa useita sääasemakohtaisia marraskuun lämpöennätyksiä. Näin tapahtui myös Kouvolassa, kun Utin lentokentällä mitattiin 11,7 astetta, Utin Lentoportintiellä 12,3 astetta ja Anjalassa 13,1 astetta. Myös Anjalan lukema ylittää vanhan koko Suomen ennätyksen.

Lämpöä on riittänyt vielä marraskuussa muuallakin. Monilla Ruotsin mittausasemilla tehtiin 2.11.2015 Ruotsin ilmatieteen laitoksen mukaan uusia koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä jopa 1-2 asteen marginaalilla verrattuna vanhoihin ennätyksiin. Joukossa oli sääasemia, joiden mittaussarjat yltävät 100-150 vuoden päähän menneisyyteen. Korkein lämpötila 17,6 astetta raportoitiin Hudiksvallissa Hälsinglandissa. Aiempi Pohjois-Ruotsin marraskuun lämpöennätys oli saman mittauspisteen 16,0 astetta (1.11.2011). Vain kerran aiemmin koko Ruotsin mittaushistoriassa lämpötila on ylittänyt 17 astetta marraskuussa. Tämä tapahtui 1.-2.11.1968, kun Etelä-Ruotsissa Skånen alueella kirjattiin lukemaksi 18,4 astetta.

Myös Saksassa Forecan mukaan koko mittaushistorian valtiokohtaiset marraskuun lämpöennätykset rikottiin alkuviikosta. Nyt Saksan marraskuun ennätys on Garmisch-Partenkirchenin +22,7 astetta.

Irlannissa lämpötila ylitti 1.11.2015 ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa marraskuussa 20 asteen rajan, kun virallinen lämpömittaus näytti 20,1 astetta. Paikoin lämpötilat kohosivat yli 10 astetta ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammiksi. Jossakin päin Irlantia lämpötila on voinut olla korkeampikin kuin 20,1 astetta, mutta tämä tiedetään vasta kuukauden lopussa, kun pienten mittauspisteiden tiedot kerätään yhteen. Kerran aiemmin (4.11.1946) marraskuussa on päästy tasan 20 asteeseen.

Isossa-Britanniassa marraskuun lämpöennätykseksi mitattiin viime sunnuntaina 22,4 astetta (Trawsgoed, Länsi-Wales). Edellinen ennätys oli 21,7 astetta (4.11.1946).

Tänä viikonloppuna koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä rikottiin esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa (mm. mittaushistorian lämpimin marraskuun yö). Eilen 7.11.2015 Alankomaiden pääsääasemalla vuorokauden keskilämpötila oli 16,4 astetta, mikä on uusi koko mittaushistorian marraskuun ennätys (edellinen ennätys 15,9 astetta vuodelta 2009). Päivän korkein lämpötila 18,5 astetta oli myös päiväkohtainen sääaseman ennätys, ei kuitenkaan koko marraskuun ennätys (ennätys 18,7 astetta 3.11.2005). Lukema kuitenkin on 115-vuotisen mittaushistorian myöhäisin 18 celsiusasteen ylitys.

Ranskassa on viimeisimmän viikon ajan vietetty intiaanikesää. Jo pyhäinpäivän viikonloppu oli viime vuoden tapaan selvästi tavanomaista lämpimämpi. Lämpö on jatkunut myös tänä viikonloppuna. Esimerkiksi Bordeaux'ssa mitattiin uudeksi marraskuun lämpöennätykseksi 25,7 astetta. Edellinen ennätys oli 25,1 astetta marraskuulta 1925. Nyt Ranskan lämpötilat ovat olleet yli kymmenen astetta ajankohtaan nähden tavanomaista korkeampia.

Paikoin marraskuu on alkanut myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa hyvin lämpimänä. Esimerkiksi Floridan Tallahasseessa marraskuun kuuden ensimmäisen päivän lämpötilojen keskiarvo oli peräti 3,7 celsiusastetta (6,6 fahrenheitastetta) lämpimämpi kuin toiseksi lämpimin marraskuun alku vuodesta 1892 alkavan mittaushistorian aikana. Floridan lämpöaallosta voi lukea tarkemmin tästä linkistä. Myös New Yorkissa tehtiin eilen lämpöennätyksiä.

Vasta lokakuun lopulla näimme uutisista tiettävästi havaintohistorian voimakkaimman läntisellä pallonpuoliskolla syntyneen trooppisen hirmumyrskyn nimeltään Patricia, joka iskeytyi Meksikon länsirannikolle. Trooppinen sykloni Chapala rantautui tiistaina aamuyöllä Jemeniin 1. luokan hirmumyrskynä, mutta se toki vaimeni nopeasti maalle edetessään.

Erittäin historiallista on se, että Chapala on Jemenin koko havaintohistorian ensimmäinen varsinainen trooppinen sykloni (kansainvälisissä uutisissa käytetty nimeä hurrikaani, vaikkei kyseessä ole varsinainen hurrikaanien esiintymisalue). Pienempiä myrskyjä siellä on toki ollut ennenkin. Tänään jo toinen trooppinen sykloni, hirmumyrsky Megh, on iskenyt Jemeniin, jossa vastaavia myrskyjä ei ole havaittu ainakaan noin 40 vuoteen. Tämä on todella poikkeuksellista!

Tänään Kouvolan Sanomissa oli hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”

Ilmastodenialistit ihmettelevät joskus, miksi puhutaan vain lämpöennätyksistä muttei kylmyydestä (”olihan kesäkuukin vuonna 2015 kylmä”). Yksittäiset lämpöennätykset eivät tietenkään kerro mistään ilmastonmuutoksesta, mutta niiden toistuva ilmeneminen on osoitus ilmaston lämpenemisestä. Mielelläni kertoisin kyllä myös kylmyysennätyksistä, mutta eipä niitä juurikaan ole (kesäkuussakaan ei ollut ennätyskylmää, kesäkuu oli Suomen länsiosissa harvinaisen, mutta ei poikkeuksellisen viileä): ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä.”

