Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä

Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan ympäristöblogiani. Olen Kouvolan Yhteislyseon ja Kouvolan iltalukion biologian ja maantieteen lehtori. Kerään mielenkiintoisia faktoja biologiasta ja maantieteestä. Keskeisiä aiheita ovat sää, ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin tekemän listauksen mukaan tämä on Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöaiheinen blogi. S-posti muotoa etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

Tässä tulee viikon positiivinen uutinen. Vuoden 2015 luonnonkatastrofitilastojen ja pitkäaikaisten trendien mukaan luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on selvästi vähentynyt. Hasardiriskin ymmärtäminen, riskien ehkäisy ja katastrofivalmiuteen panostaminen ovat olleet merkittäviä tekijöitä tässä positiivisessa kehityksessä. Globaalisti ennätyslämpimän vuoden 2015 aikana kuivuus oli suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut katastrofi. Yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin huhtikuinen maanjäristys. Toiseksi eniten ennenaikaisiin kuolemiin vaikuttivat helleaallot. Kuitenkin riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luonnonkatastrofeissa.

Kymmenen vuonna 2015 eniten kuolonuhreja aiheuttanutta luonnonkatastrofia. Maanjäristykset harmaalla, helleaallot punaisella, maanvyöry ruskealla ja tulvat sinisellä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Vuosi 2015 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat ennätyskorkeiksi, ja sään ääri-ilmiöt vaikuttivat monilla alueilla.

Vuoden aikana kehittyi voimakas El Niño -sääilmiö, jonka avustamana sää ja ilmasto olivat osallisina 92 prosenttiin viime vuoden luonnonkatastrofeista. Pakistanissa ja Intiassa koettiin vuoden aikana ennätykselliset sadekaudet ja myös 3 500 kuolemantapausta aiheuttanut helleaalto.

Äärilämpötilat, erityisesti helleaallot, olivatkin viime vuonna ankaria. Ne vaikuttivat 1,2 miljoonaan ihmiseen ja olivat osallisina kaikkiaan 7 346 ihmisen kuolemaan erityisesti Ranskassa, Intiassa ja Pakistanissa.

Belgialaisen CRED-tutkimuskeskuksen johtaja Debarati Guha-Sapir toteaa: "Äärilämpötilojen aiheuttamaa kuolleisuutta on paljolti aliarvioitu ja vaikutuksia pitäisikin tutkia paremmin." Toistaiseksi tutkimustulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuolleisuuteen ovat hieman ristiriitaisia ja koskevat vain pieniä alueita.

Ennätyslämmin vuosi 2015 lisäsi kuivuutta, joka oli nyt suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut ja ruokapulaa voimistanut katastrofi

Miljoonina esitetty ihmismäärä, kuinka monen ihmisen elämään eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmät tapahtumat vaikuttivat vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Vaikuttavuutta arvioitaessa ei ole laskettu kaikkia katastrofialueella asuvia ihmisiä vaan ainoastaan ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa). Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Viime vuonna suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut luonnonhasardi oli globaalisti ennätyslämpimän vuoden osaltaan kiihdyttämä kuivuus. Se vaikutti YK:n mukaan 50,5 miljoonan ihmisen elämään (nousua noin 40 % kymmenen vuoden keskiarvosta) kaikkiaan 32 merkittävässä kuivuustapauksessa. Tämä on enemmän kuin kaksinkertaisesti kymmenen vuoden keskiarvo, joka on 15 kuivuutta vuodessa. Vaikuttavuutta arvioitaessa mukaan on laskettu ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa).

Kuivuuden seurannaisvaikutukset tuntuvat pitkälle vuoden 2016 puolelle, kun noin 24 miljoonaa ihmistä joutuu kamppailemaan kuivuuden ja ruokapulan takia Afrikan sarvessa (Somalian niemimaalla) ja eteläisessä Afrikassa.

Normaalisti suurimpaan ihmismäärään vaikuttavat tulvat viime vuonna toisella sijalla

Eri tyyppeihin liittyvien maailmanlaajuisesti merkittävimpien luonnonkatastrofien lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Toiseksi suurimpaan ihmismäärään vaikuttivat tulvat, joiden vaikutus yleensä on suurin. Lukumääräisesti tulvat kuitenkin olivat edelleen yleisin merkittävä luonnonkatastrofi. Tilastoitujen 152 tulvan vaikutuspiirissä oli 27,5 miljoonaa ihmistä, joista 3 310 kuoli.

Tilanne on kuitenkin huomattavasti kohentunut aiemmasta, sillä kymmenen vuoden aikana tulvat ovat vuosittain vaikuttaneet keskimäärin 85,1 miljoonaan ihmiseen ja aiheuttaneet 5 938 kuolemaa. Tulvissa kuolleiden määrä oli siis selvästi vähemmän kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Tulvasuunnittelu ja jatkuva nopeisiin varoitusjärjestelmiin investointi näyttävät tuottaneen tulosta.

