torstai 12. maaliskuuta 2009

Kadonneen Atlantiksen ja überoppilaiden jäljillä

Eilen oli vuorossa kevään ylioppilaskirjoitusten ensimmäinen reaalikoepäivä. Sekä Helsingin Sanomien että YLE:n sivuilta voi katsoa kysymykset ja osallistua keskusteluun näistä kirjoituksista. YLE:n sivuilla voi keskustella yliopistojen pääsykokeistakin ja sieltä löytyy myös "Überoppilastesti", jolla voit testata, oletko tasoltasi Laudatur Hikkeaines, Impossibleatur vai jotakin siltä väliltä. Testiä ei tosin kannata ottaa liian vakavasti.

Sekä muiden aineiden opettajilta että netin keskustelupalstoilta on tullut huvittuneita kommentteja biologian ainereaalikokeen tehtävästä, jossa piti piirtää kukka. Monikohan näistä huvittuneista olisi oikeasti osannut piirtää kukan, jossa on asianmukaisesti nimettyinä verholehdet, terälehdet, heteet ja emi? Jos nämä osasi oikein, siitä saa kokonaisen yhden pisteen! Kyseisessä tehtävässä nimittäin oli monta muutakin kysymystä. Tuo kukan piirtäminen ja sen osien nimeäminen tietysti on jo vanhan kansakoulun alaluokkien perusaineistoa, mutta nykyään tämä ei ole biologiassa yhtä keskeisesti esillä, vaikka se perusbiologiaa onkin. Eikä sillä yhdellä pisteellä vielä kovin pitkälle pötkitä. Miten olisitte onnistuneet ratkaisemaan muut kevään 2009 biologian ainereaalikoetehtävät, jotka monilta osin olivat melko soveltavia?

YLE julkaisi tällä viikolla tulokset vertailusta, kuinka monta prosenttia eri lukioista vuonna 2006 kirjoittaneista on saanut samana vuonna opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kouvolan lukiot pärjäsivät vertailussa hyvin. Helsingin lukioissa erot näyttävät valtavilta, sillä Helsingin lukioita "loistaa" sekä Suomen parhaimpien että "huonoimpien" joukossa. Toisaalta tutkimusta voidaan myös kritisoida. Miltä tulokset olisivat näyttäneet, jos olisi tarkasteltu vaikkapa kahden tai kolmen vuoden sisällä ylioppilaaksi pääsemisestä kolmannen asteen opiskelupaikan saaneiden määrää? Voiko välivuosi olla joskus myös hyvä asia, vaikka hallitus haluaakin saada opiskelijat valmistumaan nuorempina? Onko lukioiden ainoa tehtävä saada opiskelijat kolmannen asteen koulutukseen? Eikö lukio voi antaa hyvän yleissivistyksen myös ammatilliseen koulutukseen? Monessa aikuislukiossa (iltalukioissa) itse asiassa iso osa kokelaista voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin ammattitutkinnon pohjalta tai yhdistelmäopinnoissa, eikä tavoitteena edes ole korkean asteen jatkokoulutuspaikkaan pääseminen. Mielenkiintoista on vertailla näitä YLE:n tuloksia myös Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tutkimuksiin, joissa selvitettiin eri lukioista kirjoittaneiden pistemäärät ylioppilaskirjoitusten pakollisissa aineissa keväällä 2008. Listat eivät menekään täysin yksi yhteen, vaan niissä on yksittäisten lukioiden kohdalla isojakin heittoja. Lisäksi uskallan epäillä, että vaihtelut vuodesta toiseen ovat valtavan suuria varsinkin pienten ja keskikokoisten lukioiden kohdalla.

Helmikuun alussa kirjoittelin uudesta Google Earth 5.0 -betaversiosta. Tämä uusi versio on herättänyt erittäin paljon keskustelua netin eri keskustelupalstoilla. Opetuskäytön kannalta hyviä ohjeita ja käytännön esimerkkejä löytää esimerkiksi Vinkkiverkosta, VirtuaaliAnun blogista ja VirtuaaliAnun Google-dokumenteista.

Kadonnutta Atlantista Google Earth ei kuitenkaan löytänyt, vaikka näinkin jo ehdittiin uutisoida. Afrikan luoteisrannikolta meren syvyydestä löytyneet "tieverkoston jäljet" ovatkin paljastuneet mitä ilmeisimmin laivojen kaikuluotainten jättämiksi jäljiksi. Asiasta kertoivat Telegraph-lehti ja YLE muutama viikko sitten. Sen sijaan Telegraph-lehden mukaan Googlen avulla kyllä on löydetty esimerkiksi Mosambikista aiemmin tutkimaton metsäalue, josta paljastui myös ihan uusia eläinlajeja!

2 kommenttia:

Aarne Hagman kirjoitti...

"Kukasta"
Tuossa ko. tehtävän vastauksiani silmäillessäni huomasin, että monella vastaajalla "kukan" lisääntymistä edistävien seikkojen selostuksissa se oli ymmärretty synonyymiksi "kasville".
Tämmöinen käsitteiden epämääräinen käyttö on nykyään aika yleistä myös mediassa (esim. maaperä=kallioperä;laji=lajike; ravinto=ravinne), joten sallimmeko sen myös reaalikokeessa?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tuo kukan ja kasvin luuleminen synonyymeiksi näkyy myös tehtävän c-kohdassa, jossa kysyttiin kukan lisääntymistä edistäviä ominaisuuksia. Pari kokelasta selostaa siinä asiaa koko kasvin kannalta.

En ole "sakottanut" kokelaita kukan rakenteessa (a-kohta) enkä lisääntymisessä (c-kohta), vaikka asia olisi käsitelty koko kasvin kannalta (kunhan vaan nimenomaan kukkakin on käsitelty riittävän tarkasti).

Opiskelijoiden vastauksissa (ja mediassa) on tosiaankin yleistä myös ravinnon ja ravinteen käyttäminen synonyymeinä. Samoin virheellisesti ravintoainetta ja ravinnetta käytetään synonyymeinä.

Toisaalta opiskelijat kirjoittavat "kasveista ja eliöistä" tai "puista ja kasveista" huomaamatta, että kasvitkin ovat eliöitä ja puutkin ovat kasveja.

Jos kurssikokeessa on vaikkapa esseekysymys "Eliöiden vanheneminen", osa opiskelijoista kirjoittaa vain eläimistä (mukaan lukien ihminen) ja unohtaa esimerkiksi kasvit kokonaan. Silloin ei tietenkään voi saada täysiä pisteitä.

Olen yrittänyt kiinnittää näiden käsitteiden tarkkaan käyttöön huomiota jo ensimmäisiltä kursseilta alkaen, mutta eipä tämä kaikille kovin helposti mene perille...

Jaksamista biologian reaalikokeiden tarkastamiseen!

Maantieteen reaalikoetta odotellen,

Jari