Elämme siis säähistoriassa todella mielenkiintoisia aikoja, mihin vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi meneillään ole voimakas El Niño -ilmiö. Sen ansiosta esimerkiksi Atacaman aavikko on puhjennut kukkimaan!

Lue myös nämä

Australiassa lokakuussa useita koko mittaushistorian lämpöennätyksiä

Sääennätysten lokakuu Suomessa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa

Syyskuu ja vuosi 2015 ennätyslämpimiä lähes kaikilla mittareilla: 136-vuotisen mittaushistorian kymmenestä anomalialtaan lämpimimmästä kuukaudesta peräti kuusi tänä vuonna!

Kouvolan Yhteislyseoon voitto valon teemavuoden valtakunnallisessa videokilpailussa

Valoa Kolilla. Kuva: Jari Kolehmainen.

Biotieteiden opetuksen keskus BioPopin ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n järjestämän videokilpailun tulokset on julkaistu eilen. Kilpailulla haluttiin innostaa koululaisia ja lukiolaisia havainnoimaan valoa ja sen merkitystä luonnossa YK:n kansainvälisen valon teemavuoden mukaisesti. Kilpailun voittajiksi valittiin Kouvolan Yhteislyseon opiskelija Ville Puuri videollaan "Valoa ilmassa" sekä "Vaahtopäät", ykkösluokkalaisten ryhmä Virojoen koulusta. Puuri teki videon biologian valinnaisella ympäristöekologian kurssilla.

Kilpailun tuomaristo kuvailee Puurin videota seuraavasti: "Puurin videossa 'Valoa ilmassa' esiintyy monia valon ilmenemismuotoja: videossa on kuvattu muun muassa auringon, kuun, tähtien ja revontulten valoa. Video esittelee oivaltavalla tavalla valon merkitystä luonnossa. Toteutus oli teknisesti erinomainen ja kokonaisuus tasapainoinen ja miellyttävä."

Kolmen eri lukion yhdistyessä syksyllä 2015 toimintansa aloittanut Kouvolan Yhteislyseo siis jatkaa kunniakkaasti Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian perinteitä. Ympäristöekologian kurssilaisemme ovat saaneet 2000-luvulla palkintoja lähes vuosittain yhdessä tai useammassa valtakunnallisessa kilpailussa.

Lähde ja lisätietoja

Luma.fi: Videokilpailussa etsittiin valoa luonnosta

Katso Ville Puurin video tästä linkistä

BioPopin ja BMOL ry:n videokilpailu 2015: Valoa ilmassa / Ville Puuri

Lue myös nämä

Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi alkaa: Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille!

Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi alkaa: Mitä ympäristöekologian opiskelussa on saatu aikaan?

Australiassa lokakuussa useita koko mittaushistorian lämpöennätyksiä

Koala eli pussikarhu. Kuvan © robert cicchetti - Fotolia

Australiassa lokakuun 2015 valtakunnalliset maksimilämpötilojen keskiarvot ja myös minimilämpötilojen keskiarvot olivat mittaushistorian korkeimmat. Maksimilämpötiloissa anomalia eli poikkeama verrattuna tavanomaisen (pitkäaikaiseen lokakuiden keskiarvoon 1961-1990) oli 3,44 celsiusastetta (edellinen lokakuun ennätys 2,76 astetta vuodelta 2014) ja minimilämpötiloissa 2,34 astetta (edellinen lokakuun ennätys 1,64 astetta vuodelta 1988).

Valtakunnallinen keskilämpötilan anomalia oli 2,89 astetta, mikä on Australian mittaushistorian suurin minkään kuukauden anomalia. Edellinen lokakuun ennätys oli 2,14 astetta vuodelta 1988 ja kaikkien kuukausien ennätys 2,75 astetta syyskuulta 2013. Myös maksimilämpötilojen poikkeama tavanomaisesta oli suurempi kuin minkään aiemman kuukauden aikana koko mittaushistoriassa. Tässäkin edellinen ennätys (anomalia 3,41 astetta) oli syyskuulta 2013.

Suurella mantereella vaihtelutkin ovat suuria. Lokakuu korkein lämpötila oli 44,6 astetta ja alhaisin -6,4 astetta. Korkein yön minimilämpötila oli 29,3 astetta.

Lähde

Australian Government, Bureau of Meteorology: Australia in October 2015

Lue myös tämä

Sääennätysten lokakuu Suomessa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa

Suomen tilastohistorian marraskuun lämpöennätys tänään

Suomen tilastohistorian marraskuun lämpöennätys on tehty tänään osin föhntuulen vaikutuksesta: Jomalassa (Ahvenanmaalla) mitattiin 13,4 astetta ja Jyväskylässä 13,2 astetta. Edellinen ennätys oli Jomalan 13,0 astetta (12.11.1999).

Isossa-Britanniassa marraskuun lämpöennätykseksi mitattiin eilen 22,4 astetta (Trawsgoed, Länsi-Wales). Edellinen ennätys oli 21,7 astetta (4.11.1946).

Lue myös nämä

Sääennätysten lokakuu Suomessa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa

Syyskuu ja vuosi 2015 ennätyslämpimiä lähes kaikilla mittareilla: 136-vuotisen mittaushistorian kymmenestä anomalialtaan lämpimimmästä kuukaudesta peräti kuusi tänä vuonna!

Kouvolassa marraskuun lämpöennätys, koko Suomessa 8 kuukautta tavanomaista lämpimämpää