Uusimmat tiedot ja interaktiivinen kartta zikavirusepidemiasta

Zikaviruksen oireet, ehkäisy, hoito, tarttumistavat ja esiintymisalueet. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla sen päältä.
Kuvan © elenabsl - Fotolia.

Kirjoitin viime viikolla perustietoja zikaviruksesta otsikolla "Mistä zika-virus on peräisin, mitä sen nimi tarkoittaa ja mitä virus aiheuttaa?". Sen jälkeen aiheesta on tullut paljon uutta tietoa.

Kotimaisten kielten keskus valitsi zikaviruksen tammikuun 2016 kuukauden sanaksi ja suosittelee kirjoitusmuotoja zikavirus, zikatauti ja zikaepidemia, siis pienellä alkukirjaimella ja ilman yhdysviivaa. Niinpä minäkin vaihdan kirjoitusasun Helsingin Sanomien ainakin ajoittain käyttämästä muodosta zika-virus muotoon zikavirus.

Zikavirus on hyvä esimerkki maantieteellisestä spatiaalisesta diffuusiosta. Zikaepidemiasta on tehty erinomainen interaktiivinen kartta ja aikajana. Zikaviruksen leviämisen varhaisimpia vaiheita vuodesta 1947 alkaen voi katsoa kartasta tässä linkissä, jossa muutenkin on esitetty hyvin perustiedot zikaviruksesta.

Texasissa on vasta raportoitu kuusi zikavirustapausta matkailijoilta, joilla tauti oli todettu Yhdysvaltoihin palaamisen jälkeen. Tästä linkistä löydät maailmankartan, jossa on esitetty zikaviruksen kulkeutumisreitit matkailijoiden mukana Yhdysvaltoihin. Suomessa ensimmäinen zikatauti tavattiin jo kesäkuussa 2015 Malediiveiltä palanneelta matkailijalta. Zikavirus voidaan todeta veri- tai virtsanäytteestä PCR-tutkimuksella.

Zikavirusta levittää tehokkaimmin trooppinen ja subtrooppinen keltakuumehyttynen (Aedes aegypti), jota Wikipediassa esitetyistä virheellisistä tiedoista poiketen ei esiinny Suomessa. Huomattavasti tehottomampi zikaviruksen levittäjä on tiikerihyttynen (Aedes albopictus), jota tavataan myös Välimeren alueella.

Ilmastonmuutoksen myötä 2080-luvulle tultaessa keltakuumehyttysen esiintymisalue on voinut laajentua niin paljon, että sille altistuu maailmanlaajuisesti 8-12 % nykyistä enemmän ihmisiä tai hurjimpien ennusteiden mukaan väestönkasvu ja muuttoliikkeet huomioon otettuina jopa 59-134 % nykyistä enemmän. Nykyiseen zikaepidemiaan ilmastonmuutoksen ei voida kuitenkaan osoittaa vaikuttaneen.

Suomessakin aikoinaan malariaa levittäneistä malariasääskistä eli horkkahyttysistä (Anopheles sp.) poiketen Aedes-suvun hyttyset lentävät myös valoisaan päiväaikaan, mikä täytyy ottaa suojautumisessa huomioon. Ne ovat kuitenkin huonoja lentäjiä ja pystyvät lentämään korkeintaan 400 metriä.

Zikavirus ei voi levitä ilmateitse tai kosketustartuntana ihmisestä toiseen (paitsi hyttysen piston välityksellä), mutta veren mukana tai sukupuolisen kanssakäymisen kautta tartunta on mahdollinen. Lisäksi virus voi siirtyä raskauden aikana äidistä sikiöön. Isossa-Britanniassa onkin tämänhetkisten tietojen perusteella suositeltu kondomin käyttöä 28 vuorokauden ajan, mikäli zikaviruksen esiintymisalueelta palanneen miehen sänkykumppani on raskaana tai voisi tulla raskaaksi.

Aktiiviset epidemia-alueet voi tarkastaa tämän linkin kartasta. Suomalaisten matkailijoiden tyypillisistä kaukokohteista listalla ovat esimerkiksi Kap Verde, Dominikaaninen tasavalta, Brasilia, Meksiko ja Panama. Raskaana olevia suositellaan välttämään matkustamista näille alueille, koska sikiölle virus voi mahdollisesti aiheuttaa vakavia vaurioita.

Thaimaassakin virusta on tavattu, mutta Thaimaa ei kuulu aktiivisen epidemian alueeseen, joten riski on siellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ainakin tällä hetkellä äärimmäisen pieni. Laitoksen epidemiologi Markku Kuusi oli keskustelemassa zikaviruksesta tämän päivän Ykkösaamussa.

Vain yksi viidestä zikavirustartunnan saaneesta saa oireita. Lisäksi zikaviruksen aiheuttamat oireet ovat hyvin lieviä, lähinnä kovan flunssan kaltaisia: kuumetta, ihottumaa, nivel- ja lihaskipuja, silmätulehdusta (punaiset silmät) sekä päänsärkyä. Oireet alkavat 3-12 päivän kuluessa tartunnasta ja kestävät noin 2-7 päivää. Sairaalahoitoa ei yleensä tarvita, eikä tämä virus juurikaan aiheuta kuolemantapauksia.

Niinpä raskaana olevia ja raskautta suunnittelevia lukuun ottamatta zikaepidemia ei ole kovinkaan haitallinen. WHO ei tällä hetkellä suosittelekaan mitään matkustusrajoituksia. WHO ennustaa 3-4 miljoonan ihmisen saavan tartunnan seuraavien 12 kuukauden aikana.

Zikaepidemian alueilla tartuntaa on mahdollista yrittää estää peittävällä, vaalealla vaatetuksella, hyttyskarkotteilla, sängyn yläpuolelle viritettävillä hyttysverkoilla, ovien ja ikkunoiden sulkemisella sekä vesiastioiden (esim. maljakot) tyhjentämisellä.

Zikaviruksesta kannattaa lukea hyvä artikkeli, jonka on kirjoittanut vuonna 1996 lääketieteen Nobel-palkinnon immuunijärjestelmään liittyvistä tutkimuksistaan saanut lääketieteilijä ja eläinlääkäri Peter Charles Doherty.