Seuraavat vuodenaikaisennusteet on tehty huhtikuun lopulla tai toukokuun 2012 alkupuolella. Tämä postaus on päivitys aiempaan kirjoitukseeni kevään ja kesän säästä.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan kesän (kesäkuu-elokuu) keskilämpötilan arvioidaan olevan Suomen länsi- ja pohjoisosissa 0-0,5 astetta tavanomaista korkeampi, itäosissa tavanomainen. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta. Koska ilmanpaine-ennuste ei näytä selvää poikkeamaa normaalista, pitkän aikavälin ennusteen ennustettavuus on kuitenkin huono. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa Suomeen kesäkuuksi, heinäkuuksi ja elokuuksi keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Länsi-Suomeen. Sademäärä näyttäisi olevan normaalia pienempi, paitsi Lapissa pienellä todennäköisyydellä tavanomaista suurempi.
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa eilisessä ennusteessaan Etelä-Suomeen tavallista lämpimämpää ja Pohjois-Suomeen tavallista kylmempää kolmen kuukauden jaksoa kesä-elokuuksi. Sen jälkeen koko Suomessa kolmen kuukauden jaksot (heinä-syyskuu, elo-lokakuu ja syys-marraskuu) näyttävät keskimääräistä viileämmiltä. Tuoreimmat ennustekartat päivittyvät lähes päivittäin nettisivuille. Lisää ennustekarttoja löytyy täältä.
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteissa jakso toukokuusta heinäkuuhun näyttää Suomessa sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään tavanomaiselta, samoin jakso kesäkuusta elokuuhun. Tosin Kaakkois-Suomessa voi lämpötila olla kesä-elokuun jaksolla 40-45 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista korkeampi. Heinä-syyskuussa Suomessa on 45 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista ja 20 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Itä-Suomessa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on vielä hieman korkeampi (vastaavat prosenttiluvut samassa järjestyksessä 50, 35 ja 15). Sademäärä näyttää olevan tavanomainen. Elo-lokakuusssa tavallista lämpimämmän sään todennäköisyys on 40 prosenttia, tavallisen 35 prosenttia ja normaalia viileämmän 25 prosenttia. Itäisimmässä Suomessa ja Lapissa todennäköisyydet ovat 45, 35 ja 20 prosenttia. Sademääräennuste ei anna tällekään ajanjaksolla merkkiä poikkeamasta suuntaan tai toiseen. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse Forecast Type > Temperature, jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.
Ranskan Ilmatieteen laitos antaa kaikkein yksityiskohtaisimmat ennustekartat. Toukokuussa lämpötila näyttää Suomessa tavanomaiselta, sademäärä keskimääräistä runsaammalta. Kesäkuussa Suomessa on ennusteen mukaan 0,5 astetta tavallista lämpimämpää ja sademäärä normaali. Heinäkuussa lämpötila ja sademäärä ovat Suomessa tavanomaiset, paitsi Pohjois-Suomessa voi olla 0,5-1,0 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja kuivempaa. Elokuussa lämpötila ja sademäärä ovat Suomessa jälleen normaalit, paitsi Pohjois-Suomessa voi olla -0,5 astetta normaalia viileämpää. Syyskuussa Suomessa näyttää olevan 0,5 astetta tavallista lämpimämpää ja kuivempaa. Vain Pohjois-Suomessa syyskuu näyttää lämpötiloiltaan tavalliselta.
WSI ennustaa lähes koko Euroopan olevan touko-heinäkuussa keskimääräistä lämpimämpi, erityisesti Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. Pohjoisessa voi olla myös tavanomaista kuivempaa. Vain Euroopan kaakkoisosissa tai Etelä- ja Itä-Euroopassa voidaan jäädä tavanomaisiin lämpötiloihin. WSI perustaa ennusteensa lähinnä El Niño -vaiheen käynnistymiseen.
ENSO-ennusteissa (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) useimmat mallit osoittavat neutraalia vaihetta keväästä loppuvuoteen asti, mutta 40 prosenttia malleista ennustaa El Niñon kehittyvän heinä-syyskuussa ja jatkuvan ainakin vuoden loppuun asti.
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne kuitenkaan ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ENSO-värähtely ei vaikuta yhtä voimakkasti kuin tropiikissa. Tropiikissa vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Pitkän aikavälin vuodenaikaisennusteet ovatkin vasta kehittelyvaiheessa.