Onnistuneen varautumisen ansiosta myrskyissä kuoli merkittävästi viimeaikaista vähemmän ihmisiä

Eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmissä tapahtumissa kuolleiden lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Vulkanismi (tulivuoret ja muut tuliperäiset toiminnot) ei aiheuttanut vuonna 2015 yhtään kuolonuhria. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Aasiassa ja erityisesti Tyynenmeren alueella kärsittiin viime vuonna monista myrskyistä, joista 48 voimistui trooppiseksi sykloniksi. Merenpinnan kohoaminen ja pintaveden lämpeneminen pahensivat tilannetta. Maailmanlaajuisesti myrskyt aiheuttivat 996 kuolemaa ja vaikuttivat 10,6 miljoonan ihmisen elämään. Kymmenen vuoden vuosittainen keskiarvo on 17 778 myrskyjen aiheuttamaa kuolemantapausta ja vaikutus 34,9 miljoonaan ihmiseen.

Ennaltaehkäisevien toimien ja poliittisten päätösten ansiosta Intiassa, Filippiineillä, Malawissa ja Meksikossa myrskyjen aiheuttamien kuolonuhrien määrä jäi vuonna 2015 ennätysalhaiseksi. Myrskyissä kuolleita oli näissä maissa vain 923, kun kymmenen vuoden keskiarvo vuotta kohden on 9 525 kuolemaa. Hasardiriskin ymmärtäminen, katastrofivalmiuteen panostaminen ja riskien ehkäisy ovat olleet keskeisessä roolissa siinä rohkaisevassa kehityksessä, joka johti myrskyissä menehtyneiden määrän merkittävään vähenemiseen viime vuonna. Esimerkiksi varoitusjärjestelmät ja evakuointimenetelmät ovat kehittyneet.

Havaintohistorian ensimmäinen trooppinen sykloni rantautui konfliktien repimään Jemeniin. Kaikkien aikojen voimakkain läntisellä pallonpuoliskolla kehittynyt hurrikaani Patricia osui harvaan asutuille Meksikon alueille. Yli 600 ihmistä kuoli rankkasateita seuranneessa maavyöryssä Guatemalan epävakailla rinnealueilla.

Riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luononkatastrofeissa, vaikka maapallon väkiluku on kasvanut

Merkittävissä luonnonkatastrofeissa kuolleiden lukumäärät tuhansina koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Guatemalan katastrofi yhdessä ainakin 8 831 kuolonuhria aiheuttaneen Nepalin maanjäristyksen kanssa osoittaa jälleen sen, kuinka tärkeää on kehittää riskien ennaltaehkäisyä. Hyvä kaupunkisuunnittelu ja rakentamismääräysten noudattaminen mahdollisilla katastrofialueilla ovat välttämättömiä tuhojen vähentämiseksi. Itse maanjäristykset eivät juurikaan tapa ihmisiä, vaan maanjäristysten seurauksena sortuvat rakennukset aiheuttavat kuolonuhreja, mikä näkyi sekä huhtikuussa 2015 Nepalissa että myös helmikuussa 2016 Taiwanissa.

El Niño toi mukanaan Atlantin hiljaisen hurrikaanikauden, mutta silti maailmanlaajuisesti koettiin 90 suurta myrskyä, kun kymmenen vuoden keskiarvo on 99 myrskyä vuodessa. Viimeisimpien 21 vuoden aikana myrskyt ovat tappaneet yli 242 000 ihmistä, joten ne ovat pitkällä aikavälillä eniten kuolonuhreja aiheuttanut säähasardi.

Kaikkiaan 98,6 miljoonaa ihmistä kärsi viime vuonna jollakin tavoin 346 merkittävästä katastrofista ja ainakin 22 773 ihmistä kuoli (kymmenen vuoden keskiarvo 76 424 kuolemaa vuodessa). Tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Tiedoissa on aukkoja erityisesti pienten katastrofien osalta. Lisäksi laskelmista puuttuvat epidemiat ja hyönteisten vaikutukset.

Merkittävien tulvien ja myrskyjen määrä on lisääntynyt, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta

Merkittävien maanjäristysten, tulvien, myrskyjen ja kuivuusjaksojen lukumäärä koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Tämän blogikirjoituksen diagrammeissa lähteenä on EM-DAT -tietokanta. Siihen on tallennettuna merkittävät katastrofit eli sellaiset tiedossa olevat katastrofit, joissa täyttyy ainakin yksi seuraavista kriteereistä: vähintään kymmenen kuollutta, vaikutus vähintään sataan ihmiseen, hätätilan julistaminen tai kansainvälisen avun pyytäminen. Tilastoitujen katastrofien määrän lisääntymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet esimerkiksi ihmispopulaation kasvu ja saatavissa olevan tiedon parantuminen.

Luonnonkatastrofeissa myös vuosien välinen vaihtelu on suurta. Viime vuonna yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin maanjäristys, jossa ihmishenkiä menetettiin vähintään 8 831. Aiemmin historiassa yksi trooppinen sykloni on voinut aiheuttaa 300 000, maanjäristys yli 800 000 ja tulva jopa 3,7 miljoonaa kuolemaa. Myös 2000-luvulla yksittäisessä maanjäristyksissä on ollut yli 200 000 kuollutta (Indonesian/Sumatran tapaninpäivän maanjäristys sekä tsunami v. 2004 ja Haitin maanjäristys vuonna 2010). Myanmarin Nargis-syklonissa vuonna 2008 kuolleita oli lähes 140 000, ja Euroopan helleaalto kesällä 2003 aiheutti noin 70 000 ennenaikaista kuolemaa.

Luonnonkatastrofeja tapahtuu eniten Aasiassa

Merkittävien luonnonkatastrofien lukumäärät maanosittain vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.