Lentääkö vai eikö lentää: Ilmastosynnitön heittäköön ensimmäisen kiven

Bitcoin ja kolme muuta suurinta digitaalista virtuaalivaluuttaa tuottivat kahden viime vuoden aikana jopa 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Kuinka paljon tämä on lentoliikenteen päästöihin verrattuna? Miten lentoliikenteen päästöjä voisi vähentää? Lentoreittien optimoinnin ja kehittyneemmän teknologian ansiosta esimerkiksi Finnairin Tokion-lennon päästöt ovat matkustajaa kohden enää alle neljäsosa vuoden 1985 tasosta. Matkustajatkin voivat itse vaikuttaa. Jos jokainen Finnairin matkustaja jättäisi matkatavaroistaan pois yhden kilogramman jokaisella lennollaan vuoden aikana, tämä säästäisi noin 1,2 miljoonaa kilogrammaa polttoainetta, mikä vastaa noin 20 Tokion-lentoa! Ensi vuodesta alkaen Finnair myös tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tukea rahallisesti biopolttoaineen käyttöä ja hiilinieluhankkeita. Onko lentomatkan päästökompensaatio pelkkää anekauppaa? Tekeekö lentävä vegaani vai Suomessa pysyvä lihansyöjä enemmän syntiä? Miksi poliittiset päätökset pakottavat lennättelemään tax free -tuotteita ympäri maapalloa? Tässä blogipostauksessa etsin vastauksia ja nostan esiin lisää kysymyksiä.

Kuva: Pixabay.com. Lisenssi: CC0.

Ilmastoahdistusta ja painajaisia

"Hyvää päivää! Täällä puhuu lentokoneen kapteeni. Polttoaineemme riittää vain alkumatkaan, mutta teknikot yrittävät ratkoa ongelmaa lennon aikana. Mukavaa ja rentouttavaa matkaa..." Onko lentomatkailun aiheuttamiin päästöihin suhtauduttu vastaavalla asenteella?

Itse herään toistuvasti painajaiseen, jossa istun lentokoneessa. Ei, lentokone ei putoa. Se vain lentää, lentää, lentää ja tuottaa hiilijalanjälkeä.

Kotimaisten kielten keskus valitsi ilmastoahdistuksen lokakuun sanaksi: "Yhdestä Thaimaan-lennosta pöllähtää ilmakehään saman verran hiilidioksidia kuin kahdeksan vuoden naudanlihan syönnistä. Samoan saaren rannikolla vedenraja on paikoin hivuttautunut jo 50 metriä sisämaahan. Joko ahdistaa? Et suinkaan ole ainoa. Ilmastoahdistus, pelko ja huoli ilmastonmuutoksesta, on kaapannut valveutuvat kansalaiset kouriinsa. Se näkyy ja tuntuu kuten mikä tahansa ahdistus: oireet voivat vaihdella esimerkiksi alakulosta unettomuuteen."

Painajaisestani huolimatta en tunne kokevani varsinaista ilmastoahdistusta. Mielestäni ilmastoahdistus on jo inflaation kokenut muotisana, jota käytetään turhankin herkästi. Olen kyllä erittäin huolestunut ilmastonmuutoksesta, kuten valveutuneet kansalaiset yleensäkin. "Oikea" ilmastoahdistus vaatii kuitenkin mielestäni jokapäiväistä elämää häiritseviä fyysisisiä tai psyykkisiä oireita.

Lento Thaimaahan sulattaa arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä matkustajaa kohden, enkä edes tammeksi muuttumalla saisi sidottua kaikkia hiilipäästöjäni

Kahden vuoden takainen kirjoitukseni "Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden" on yksi blogini luetuimmista (yli 12 000 lukukertaa) ja kommentoiduimmista kirjoituksista. Päivitin samoja tietoja tämän vuoden keväällä blogipostaukseeni "Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia". Tuohon taulukkooni Helsingistä lähtevien lentojen hiilidioksidipäästöistä ja arktisen merijään sulamisesta viitattiin keväällä myös TV1:n Perjantai-ohjelmassa, jossa käsiteltiin ilmastoahdistusta.