Yhdysvaltalainen AccuWeather on alkanut julkaista Suomeenkin jopa paikkakuntakohtaisia ja päiväkohtaisia 25 vuorokauden sekä kuukauden sääennusteita. Tässä esimerkkeinä Kouvolan toukokuun, Kouvolan kesäkuun, Helsingin toukokuun ja Helsingin kesäkuun ennusteet. Tätä kirjoitettaessa kesäkuun ennusteista näkyvät toistaiseksi vain ensimmäiset päivät, ja muiden päivien osalta on esitetty ko. päivien pitkän aikavälin keskiarvot (säähistoria). Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin enemmän kuin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Meteorologit ovat joskus käyttäneet tällaisista ennusteista nimitystä "meteorologinen syöpä". Muutaman päivänkin ennusteissa sään esittäminen yhdellä symbolilla on melkein kuin bingorivin tai lottorivin tekemistä, koska sää voi vaihdella päivän mittaan hyvin paljon.
7 kommenttia:
WSI: Varsinkin alkukesä tavallista lämpimämpi erityisesti Euroopan pohjoisosissa
WSI julkaisi juuri kesän 2012 päivitetyn sääennusteen. Tämän mukaan jakso kesäkuusta elokuuhun on Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Manner-Euroopan pohjoisosissa keskimääräistä lämpimämpi. Kaakkois-Euroopassa on keskimääräistä viileämpää.
Parina viime kesänä NAO-sykli on ollut sellaisessa vaiheessa, että lämmin ja kuiva sää on keskittynyt Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan, viileämpi ja kosteampi sää Isoon-Britanniaan, Manner-Euroopan länsiosiin ja osin myös Pohjoismaihin.
Tänä vuonna tilanne näyttää olevan päinvastainen. Korkeapaineen myötä Pohjois- ja Länsi-Eurooppaan tulee lämpimämpää, kuivempaa ja tyynempää säätä. Sen sijaan Etelä- ja Itä-Euroopassa matalapaine tuo mukanaan keskimääräistä viileämpää, kosteampaa ja tuulisempaa säätä erityisesti alkukesän jälkeen.
El Niño -vaiheen kehittyminen voi loppukesästä tuoda Eurooppaan laajalti normaalia viileämpää säätä. Paras mahdollisuus helteisiin on siis kesän ensimmäisellä puoliskolla, vaikka Pohjoismaissa sekä kesäkuu, heinäkuu että elokuu näyttävät pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämmiltä.
WSI julkaisee seuraavan, lopullisen kesäennusteensa 25. kesäkuuta.
Lämmintä ja aurinkoista kesää odottavien kannalta useimmat uudet pitkän aikavälin sääennusteet näyttävät nyt hieman keväällä tehtyjä ennusteita huonommilta. Kesästä näyttäisi tulevan Suomessa sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään hyvin tavanomainen.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF päivitti eilen vuodenaikaisennusteen heinä-syyskuuksi 2012. Ennusteen mukaan Suomessa ja yleensäkin Pohjois-Eurroopassa lämpötilat ovat lähellä tavanomaisia. Ilmanpaine-ennuste kuitenkin näyttää Suomeen hieman keskimääräistä korkeampaa ilmanpainetta, mikä antaa viitteitä ainakin jostakin lämpimästä ja aurinkoisesta jaksosta kesän aikana. Etelä- ja Keski-Euroopassa voi olla tavanomaista lämpimämpää. Sade-ennuste näyttää koko Euroopan sademäärien olevan lähellä normaalia.
ECMWF:n kuukausiennusteessa 11.6.-8.7. ensimmäinen viikko näyttää Pohjois-Suomessa tavanomaista lämpimämmältä, viimeinen viikko (heinäkuun alku) Etelä-Suomessa tavanomaista viileämmältä. Sademäärät näyttävät normaaleilta, paitsi ensimmäinen viikko Kaakkois-Suomessa keskimääräistä sateisemmalta.
Myös NOAA/NWS on eilen päivittänyt vuodenaikaisennusteen heinä-syyskuulle. Lämpötilat näyttävät Suomessa tavanomaisilta, paitsi Kaakkois-Suomessa voi olla keskimääräistä viileämpää. Myös koko loppuvuosi näyttää Suomessa tavanomaiselta tai hieman tavanomaista kylmemmältä. Lähes koko Euroopassa jakso heinäkuusta syyskuuhun näyttää tavanomaiselta tai hieman viileämmältä. Erityisesti tavanomaista viileämpää näyttäisi olevan Kaakkois-Euroopassa. Vain aivan keskisimmässä Euroopassa ja lounaisimmassa Euroopassa (Portugalin tienoilla) voi olla tavanomaista lämpimämpi kesä.
Venäjän ilmatieteen laitoksen tuoreimman pitkän aikavälin ennusteen mukaan heinä-syyskuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaiset tai pienellä todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämmät. Sademäärä näyttää tavanomaista suuremmalta, joskaan ennusteen luotettavuus ei ole kovin hyvä.
IRI:n ennusteen mukaan lähes koko Suomessa jakso heinä-syyskuu on 55 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi, 30 %:n todennäköisyydellä tavanomainen ja 15 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpi. Lounais-Suomessa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin muualla.
