Kuvan lähde: Pixabay |
Superkuulla tarkoitetaan sitä, että kuu on kiertoradallaan maapalloa lähimmässä pisteessä täysikuun aikaan, jolloin täysikuu näyttää normaalia suuremmalta ja kirkkaammalta. Yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ole sille, kuinka tarkasti kiertoratansa maapalloa lähimmässä pisteessä kuun on oltava täysikuun hetkellä, jotta voidaan puhua superkuusta. Superkuu-termiä on alettu käyttää virheellisesti jopa jokaisesta tai lähes jokaisesta täysikuusta.
Maanantaina 14. marraskuuta 2016 voidaan kuitenkin hyvällä syyllä puhua todellisesta superkuusta. Tarkka täysikuun ajankohta on kello 15.52 Suomen aikaa ja kuun kiertoradan maapalloa lähin piste vain muutamaa tuntia aiemmin. Viimeksi kuu on ollut kiertoradallaan näin lähellä maapalloa täysikuun aikaan vuonna 1948. Seuraavan kerran tämä tapahtuu marraskuussa 2034.
Superkuu näyttää jopa 14 prosenttia suuremmalta ja 30 prosenttia kirkkaammalta kuin täysikuu pienimmillään (ns. mikrokuu, kun täysikuu osuu kuun kiertoradan maapallosta katsottuna kauimmaiseen pisteeseen). Kuun ollessa ylhäällä taivaalla silmä ei erota superkuun näkyvän juurikaan tavallisesta täysikuusta poikkeavana, mutta kuun ollessa lähellä horisonttia eron huomaa hyvin. Tämänkertainen superkuu näkynee erityisen hyvin Aasiassa.
Hieman maanantain superkuuta pienempi superkuu näkyy 14. joulukuuta 2016. Netistä löytyvän laskentataulukon avulla voi katsoa, milloin kuu on eri vuosina ja eri kuukausina kuukausittaisessa kiertokulussaan lähimpänä maapalloa (perigee) ja milloin kauimpana maapallosta (apogee). Lasermittausten mukaan kuu lisäksi etääntyy maapallosta noin 3,8 cm vuodessa.
Kansainvälisissä tiedotusvälineissä on toisinaan spekuloitu sillä, voiko superkuu vaikuttaa maanjäristysten ja tsunamien syntyyn. Kuulla nimittäin tiedetään olevan pieni vaikutus maapallon seismiseen aktiivisuuteen (maanjäristyksiin). Kun uudenkuun ja täysikuun aikaan aurinko, kuu ja maapallo ovat samassa linjassa, sekä kuun että auringon vetovoima vetävät maapallon vesiä samaan suuntaan. Näin syntyy normaalia suurempia nousuvesi eli tulvavuoksi. Vuoroveden muutos puolestaan vaikuttaa vähäisessä määrin litosfäärilaattojen (mannerlaattojen) aktiivisuuteen.
Sekä uudenkuun että täysikuun aikaan maanjäristysaktiivisuuden on havaittu nousevan vajaalla prosentilla ja tulivuorten aktiivisuuden hieman enemmän. Paljon suurempi vaikutus on joka päivä toistuvalla vuorovesivaihtelulla. Kun laskuveden aikaan vettä on vähemmän ja vesimassan paino on siis pienempi, litosfäärilaatat pääsevät liikkumaan helpommin. Laskuveden aikaan maanjäristyksen todennäköisyys voikin olla 10 % suurempi kuin muihin aikoihin vuorokaudesta.
Sen sijaan kuun etäisyys maapallosta ei tiedettävästi vaikuta maanjäristyksiin. Joko korrelaatiota ei ole lainkaan tai sitten se on niin pieni, ettei sitä ole pystytty havaitsemaan. Superkuu ei siis näytä vaikuttavan maanjäristyksiin.
Lähteet
Nasa: Super Moon vs. Micro Moon
Nasa: November Supermoon a Spectacular Sight
Lue myös nämä
Nasan vinkit superkuun valokuvaamiseen
The Moon - ESA's Interactive Guide
Sen sijaan kuun etäisyys maapallosta ei tiedettävästi vaikuta maanjäristyksiin. Joko korrelaatiota ei ole lainkaan tai sitten se on niin pieni, ettei sitä ole pystytty havaitsemaan. Superkuu ei siis näytä vaikuttavan maanjäristyksiin.
Lähteet
Nasa: Super Moon vs. Micro Moon
Nasa: November Supermoon a Spectacular Sight
Lue myös nämä
Nasan vinkit superkuun valokuvaamiseen
The Moon - ESA's Interactive Guide
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti