Kahdeksan viimeisintä vuotta mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä

Vuosien keskimääräiset globaalit pintalämpötilat 1950-luvun lopulta nykypäivään verrattuna vuosien 1991-2020 (vasen pystyakseli) ja esiteollisen ajan eli vuosien 1850-1900 (oikea pystyakseli) keskilämpötilaan. Vuoden 2022 keskilämpötila (oikeanpuolimmainen pylväs) perustuu vain ERA5-lämpötilamittauksiin. Muiden vuosien tiedot perustuvat kuuteen eri mittaussarjaan: ERA5 (C3S/ECMWF), JRA-55 (Japanin ilmatieteen laitos), GISTEMPv4 (NASA), HadCRUT5 (Met Office Hadley Centre), NOAAGlobalTempv5 (NOAA) ja Berkeley Earth. Kun klikkaat diagrammia, saat sen näkymään suurempana. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. 

Vuosi 2022 oli maailman sää- ja ilmastohistoriassa monella tavalla poikkeuksellinen. Eurooppalainen Copernicus Climate Change Service on koonnut tietoja eilen julkaistuun Global Climate Highlights - Globe in 2022 -koosteeseen.

Euroopassa mittaushistorian lämpimin kesä ja toiseksi lämpimin vuosi

Euroopassa kesä 2022 oli koko mittaushistorian lämpimin. Edellinen ennätys tehtiin vasta vuotta aiemmin eli vuonna 2021. Yksittäisistä kuukausista lokakuu oli mittaushistorian lämpimin, lähes kaksi astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Koko vuosi 2022 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vuoden 2020 ennätyksestä jäätiin 0,3 asteen päähän. Islantia lukuun ottamatta kaikkialla Euroopassa oli lämpimämpää kuin vuosien 1991-2020 pitkäaikainen keskiarvo. 

Globaalisti kahdeksan viimeisintä vuotta mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä

Globaalisti vuosi 2022 oli ERA5-lämpötilamittausten mukaan mittaushistorian viidenneksi lämpimin, noin 0,3 astetta vertailukautta 1991-2020 lämpimämpi ja noin 1,2 astetta esiteollista aikaa (1850-1900) lämpimämpi. Tämä on erityisen merkittävää siksi, että viime vuoden aikana vaikutti luontaisesti maapalloa viilentävä La Niña -ilmiö. Jos olisi ollut El Niño -vuosi, lämpötilat olisivat olleet korkeampia.

Mittaushistorian neljä lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat olleet 2016, 2020, 2019 ja 2017. Kahdeksan viimeisintä peräkkäistä vuotta ovat olleet yli asteen lämpimämpiä kuin esiteollinen aika. Samalla ne ovat olleet koko globaalin mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet. 

Toki ennen ihmisen olemassaoloa maapallon historiassa on ollut luonnollisista syistä (esimerkiksi Auringon aktiivisuuden muutokset, maapallon kiertoradan ja pyörimisakselin muutokset, litosfäärilaattojen liikkeet) paljon nykyistä lämpimämpiä aikakausia.

Lämpöennätyksiä sekä napa-alueilla että tropiikissa

Antarktisella oli lämpöaalto maaliskuussa 2022. Esimerkiksi Vostok-tutkimusasemalla, joka sijaitsee itäisellä Etelämantereella lähellä magneettista etelänapaa, mitattiin lämpötilaksi -17,7 astetta. Se on lämpimin koko Vostokin 65-vuotisen mittaushistorian aikana havaittu lämpötila. Helmikuun loppupuolella Antarktiksella oli mittaushistorian pienin päiväkohtainen merijään laajuus.

Arktisella alueella esimerkiksi Grönlannissa syyskuu oli kahdeksan astetta keskimääräistä lämpimämpi. Tähän vaikuttivat etelästä ja lounaasta puhaltaneet tavallista lämpimämmät tuulet.

Ennätyksiä rikottiin myös trooppisella ja subtrooppisella alueella. Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa mitattiin erittäin korkeita lämpötiloja ennen kesämonsuunia. Kevään lämpöaalto toikin tullessaan sekä maksimi- että minilämpötilojen uusia ennätyksiä. Kesällä pitkäaikainen lämpöaalto ja kuivuus vaivasivat Keski- ja Itä-Kiinassa. Heinä-elokuussa Pakistanissa oli ennätyksellisiä sademääriä, mikä aiheutti osassa maata suuria tulvia.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus korkein kahteen miljoonaan vuoteen

Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet jatkoivat nousuaan vuonna 2022. Hiilidioksidipitoisuus nousi alustavien tietojen mukaan 2,1 ppm (miljoonasosaa) ja metaanipitoisuus 12 ppb (miljardisosaa). Vuoden keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä oli 417 ppm ja metaanipitoisuus 1894 ppb.