IRI julkaisi tuoreimman kesän sääennusteen 21.6.2012:
Koko Suomessa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys jaksolla heinäkuun alusta syyskuun loppuun on 50 %, tavanomaisen lämpötilan todennäköisyys 35 % ja tavallista viileämmän sään todennäköisyys 15 %. Aivan kaakkoisimmassa Suomessa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Sademäärät näyttävät tavanomaisilta.
WSI julkaisi uusimman vuodenaikaisennusteen jaksolle heinäkuusta syyskuuhun 25.6.2012:
Vastoin kaikkia odotuksia jo kuudetta kesää peräkkäin on syntynyt negatiivinen Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO) vaihe, joka on tuonut Brittein saarille ja Pohjoismaihin viileää ja märkää säätä. Negatiivinen NAO-vaihe jatkunee koko kesän ajan, ainakin lokakuulle asti. Tämän seurauksena läntiseen Eurooppaan tulee viileää säätä. Selvimmin viileää odotetaan Isoon-Britanniaan heinäkuussa. Lähes koko muussa Euroopassa jakso heinäkuusta syyskuun loppuun on kuitenkin (hieman) keskimääräistä lämpimämpi. Myös Suomessa näyttäisi olevan heinäkuussa ja elokuussa hieman tavanomaista lämpimämpää ja syyskuussa vielä selvemmin tavanomaista lämpimämpää. Talvesta on vielä ennenaikaista sanoa yhtään mitään.
Kaiken kaikkiaan kesä näyttää eri ennusteissa siis melko tavanomaiselta.
Tämän kesän osalta Euroopan säätilanne näyttää hyvin pitkälti samanlaiselta kuin viime kesänä. Vaikuttavana tekijänä on WSI:n mukaan Pohjois-Atlantin värähtelyn (NAO) negatiivinen vaihe. Tästä NAO:sta voi lukea tarkemmin Ilmastotiedon artikkeleista ”Pohjois-Atlantin oskillaatio saattaa vaikuttaa myös Euroopan kesäsäähän” ja ”NAO muuttuu hiilidioksidipitoisuuden lisääntyessä”.
Poikkeuksena viime vuoteen on kuitenkin Suomen alue, jossa viime vuonna oli lämpimämpää ja aurinkoisempaa. Suomen kesä 2011 oli neljänneksi lämpimin 1900-luvun alusta asti tarkasteltuna. Joillakin havaintoasemilla kesä oli jopa mittaushistorian lämpimin. Kesä oli meillä hieman tavanomaista sateisempi, mutta paikalliset erot olivat suuria.
Sen sijaan Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa myös viime kesä oli hyvin sateinen. Sekä Norjassa että Tanskassa kesä 2011 oli mittaushistorian toiseksi sateisin. Norjassa mittaushistoria alkaa vuodesta 1900 ja Tanskassa vuodesta 1874. Sateisin kesä Norjassa on ollut 1964 ja Tanskassa 1980.
Englannin kanaaliin rajoittuvissa maissa koko kesä 2011 oli 0,5-1,5 astetta keskimääräistä viileämpi. Irlannissa kesä oli viilein vuoden 1962 jälkeen ja Alankomaissa taas koko mittaushistorian sateisin. Isossa-Britanniassa sademäärä oli 118 prosenttia tavanomaisesta.
Sen sijaan muualla Keski-Euroopassa kesä 2011 oli 0-1,5 astetta tavanomaista lämpimämpi.
Tarkemmin viime kesän säästä voi lukea elokuun 2011 Ilmastokatsauksesta.
Tänä kesänä 2012 Tukholmassa on mitattu koko tilastohistorian (alkaen vuodesta 1786) korkeimmat kesäkuun sademäärät. Ennätyksiä on rikottu Ruotsissa monella muullakin paikkakunnalla.
Yksittäisen kuukauden, kesän tai vuodenkaan säähavainnot eivät todista ilmastonmuutoksesta mitään. Ruotsin ilmatieteen laitoksen mukaan Ruotsin lämpötilat ja sademäärät ovat kuitenkin kohonneet pitemmälläkin aikavälillä tarkasteltuina, mikä on sopusoinnussa ilmastonmuutosennusteiden kanssa.
Vuosisadan loppuun mennessä Ruotsin ja Suomen ennustetaan lämpenevän noin viidellä asteella verrattuna (jo teollisuutta edeltävistä ajoista lämmenneeseen) ajanjaksoon 1971-2000. Sademäärä lisääntyy noin 20 prosenttia, paikoin enemmänkin.
Kaikkein voimakkainta lämpeneminen on skenaarion mukaan Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa ja Kuolan niemimaalla Luoteis-Venäjällä, joissa lämpenemistä voi tapahtua 7-8 astetta.
