Särkänniemen delfiinit ja eläinten oikeudet

Delfinaarioihin verrattuna astetta parempi vaihtoehto on merinisäkkäisiin tutustuminen niiden luonnollisessa elinympäristössä. Tässäkin on kuitenkin muistettava pysyä tarpeeksi kaukana, jotta eläinten luonnolliset toiminnot eivät pahasti häiriinny. Ihmiskunnan tuottama melusaaste on levinnyt jo meriinkin.

Särkänniemen delfiineiden kohdalla kaikki meni pieleen jo 30 vuotta sitten, kun ensimmäiset delfiinit pyydystettiin luonnosta. Nyt jäljellä oli vain huonoja vaihtoehtoja.

Uusimpien tietojen mukaan Särkänniemen delfiinien uudessa sijoituspaikassa Atticassa aloitetaan syksyllä ihmisille järjestettävät kalliit ja kiistellyt delfiiniterapiakurssit. Edes lauman pysyminen yhdessä ei ole täysin taattua, vaan delfiininit voivat jatkossa joutua toisistaan erilleen. Ainakin osa Särkänniemen delfiinien kouluttajista onkin selväsanaisesti vastustanut toteutettua siirtoa. Attica kuitenkin täyttää viralliset kriteerit.

Jossakin määrin ymmärrän salaisen siirto-operaation, millä yritettiin taata rauhallinen ja turvallinen siirto. En kuitenkaan ole yhtään samaa mieltä siitä, että syntyneessä kohussa olisi kyseessä vain "älytöntä kohkaamista neljästä eläimestä, joita on maailmassa miljoonia" (Särkänniemen hallituksen jäsenen kommentti). Miten olisi suhtauduttu, jos Näsinneula olisi salaisessa operaatiossa kadonnut yön aikana? Toisaalta myöskään eläinoikeusjärjestöjen tiedotus ei ollut sataprosenttisesti onnistunutta.

Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio kirjoittaa Seura-lehden kolumnissaan "Ihmisen paras ystävä" erinomaisen kannanoton delfiineistä ja yleisemminkin eläimistä.

Vieläkö joku oikeasti haluaa pandat Ähtäriin? Vieläkö joku haluaa ulkomaanmatkoilla ratsastaa norsulla?

Edes eläinten turvakodit eivät välttämättä nimestään huolimatta ole eläinoikeuksien kannalta hyviä. Hieman kyseenalaisuuden rajoilla pyörii esimerkiksi norsujen turvakodiksi itseään mainostava Pattayan norsukylä, Pattaya Elephant Village. Onneksi matkanjärjestäjät ovat kuitenkin tehneet myös paljon positiivisia parannuksia kohti yhä eettisempää matkailua.

Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti, olette ajatuksissani.

Lue myös nämä

ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa

Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä?

Nopeasti edennyt ReilutBlogit-kampanja haastaa pohtimaan eettistä matkailua

Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula?

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Anna Abreu, Jenni Haukio, Michael Monroe, Jasper Pääkkönen, Enni Rukajärvi...

PS. Tämä blogikirjoitukseni on poikkeuksellisesti henkilökohtainen kannanotto eikä tieteellisiin tutkimuksiin perustuva näkemys.

Heinäkuu koko 137-vuotisen mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi ja ennätyslämpimien kuukausien putki ennätyspitkä

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-heinäkuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for July 2016, published online August 2016.

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA:n mukaan heinäkuu oli 15. peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi, kun verrataan kunkin kuukauden maailmanlaajuista maa- ja merialueiden yhdistettyä lämpötilaa vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian ko. kuukausien lämpötiloihin. Koskaan aiemmin 137-vuotisessa mittaushistoriassa ei ole havaittu näin pitkää ennätyslämpimien kuukausien putkea.

Heinäkuussa maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila oli maailmanlaajuisesti 0,87 ± 0,17 celsiusastetta korkeampi kuin 1900-luvun heinäkuiden keskiarvo. Vasta viime vuonna tehty aiempi heinäkuun ennätyslämpötila ylittyi 0,06 asteella. Samalla heinäkuu oli 40. peräkkäinen heinäkuu, jolloin 1900-luvun heinäkuiden keskimääräinen lämpötila ylittyi. Viimeksi tuon keskiarvon alle jäätiin heinäkuussa 1976.