Sekä hiilidioksidi- että metaanipitoisuus olivat vuonna 2022 korkeampia kuin kertaakaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Kun katsotaan myös muita analyysejä, hiilidioksidipitoisuuden voidaan sanoa olleen korkeampi kuin kertaakaan aiemmin yli kahteen miljoonaan vuoteen ja metaanipitoisuuden korkeampi kuin kertaakaan aiemmin yli 800 000 vuoteen. 

Lähteet

Copernicus Climate Change Service: 2022 saw record temperatures in Europe and across the world

Copernicus Climate Change Service: Global Climate Highlights 2022

Copernicus Climate Change Service: Globe in 2022

Lue myös nämä

Vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, elokuu paikoitellen jopa ennätyslämmin

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, elokuu paikoitellen jopa ennätyslämmin

Ilmatieteen laitoksen hetki sitten julkaiseman tiedotteen mukaan vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila oli noin +3,8 astetta, mikä on 0,9 astetta enemmän kuin vuosien 1991‒2020 pitkäaikainen keskiarvo. Korkein lämpötila +32,9 astetta mitattiin Porin lentoasemalla 28. kesäkuuta.

Myös suurin osa yksittäisistä kalenterikuukausista oli tavanomaista lämpimämpiä. Elokuu oli paikoin jopa ennätyslämmin. Havaintopaikkakohtaisia elokuun ennätyksiä rikottiin tai sivuttiin 18 mittausasemalla, jotka ovat toimineet vähintään 30 vuotta. Tämä on yli viidesosa yli 30 vuotta toimineista havaintopaikoista. Elokuu oli esimerkiksi Heinolan 114-vuotisen mittaushistorian ja Tohmajärven 96-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla elokuu oli mittaushistorian vähäsateisin, kun taas Teuvalla elokuu oli aseman 108-vuotisen mittaushistorian sateisin.

Koko kesä eli kesä-elokuun jakso oli suuressa osassa Suomea harvinaisen lämmin, Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen lämmin. Neljällä asemalla rikottiin mittaushistorian koko kesän lämpötilakeskiarvon ennätys tai sivuttiin mittaushistorian lämpimintä kesää. Nämä havaintopisteet olivat Sallan Värriötunturi, Sodankylän Lokka, Kuusamon lentoasema ja Inarin Saariselän matkailukeskus.

Vuonna 2022 vain huhtikuu, syyskuu ja joulukuu olivat suuressa osassa Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempiä. Joulukuun keskilämpötila oli maan länsiosassa ja Lapissa pääosin 1‒2 astetta tavanomaista kylmempi. Alin lämpötila -34,2 astetta mitattiin Utsjoen Kevojärven havaintoasemalla 13. joulukuuta ja ylin lämpötila +7,0 astetta Ahvenanmaan maakunnassa Kumlingen kirkonkylällä 31. joulukuuta.

Lähteet

Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2023: Vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi

Ilmatieteen laitoksen tiedote 1.9.2022: Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin

Lue myös nämä

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Nautitaan jouluna lökäriä ja molvaa!

Mikä aine tuoksuu joulukuusessa? Entä hyasintissa ja kynttilässä? Mistä tulevat hyasintin, piparkakun, pomeranssin ja glögin nimi? Mitä lipeäkala oikeastaan on? Haluatko kuulla aidon Sylvian joululaulun? Miten Kouvola liittyy joululaulujen historiaan? Lue hauskat joulufaktat tästä tekstistä ja yllätä mielenkiintoisilla yksityiskohdilla joulupöydässä!

Joulukuusimato (Spirobranchus giganteus).
(Source: Wikipedia. This image was originally posted to Flickr by Richard Ling at http://flickr.com/photos/82825649@N00/438038501.
It is licensed under the terms of the CC BY-NC-ND 2.0.)

Joulukuusimadot muistuttavat joulukuusta

Putkimatoihin kuuluvat joulukuusimadot (Spirobranchus giganteus) ovat todella värikkäitä, joko punaisia, oransseja, keltaisia tai sinisiä. Nämä parin sentin mittaiset koralliriutoilla elävät joulukuusimadot käyttävät putkimaisia ulokkeitaan sekä planktonin saalistukseen että hengittämiseen. Kannattaa katsoa myös tämä video.