Voimakkaimmat muutokset ilmenevät arktisilla alueilla, kun lumi ja jää katoavat. Vaaleiden pintojen muuttuminen tummiksi tehostaa lämpenemistä.
Jos hiilidioksidipitoisuus saadaan vakiintumaan 650 ppm:n tasolle, Ruotsi lämpenee pari astetta 30 vuodessa (sademäärä +10-15 %) ja 3-4 astetta vuosisadan loppuun mennessä (sademäärä +15-20 %). Tuulisuuden muutoksista mallit eivät anna selkeää kuvaa.
Ilmastomallien mukaan äärimmäiset sääilmiöt rankkasateista helleaaltoihin yleistyvät. Aiemmin kerran 20 vuodessa toistunut sääilmiö voi lämmenneessä ilmastossa tapahtua kerran 1-4 vuodessa.
Lisätietoja voi lukea ja havainnollisia karttoja katsoa Dagens Nyheter -lehden tuoreesta artikkelista.
Kesäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa keskimääräistä sateisempi. Jopa paikkakuntakohtaisia kesäkuun sade-ennätyksiä on rikottu. Ainakin joillakin sääasemilla myös koko vuosi on tähän mennessä ollut selvästi tavallista sateisempi.
Sen sijaan Etelä-Euroopassa on Sääblogin mukaan ollut rankka helleaalto, jonka seurauksena myös Välimeri on lämmennyt tavallista lämpimämmäksi. Tämä tietänee Välimeren alueen pysyvän lämpimänä melko pitkälle syksyyn. Myös Yhdysvalloissa on varsinkin itäosissa ollut pitkiä helleaaltoja. Kesäkuun lopulla mitattiin 130 vuoden paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä.
Heinäkuussa sää näyttää muuttuvan Suomessakin hieman kesäkuuta paremmaksi. Kouvolan Utissa mitattiinkin jo sunnuntaina 1.7. lämpötilaksi 25,3 astetta, mikä taisi olla päivän korkein lämpötila Suomessa.
Myös ensimmäiset syksyn (syyskuu, lokakuu, marraskuu) ja alkutalven pitkän aikavälin sääennusteet (vuodenaikaisennusteet) ovat ilmestyneet.
ECMWF:n kuukausiennusteen 2.7.-29.7.2012 mukaan koko Suomessa on hieman tavanomaista lämpimämpää ja sademäärä lähellä normaalia. Ensimmäinen viikko tosin voi olla Lapissa keskimääräistä kylmempi ja sateisempi. Ilmanpaine on tavallista korkeampi, mutta sateiden huono ennustettavuus heikentää kuukausiennusteen luotettavuutta.
Tätä kirjoitettaessa COLAn (Center for Ocean-Land-Atmosphere Studies) 0-7 ja 8-15 vuorokauden ennusteet näyttävät Suomen lämpötilojen olevan tavanomaisia tai aivan aavistuksen verran 1900-luvun keskiarvoja lämpimämpiä. Ensimmäisten 7,5 vuorokauden sademäärät vaikuttavat tavanomaista (1979-2003) pienemmiltä.
AccuWeather esittää 25 vuorokauden ennusteet esimerkiksi Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun ja Kouvolaan.
Venäjän ilmatieteen laitoksen mukaan jakso elokuusta lokakuuhun on Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, mutta ennusteen luotettavuus ei ole kovin korkea.
NOAA/NWS ennustaa jakson elokuusta lokakuuhun olevan Suomessa lähellä tavanomaista. Loppuvuosi näyttäisi tämänhetkisen ennusteen mukaan olevan keskimääräistä kylmempi.
Ranskan ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu on Suomessa lähellä tavanomaista, Lapissa jopa keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi. Elokuussa ollaan lähellä tavanomaista, paitsi pohjoisessa ehkä hiukan viileämpää. Syyskuussa on kuivaa ja Etelä-Suomessa 0,5 astetta tavanomaista lämpimämpää. Loka-marraskuussa koko Suomessa näyttää olevan 0,5-1,0 astetta keskimääräistä kylmempää, marraskuussa myös sateisempaa.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) mukaan jakso elokuusta lokakuuhun on Suomessa sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään lähellä tavanomaista. Jokunen lämmin ja aurinkoinen jakso voi kuitenkin esiintyä, koska ilmanpaine näyttää hieman tavanomaista korkeammalta. Paras mahdollisuus tavallista lämpimämpään säähän on Suomen länsiosissa. Ajoittain voi tulla kylmän ilman purkauksia varsinkin ennustusjakson (elo-lokakuu) loppupuolella
Kirjoitukseni talven 2012-2013 sääennusteista (marraskuu, joulukuu, tammikuu, helmikuu, maaliskuu) on nyt julkaistu.
Lähetä kommentti