Ilmastonmuutokseen liittyvää syyllisyyden tunnetta tarvitaan jossakin määrin. Ilman pientä syyllisyyttä ei synny myöskään merkittävää toimintaa. Yltiöpositiiviset uutiset ilmastonmuutoksen hillinnän hyvästä edistymisestä vähentävät tutkimuksen mukaan ihmisten halua hillitä ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksesta on kerrottava rehellisesti, vähättelemättä ja liioittelematta. Tieto ei saa johtaa toivottomuuteen. Ilmastokasvatuksessa onkin tärkeää muistaa uusi, kokonaisvaltainen polkupyörämalli.

Onko lentävällä vegaanilla vai Suomessa pysyvällä naudanlihansyöjällä oikeus puhua ilmastonmuutoksesta?

Kuva: Pixabay.com. Lisenssi: CC0.

Kenellä on oikeus puhua ilmastonmuutoksen hillinnästä? Saako lentävä vegaani puhua asiasta? Vaarana tällaisessa kiistelyssä on se, että ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltävästä ilmastodenialismista ajaudutaan ratkaisudenialismiin, jossa tekojen sijaan vain väitellään siitä, mitkä teot ovat oikeita ja onko henkilökohtaisilla valinnoilla edes merkitystä.

Ilta-Sanomat on kerännyt karuja faktoja: "Kasvisruoka ja sähköautot tuudittavat meidät harhaan – lentäminen on tavallisten suomalaisten ilmastotekojen oikea kipupiste. - - Ilmastoteoilla ostamme sosiaalista hyväksyntää ja puhdistamme omaatuntoamme. Niille on yhteistä se, että ne eivät vaadi meitä luopumaan paljosta. - - Otetaan esimerkki nelihenkisestä helsinkiläisestä perheestä. Kun se suuntaa ihan varmasti ansaitsemalleen lomalle Thaimaahan, vapautuu stratosfääriin noin 15 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. - - Keskimääräisellä suomalaisella henkilöautolla perhe voi ajaa 160 000 kilometriä, ennen kuin se on tuottanut saman kasvihuonekaasumäärän kuin Thaimaan-reissu. - - Yhden Phuketin lomalennon 3 576 kilon hiilipäästöllä keskivertosuomalainen syö naudanlihaa yhdeksän vuotta. - - 4–5 prosentin vuosivauhdilla kasvava lentomatkustaminen on nopeimmin kasvava hiilidioksidin lähde. - - Aasian lentoliikenne tarvitsee lähivuosina 240 000 uutta lentäjää tyydyttämään kasvavan liikenteen tarpeet."

Maaseudun tulevaisuuden artikkeli toteaa näin: "Lentävä kasvissyöjä kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin Suomessa kahdeksan vuotta pysyvä naudanlihansyöjä. - - Helsingin ja Bangkokin välinen edestakainen lento tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä 3396 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia, kun taas vuosittainen naudanlihan syöminen kuormittaa ympäristöä 420 kilolla kasvihuonekaasupäästöjä."

Toisaalta Helsingin Sanomat kertoo veganismin olevan lentämisen vähentämistä merkittävämpi ilmastoteko, mikäli katsotaan muitakin ympäristövaikutuksia kuin vain ilmastonmuutosta: "Vegaaniksi ryhtyminen on paljon isompi ympäristöteko kuin lentämisen vähentäminen. - - Lihan ja maitotuotteiden välttäminen on tärkein yksittäinen keino vähentää omaa ympäristökuormaansa. - - Tutkimus julkaistiin arvovaltaisessa Science-tiedelehdessä. - - Vegaaninen ruokavalio on todennäköisesti merkittävin yksittäinen keino vähentää vaikutustasi planeetta Maahan, ei vain kasvihuonekaasuja, vaan happamoitumista, rehevöitymistä sekä maan ja veden käyttöä. - - Tutkimuksen mukaan lihan ja maitotuotteiden tuotanto vie nykyisin yli 80 prosenttia maailman maatalousalasta ja aiheuttaa 60 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Lihasta ja maitotuotteista saadaan kuitenkin vain 18 prosenttia kaloreista ja 37 prosenttia proteiinista."