Joulukuusimatoja emme Suomen joulussa näe. Kuusemme kuitenkin koristellaan hieman näitä matoja muistuttaviksi, mistä madot ovat nimensä saaneetkin. Millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulukuusi? Jos kuuseen siirretään esimerkiksi meduusalta tai tulikärpäseltä loiston aiheuttava geeni, saadaan aikaan itsevalaiseva kuusi, johon ei tarvita lainkaan kynttilöitä! Tällaiset puut voisivat korvata myös teitä valaisevat katuvalot. Vastaavalla tekniikalla on jo tehty esimerkiksi pimeässä loistava tupakkakasvi sekä fluoresoivia sikoja ja kissoja.

Joulun äänimaailmassa hauskoja erikoisuuksia

Sakari Topeliuksen jouluaattona 1853 sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu (suomentanut opettaja Martti Korpilahti, säveltänyt Carl Collan), puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, ilmeisesti mustapääkerttu, tieteelliseltä nimeltään Sylvia atricapilla. Aidon Sylvian joululaulun eli mustapääkertun äänen voit kuunnella Elävä luonto -sivuston äänigalleriasta. Kuvitettu Sylvian joululaulu kannattaa katsoa Aarne Hagmanin Aken mediaa -blogista.

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja ja kouvolalainen opettaja Aukusti Simojoki (aiemmin Simelius, 1882-1959) kirjoitti säveleen sopivat suomenkieliset sanat alunperin virolaiseen joululauluun Kilisee, kilisee kulkunen. Virossa laulun nimi on Tiliseb, tiliseb aisakell. On todella hauskaa kuunnella laulu YouTubesta viroksi esitettynä.

Joulun äänimaailmaan kuuluu myös monia mielenkiintoisia bahuvriihiyhdyssanoja, joiden tarkoittama asia ei kuulu samaan lajiin eikä samaan luokkaan kuin yhdyssanan jälkimmäinen osa. Hyviä esimerkkejä ovat kirkassilmä, silkohapsi, herkkusuu ja (Petteri) Punakuono.

Joulun tuoksut ja hajut yllättävät

Kynttilöitä on tehty jo 5000 vuotta. Nykyisissä kynttilöissä ei yleensä käytetä oikeaa steariinia, jota saadaan nautojen, vuohien ja lampaiden rasvasta (tai palmuöljystä), vaan useimmiten öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvää parafiinia. Steariinin hyvän kynttilämäisen tuoksun sijaan parafiini ei tuoksu miltään tai huonolaatuisena haisee pahalta ja savuttaa. Toki kynttilöihin on käytetty myös traania eli valaanrasvaa, kallista mehiläisvajaa sekä pahanhajuista ja savuttavaa talia.

Yksi suosituimmista joulukukista on Carl von Linnén nimeämä hyasintti (Hyacinthus orientalis). Nimen pohjana on Kreikan mytologian Hyakinthos eli Hyacinthus, komea spartalainen prinssi, johon sekä Apollon-jumala että tuulen jumala Zephyros (Zefyr) olivat rakastuneet. Hyakinthos kuitenkin kuoli kiekonheitto-onnettomuudessa kiekon osuessa hänen päähänsä mahdollisesti mustasukkaisen Zephyroksen aiheuttaman tuulenpuuskan takia. Tämän jälkeen Apollon taikoi Hyakinthoksen verestä kukan, joka ei kuitenkaan alkuperäisen käsityksen mukaan liene ollut tämä nykyisin hyasinttina tuntemamme laji.

Suomen ensimmäinen joulukukkana esitelty hyasintti lienee nähty helsinkiläisen kukkakaupan ikkunassa vuonna 1879. Hyasintin pistävän voimakas tuoksu tulee hieman kanelia muistuttavasta kanelialkoholista, jolle monet ovat allergisia. Kukan nimi voisikin hyvin olla hajusintti. Voimakkaimmin tuoksuu sininen hyasintti, miedoimmin valkoinen.

Joulukuusessa puolestaan tuoksuu alfapineeni, joka on tärpätin pääkomponentti (50-80 %). Onko sinulla oma tekokuusi? Katsopa Fingerporin näkemys asiasta!

Jeesus sai itämaan tietäjiltä lahjaksi kultaa, suisuketta ja mirhaa (mirhamia). Lue tästä linkistä perusteellinen kuvaus siitä, mitä suitsuke ja mirhami ovat.

Joulun herkut täynnä mielenkiintoista historiaa

Monen mielestä keittämisvaiheessa pahalta haiseva lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva jouluherkku, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyisin lähes kaikki Suomessa myytävä lipeäkala on kuivattua molvaa (Molva molva), koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa.