Heinäkuu 2016 oli todennäköisesti 379. peräkkäinen kuukausi, jolloin 1900-luvun keskimääräinen lämpötila ylittyi. Viimeksi 1900-luvun keskiarvoa alempi kuukausilämpötila mitattiin joulukuussa 1984.

Vaikka heinäkuu olikin mittaushistorian lämpimin heinäkuu, se oli anomalialtaan (poikkeamaltaan verrattuna keskimääräiseen ko. kuukauden lämpötilaan 1900-luvulla) "vasta" mittaushistorian 15. lämpimin kuukausi (anomaliatilastossa jaetulla 15. sijalla elokuun 2015 kanssa) koko mittaushistorian kaikkien kuukausien joukossa.

Koska heinäkuu kuitenkin on globaalisti vuoden kaikista kuukausista lämpimin, heinäkuu 2016 oli maa- ja merialueiden yhdistettyjä absoluuttisia lämpötiloja (ei anomalioita) tarkasteltaessa koko mittaushistorian kaikista 1639 kuukaudesta lämpimin. Maa- ja merialueiden globaali keskilämpötila oli 16,67 astetta. Edellinen ennätys tehtiin vasta heinäkuussa 2015.

Mittaushistorian 16 anomalialtaan (poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) lämpimintä kuukautta. Näistä 15 kuukautta on aivan viime kuukausia helmikuusta 2015 alkaen. Koko mittaushistorian (1639 kuukautta) aiemmista kuukausista TOP 16 -listalle on päässyt vain tammikuu 2007. Viimeisessä sarakkeessa oleva luku kertoo poikkeaman verrattuna 1900-luvun ko. kuukausien keskiarvoon. Viimeksi 1900-luvun keskiarvon alle on jääty  joulukuussa 1984. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, Top 15 Monthly Global Land and Ocean Temperature Departures from Average.

Myös pelkkiä merialueita tarkasteltaessa kulunut heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Nyt 40 peräkkäistä heinäkuuta on ylittänyt merialueilla 1900-luvun heinäkuiden keskiarvon. Mittaushistorian 13 suurinta merilämpötilojen kuukausianomaliaa on mitattu viimeisimpien 13 kuukauden aikana.

Merialueilla vallitsi heinäkuussa ENSO-neutraalit olosuhteet. Siellä ei siis havaittu El Niñoa eikä La Niñaa, joskin päättyneen El Niñon vaikutus oli vielä nähtävissä. Elo-lokakuussa saattaa kehittyä viilentävä La Niña -ilmiö. Todennäköisyys La Niñan kehittymiseen pohjoisen pallonpuoliskon syksyn ja talven 2016-2017 aikana on 55-60 prosenttia.

Pelkkiä maa-alueita katsottaessa päättynyt heinäkuu oli koko mittaushistorian heinäkuiden lämpötila-anomalioissa jaetulla ensimmäisellä sijalla yhdessä heinäkuun 1998 kanssa. Nyt 24 peräkkäistä heinäkuuta on ylittänyt maa-alueilla 1900-luvun heinäkuiden keskiarvon. Viimeksi tätä vertailuarvoa viileämpää oli heinäkuussa 1992.

Tammi-heinäkuun 2016 jakso oli globaalit maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistettyinä mittaushistorian lämpimin ko. kuukausien jakso. Viime vuonna tehty edellinen ennätys ylittyi 0,19 asteella ja 1900-luvun keskiarvo 1,03 ± 0,17 asteella.

Lähde

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for July 2016, published online August 2016, retrieved on August 17, 2016.

Lue myös nämä

Nasan tilastojen mukaan heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja ehkä myös kaikista kuukausista lämpimin

Japanin ilmatieteen laitos: Heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Nasan tilastojen mukaan heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja ehkä myös kaikista kuukausista lämpimin

Nasan GISS-tilastojen mukaan heinäkuu oli maailmanlaajuisesti maa- ja merialueilla keskimäärin 0,84 celsiusastetta tavanomaista (vertailukauden 1951-1980 heinäkuita) lämpimämpi ja siten mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Nasan tilastoissa on nyt koettu kymmenen tavanomaiseen verrattuna ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin.

Nasan mukaan maa- ja merialueiden yhdistetty anomalia (lämpötilapoikkeama tavanomaisesta) ei ole heinäkuussa ylittänyt 0,8 astetta koskaan aiemmin. Lisäksi 0,7 asteenkin anomalia on päivitettyjen tietojen mukaan saavutettu heinäkuussa vain neljästi aiemmin koko mitttaushistorian (1880-2016) aikana: vuosina 2015 (+0,73 astetta), 2011 (+0,74 astetta), 2009 (+0,72 astetta) ja 1998 (+0,70 astetta). Viimeksi heinäkuu on ollut vertailukautta 1951-1980 viileämpi vuonna 1985 (-0,01 astetta). 

Heinäkuu lienee ollut myös kaikista mittaushistorian kuukausista todelliselta lämpötilaltaan globaalisti mittaushistorian lämpimin, vaikka kuukausikohtainen anomalia ei olekaan kaikista kuukausista suurin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Tämä on myös syy siihen, miksi kuukausien lämpimyyttä tai kylmyyttä on havainnollisempi tarkastella anomalioina kuin kuukausien absoluuttisina lämpötiloina.

Anomalialtaan eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaisiin ko. kuukausien keskiarvoihin (1951-1980) kaikista kuukausista kuusi lämpimintä ovat päivitettyjen tietojen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina helmikuu 2016 (+1,32 astetta), maaliskuu 2016 (+1,28 astetta), tammikuu 2016 (+1,16 astetta), joulukuu 2015 (+1,10 astetta), huhtikuu 2016 (+1,08 astetta) ja lokakuu 2015 (+1,07 astetta).

Lue myös nämä

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki ja 378 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää

Japanin ilmatieteen laitos: Heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin

Japanin ilmatieteen laitos: Heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin

Heinäkuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 heinäkuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien heinäkuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in July.

Japanin ilmatieteen laitoksen hetki sitten julkaisemien tietojen mukaan heinäkuu 2016 oli maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1891 alkavien tilastojen maailmanlaajuisesti lämpimin heinäkuu. Vuosien 1981-2010 heinäkuiden keskimääräinen globaali lämpötila ylittyi nyt 0,44 celsiusasteella ja 1900-luvun heinäkuiden keskilämpötila 0,78 asteella.

Mittaushistorian viisi lämpimintä heinäkuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina heinäkuut 2016 (+0,44°C yli vertailukauden 1981-2010 heinäkuiden keskiarvon), 2015 (+0,38°C), 1998 (+0,30°C), 2014 (+0,28°C) ja jaetulla viidennellä sijalla 2010 sekä 2005 (+0,24°C). Mittaushistorian aikana heinäkuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,68 astetta vuosisadassa.

Viimeisimmän vuoden aikana globaali keskilämpötila on Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan joka kuukausi toukokuuta lukuun ottamatta tehnyt uuden koko mittaushistorian kuukausikohtaisen lämpöennätyksen tai ainakin sivunnut aiempaa ennätystä. Tähän ovat vaikuttaneet ilmastonmuutos ja El Niño -sääilmiö yhdessä.

Lähde

Japan Meteorological Agency: Monthly Anomalies of Global Average Surface Temperature in July (1891 - 2016, preliminary value)

Lue myös nämä

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki ja 378 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Suomessa on todella monia kauniita istuskelupaikkoja!

Syksyn sääennuste 2016

Viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen syksyn 2016 vuodenaikaisennusteissa Suomen sää näyttää keskimäärin tavanomaiselta tai hieman tavanomaista lämpimämmältä. Tavanomaiseen verrattuna kaikkein sateisin ja viilein on elokuu, mutta syyskuusta voi tulla kaunis. Erittäin alustavissa talven 2016-2017 ennusteissa sää vaikuttaa keskimäärin tavanomaista leudommalta ja ehkä myös sateisemmalta.

Kuvan © JenkoAtaman - Fotolia

ECMWF: Normaalilämpötiloja tai varsinkin Pohjois-Suomessa hieman tavanomaista lämpimämpää

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) arvioi, että syyskuun alusta marraskuun loppuun ulottuvalla jaksolla Länsi-Suomen lämpötilat ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia, muualla Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimäärin 0-0,5 astetta tavanomaista lämpimämpää ja Lapissa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

NOAA/NWS: Sateista ja talvea kohti mentäessä tavanomaiseen verrattuna lämpenevää

Kolmen kuukauden jaksoja tarkasteltaessa elo-lokakuun lämpötilat ovat lähes koko Suomessa täysin tavanomaisia. Lämpeneminen tavanomaiseen verrattuna alkaa näkyä syys-marraskuussa, jolloin lähes koko Suomen lämpötilat ovat 0,5-1 astetta yli pitkäaikaisten keskiarvojen. Loka-joulukuussa poikkeama tavanomaiseen verrattuna on jo +0,5-2 astetta siten, että kaikkein lämpimintä on Keski- ja Kaakkois-Suomessa. Marras-tammikuussa koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta on tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Sama toistuu myös hyvin alustavissa joulu-helmikuun ja tammi-maaliskuun 2017 ennusteissa.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat marraskuu, joulukuu ja varsinkin tammikuu, jolloin Suomessa voi olla keskimäärin 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on elokuu, jolloin lämpötilat varsinkin Lounais-Suomessa jäävät 0-1 astetta tavanomaisen alapuolelle. Syyskuussa Etelä-Suomi on tavanomaisissa lukemissa, kun taas Pohjois-Suomessa ylletään 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpiin lukemiin. Lokakuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia arvoja. Jos poikkeamaa johonkin suuntaan esiintyy, todennäköisemmin on tavanomaista hieman lämpimämpää kuin viileämpää.

Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät näyttävät Suomessa monin paikoin hieman tavanomaista suuremmilta. Selvimmin tämä näkyy marras-tammikuun jaksolla ja heikoimmin syys-marraskuussa sekä tammi-maaliskuussa.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin koko Suomessa on elokuu. Tavanomaista sateisempaa on myös joulu- ja tammikuussa sekä todennäköisesti loka- ja marraskuussakin. Syyskuussa voi olla monin paikoin tavanomaista kuivempaa, mutta alueelliset vaihtelut ovat hyvin suuria.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Venäjän ilmatieteen laitos: Hieman tavanomaista lämpimämpi syksy varsinkin Lounais-Suomessa

Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste syys-marraskuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää koko Suomeen hieman tavanomaista lämpimämpää säätä. Selvimmin tämä näkyy venäläisessä ennusteessa muista ennusteista poiketen Lounais-Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia.

IRI: Tavanomaista lämpimämpi syksy todennäköisimmin Pohjois-Suomessa

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) sään vuodenaikaisennusteen mukaan koko Suomessa on odotettavissa elo-lokakuun kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin tavanomaista lämpimämpää 75-80 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 15-20 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää vain 5 %:n todennäköisyydellä.

Syys-marraskuussa Suomessa on tavanomaista lämpimämpää 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Aivan pohjoisimmassa Suomessa todennäköisyys tavanomaista korkeampiin lämpötiloihin on vielä hieman tätäkin korkeampi.

Loka-joulukuussa sekä marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on tavanomaista lämpimämpää 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Keski-Suomessa vastaavat lukemat ovat 45 %, 35 % ja 20 %, Pohjois-Suomessa 50 %, 35 % ja 15 %.

Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla.

Japanin ilmatieteen laitos: Koko Suomen syksy keskimäärin täysin tavanomainen

Kolmen kuukauden jaksolla elo-lokakuu Japanin ilmatieteen laitos ennustaa Suomen lämpötilojen ja sademäärien olevan keskimäärin tavanomaisia.

Jouluaatonkin sää "tiedetään" jo nyt!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin valkeaa jouluaattoa, -2 astetta ja pilvistä. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn tai talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Vuodenaikaisennusteet eivät kerro esimerkiksi ensilumen satamisajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa joulu-helmikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko joulu-helmikuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä on jopa paukkupakkasia, mutta jossakin vaiheessa on erityisen leutoa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Lue myös nämä

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki ja 378 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?