Lipeäkala pehmitetään ja proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä. Lipeäkalan emäksisyys tekee hyvää ylensyönnin jälkeen. Eksoottiset eväät -ruokablogin mukaan lipeäkalan valmistaminen on oikea kemistin unelma ja lopputuotteena syntyvä valkoinen kala oli jouluna 2011 ainoa valkoinen asia.

Syksyllä 1993 Birminghamin yliopistossa järjestettiin kulinaristeille "eksoottinen suomalainen illallinen". Tilaisuuden jälkeen järjestäjät saivat kirjeen, jossa Suomen Kulttuurirahastoa kehotettiin ottamaan toimintaansa mukaan myös ruokakulttuuri, "paitsi ei lipeäkalaa, joka kyllä on kulttuuria, mutta ei ruokaa".

Hyvältä tuoksuvien piparkakkujen alkuperäinen mauste on pippuri, mihin viittaa myös piparkakkujen ruotsalainen nimitys pepparkaka.

Joululeivonnaisten mausteena käytetään usein pomeranssin (sitrushedelmä) kuorta. Nimi pomeranssi pohjautuu latinan omenaa tarkoittavaan sanan (pomum) ja italian appelsiinia tarkoittavan sanan (arancia) yhdistelmään. Alkuaan persialaislähtöinen arancia on muuntunut esimerkiksi englannin kielessä muotoon orange, joka tarkoittaa sekä appelsiinia että oranssia. Suomessakin appelsiinia sanottiin vielä 1800-luvun lopulla nimellä oranssi. Värin nimitykseksi oranssi muuntui vasta 1900-luvun alkupuolella.

Glögi puolestaan on sanana lainattu ruotsin kielen glögg-sanasta, joka taas on muodostettu sanaliitosta glödgat vin (hehkutettu viini). Suomessa glögi-sanaa on alettu käyttää 1900-luvun alkupuolella. Sitä ennen ainakin Elias Lönnrotin sanakirjassa vuodelta 1874 puhuttiin lökäristä.

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi

”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha”, sanotaan. Itä-Pohjanmaalta peräisin olevan ajatelman mukaan ”joulurauha kestää Tuomaanpäivästä (21. joulukuuta) loppiaiseen; silloin ei saa metsää rikkoa eikä kehrätä, muuten karhu syö kesällä lehmiä”. Joulun juhlinta tosin on usein aloitettu jo ennen Tuomaanpäivää, sillä ”Antti (30. marraskuuta) joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa”.

Vanhan kansan mukaan joulu jatkuu Nuutinpäivään asti. Perinteisesti (1600-luvulle asti) Knuutinpäivää kuitenkin vietettiin jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta eikä 13. tammikuuta. Sotkamossa joulun juhliminen on lopetettu jo hyvissä ajoin: ”Hyvä tuomas joulun tuopi, Tapani takaisin viepi.”

Heikinpäivänä talven selkä katkeaa

Tammikuu on talven sydän ja satovuoden keskikohta. Tammikuun alkuosa tammi lieneekin alkuaan tarkoittanut akselia, napaa tai keskipuuta. Lappeella sanottiin ennen, että ”sydänkuu surkein, vaahtokuu vaikein, hankikuu haikein”. Sydänkuu luonnollisesti tarkoitti tammikuuta, vaahtokuu helmikuuta ja hankikuu maaliskuuta.

Talven ajateltiin ennen olevan puolivälissä Heikinpäivänä (19. tammikuuta). Kesälahtelaisen sanonnan mukaan karhukin toteaa silloin, että ”joko on yö puolessa, nälkä suolessa”.

Lue myös nämä

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Kultaa, suitsuketta ja mirhamia

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa 83 senttimetriä lunta

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Rentouttavaa ja rauhallista joulua!

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa 83 senttimetriä lunta

Helsinki-Vantaalla mittaushistorian lumensyvyysennätys joulukuussa on 83 senttimetriä 19. joulukuuta vuonna 1965. Jouluaaton lumensyvyys vuonna 1965 oli Helsinki-Vantaalla 78 senttimetriä. Kaisaniemessäkin lunta on ollut joulukuussa (13.12.1915) peräti 70 senttimetriä.

Lue myös nämä

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2021. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22 senttimetriä ja 2000-luvulla 16 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19 senttimetriä ja vuosina 2000-2021 puolestaan 12,5 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2021). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Historiallinen hetki: Maapallon väkiluku ylittää marraskuussa kahdeksan miljardin rajan ja Intian väkiluku on ohittamassa Kiinan

Arviot maailman väestönkasvusta (%, vasen pystyakseli) ja väkiluvusta (miljardia, oikea pystyakseli) vuosina 1950-2022 ja skenaario vuosille 2022-2050. Credit: United Nations Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2022). World Population Prospects 2022: Summary of Results. UN DESA/POP/2022/TR/NO. 3. License: Creative Commons license (CC BY 3.0 IGO).

Maailman väkiluku ylittää 8 miljardia marraskuun puolivälissä ja on korkeimmillaan 10,4 miljardia tämän vuosisadan lopulla

YK:n äskettäin julkaiseman World Population Prospects 2022 -raportin mukaan maapallon väkiluku ylittää 8 miljardin rajan noin 15. marraskuuta 2022. Ennusteen mukaan maailman väkiluku vuonna 2030 tulee olemaan 8,5 miljardia ja vuonna 2050 puolestaan 9,7 miljardia. Väkiluku saavuttaa 10,4 miljardin rajan 2080-luvulla. Sen jälkeen väkiluku ei näyttäisi enää kasvavan, vaan väkiluku vakiintuu tälle tasolle ainakin vuoteen 2100 asti. 

Historian saatossa maapallon väkiluvun arvioidaan kasvaneen näin:

-Vuonna 10 000 eaa.: maapallolla kuusi miljoonaa asukasta

-Vuonna 0: maapallolla 250 miljoonaa asukasta

-Vuonna 1804: maapallolla miljardi asukasta

-Vuonna 1927: maapallolla 2 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 123 vuodessa)

-Vuonna 1960: maapallolla 3 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 33 vuodessa)

-Vuonna 1974: maapallolla 4 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 14 vuodessa)

-Vuonna 1987: maapallolla 5 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 13 vuodessa)

-Vuonna 1999: maapallolla 6 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)

-Vuonna 2011: maapallolla 7 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)

-Vuonna 2022: maapallolla 8 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 11 vuodessa)

Tarkkoja väkilukuja on kuitenkin todellisuudessa mahdotonta sanoa. Tähän liittyviä ongelmia olen pohtinut aiemmassa blogikirjoituksessani.

Intian väkiluku ohittaa Kiinan ensi vuonna

Sekä Kiinassa että Intiassa on yli 1,4 miljardia ihmistä. Kiinassa syntyneiden määrä on romahtanut vuoden 2016 jälkeen. Intian väkiluku ohittaakin Kiinan väkiluvun vuonna 2023, jolloin Kiinan väkiluku alkaa laskea. Yli puolet maailman väkiluvun kasvusta vuosina 2022-2050 tapahtuu vain kahdeksassa valtiossa: Kongon demokraattinen tasavalta, Egypti, Etiopia, Intia, Nigeria, Pakistan, Filippiinit ja Tansania. 

Vuonna 2050 Intiassa tulee ennusteen mukaan olemaan 1,7 miljardia asukasta ja valtioiden väkilukutilastoissa toiseksi pudonneessa Kiinassa 1,3 miljardia asukasta. Sen jälkeen tulevat Yhdysvallat ja Nigeria, joissa kummassakin on noin 375 miljoonaa asukasta.

Väestönkasvu on hidastunut alle yhteen prosenttiin

Elinajanodote eli vastasyntyneelle laskettu oletettu keskimääräinen elinikä muuttumattomissa olosuhteissa oli globaalisti 72,8 vuotta vuonna 2019 (naisilla 73, 8 vuotta ja miehillä 68,4 vuotta), mikä on 9 vuotta enemmän kuin vuonna 1990. Vuonna 2021 elinajanodote oli kuitenkin vuotta 2019 pienempi, vain 71,0 vuotta. Tähän vaikutti lähinnä covid-19-pandemia. Vuonna 2050 elinajanodote tulee ennusteen mukaan olemaan 77,2 vuotta.

Vuonna 2021 hedelmällisyysluku eli naisen elämänsä aikana synnyttämien lasten lukumäärä keskimäärin oli globaalisti 2,5, mikä on viisi lasta vähemmän kuin vuonna 1950. Vuoteen 2050 mennessä hedelmällisyysluku tulee putoamaan noin 2,1:een. Tällä hetkellä globaali väestönkasvu on alle 1,0 % ensimmäistä kertaa World Population Prospects -raporteissa, jotka tarkastelevat tilannetta vuodesta 1950 alkaen.

Lähteet

United Nations Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2022). World Population Prospects 2022: Summary of Results. UN DESA/POP/2022/TR/NO. 3.

United Nations Department of Economic and Social Affairs. World Population Prospects 2022.

Lue myös nämä

Meitä on nyt 7 miljardia - vai onko?

Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100