Sinänsä on mielenkiintoista vertailla lentämisen ja naudanlihan ympäristövaikutuksia. Todellisuudessa nämä eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoja. On olemassa lentäviä naudansyöjiä, lentämättömiä naudansyöjiä, lentäviä vegaaneja ja lentämättömiä vegaaneja.

Jokin aika sitten lehdessä oli otsikko, jonka mukaan lentäminen mitätöi kasvisruokailun tuottamat päästösäästöt. Siksi lentävällä vegaanilla ei lehtiartikkelin mukaan olisi oikeutta puhua ilmastonmuutoksen haitallisuudesta. Olen täysin eri mieltä. Lentäminen ei mitätöi veganismin tuottamia päästösäästöjä. Totuushan on se, että kasvihuonekaasupäästöjä tulisi paljon enemmän, mikäli ihminen sekä söisi liharuokaa että lentäisi. Jokainen päästöjä vähentävä teko on arvostettava ja tärkeä, vaikka henkilö ei kaikissa valinnoissaan ottaisikaan ympäristöä huomioon. Sekin on jo hyvä asia, jos edes vähän vähentää sekä liharavintoa että lentämistä, vaikka ei luopuisi kummastakaan kokonaan. En yleensäkään kannata missään äärimmäistä fundamentaalisuutta.

Hiilijalanjälkeä, materiaalijalanjälkeä ja käytettyä energiaa on vaikea vertailla

Kuva: Pixabay.com. Lisenssi: CC0.

Ekologisimpien vaihtoehtojen vertailut ovat vaikeita myös siksi, että esimerkiksi lentomatkojen päästöistä eri päästölaskurit antavat hyvin erilaisia tietoja. Ratkaiseva ero kuljetetun rahdin huomioimisen lisäksi on esimerkiksi siinä, otetaanko huomioon vain hiilidioksidipäästöt vai kaikki päästöt hiilidioksidiekvivalentteina (kaikki kasvihuonevaikutukset otettu huomioon ja muutettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutuksia). Hiilidioksidin lisäksi nimittäin lentämisestä syntyvät vesihöyry, metaani, metallit, rikkihappo, typpihappo, otsoni, palamattomat hiilivedyt ja niiden muodostamat pienhiukkaset vaikuttavat ilmastomuutokseen.

Lentämisen ilmastovaikutuksia painottava RFI (Radiative Forcing Index) eli säteilypakotekerroin on luku, jolla lennon hiilidioksidipäästöt kerrotaan, jotta kaikki päästöt ja päästöjen vaikutus lentokorkeudella saadaan paremmin otettua huomioon. RFI-kerroin vaihteleekin laskureissa yhden (pelkät hiilidioksidipäästöt) ja noin viiden välillä. Hiilidioksidilla on yhtä suuri lämmittävä vaikutus päästökorkeudesta riippumatta. Sen sijaan muut päästökaasut ja -hiukkaset reagoivat ilmakehässä monimutkaisella tavalla ja voivat lisätä tai vähentää lämmittävää vaikutusta. Suurinta epävarmuutta kokonaisvaikutusta arvioitaessa aiheuttaa se, ettei lentokoneen perässä näkyvien tiivistymisvanojen ja niiden vaikutuksesta muodostuvien Cirrus-pilvien vaikutusmekanismeja tunneta vielä kovinkaan hyvin. Tilanne on myös erilainen päivällä ja yöllä.

Lentopetroli eli kerosiini on ominaisuuksiltaan lähellä dieseliä. Yhdestä kilogrammasta kerosiinia syntyy palamisessa 3,16 kilogrammaa hiilidioksidia ja 1,3 kilogrammaa vesihöyryä. Finavian mukaan pitkä lento kuluttaa polttoainetta noin 3 litraa/matkustaja/100 km, jos kone on täynnä. Lyhemmällä matkalla suihkumatkustajakone kuluttaa polttoainetta noin 3-5 litraa/matkustaja/100 km, mikäli kone on täynnä. Kulutukset matkustajakilometriä kohden pienenevät jonkin verran, kun otetaan huomioon myös rahdin osuus polttoaineen kulutuksesta.

Ihmiskunnan kaikista toimista lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämpenemisessä on Finavian mukaan nelisen prosenttia. Vaikutus on noin kaksinkertainen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöosuuteen verrattuna. Arviosta puuttuu Cirrus-pilvien muodostumisen vaikutus, jota ei toistaiseksi tunneta kunnolla. On myös todella haastavaa suhteuttaa esimerkiksi liikenteen ja naudanlihantuotannon koko ketjun erilaisia ilmastovaikutuksia.

Eri liikennemuotojen vertailussa saadaan myös aivan erilaiset tulokset sen mukaan, tarkastellaanko hiilijalanjälkeä vai materiaalijalanjälkeä. Materiaalijalanjälki kertoo sen, kuinka monta kilogrammaa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja jokin tuotettu tavara tai toiminto kuluttaa. Mukaan lasketaan myös maaperän eroosio. Sen sijaan vedenkulutusta ja saastumista ei tässä tarkastelussa oteta huomioon lainkaan. Suomen Kuvalehden julkaisemassa materiaalijalanjälkivertailussa yhden ihmisen kilometrin matka kulutti luonnonvaroja henkilöautolla 2,02 kilogrammaa, junalla 1,2 kilogrammaa, kotimaanlennolla 0,56 kilogrammaa, polkupyörällä 0,38 kilogrammaa, raitiovaunulla 0,36 kilogrammaa, linja-autolla 0,32 kilogrammaa, metrolla 0,29 kilogrammaa, laivalla 0,26 kilogrammaa, Euroopan-lennolla 0,11 kilogrammaa ja kaukolennolla 0,06 kilogrammaa.

Jos taas vertaillaan sitä, kuinka monta kaloria tarvitaan yhden gramman kuljettamiseen kilometrin matkalla, polkupyörä on joidenkin laskelmien mukaan perinteisistä liikennevälineistä tehokkain. Itse asiassa polkupyörä kuljettaa massaa niin tehokkaasti, että jopa kävelevä ihminen ja kävelevät tai lentävät eläimet (esimerkiksi hevonen, lohi, kolibri, hiiri, mehiläinen tai banaanikärpänen) kuluttavat enemmän. Uusista innovaatioista aurinkoenergialla toimiva Solar Impulse -lentokone kuitenkin saattaa voittaa jopa polkupyörän.

Millainen olisi oikeudenmukainen lentovero ja pitäisikö sen koskea Espanjaan lentelevää koiraa?

Hjallis Harkimo twiittasi ennen vihreiden puheenjohtavalintaa näin: "Vihreät haluaa lennot verolle, koska niissä kova hiilijalanjälki. Toinen on Afrikassa, toinen perheineen Japanissa." Pekka Haavisto oli tuolloin kehitysyhteistyö- ja rauhanneuvottelutehtävissä Afrikan sarvessa. Harkimo puolestaan neuvotteli taannoin Jokerit lentelemään jatkuvasti KHL-liigassa. Lieneekö kehitysyhteistyö vai urheilu oikeutetumpaa lentelyä? Joka tapauksessa kaikilla pitää olla oikeus kritisoida lentämistä, ellei kyseessä ole vain poliittinen heittolaukaus. Sitä paitsi urheilun ja urheilijoiden näkyvyys voi toimia myös merkittävänä ilmastonmuutostietoisuuden lisääjänä, hyvinä esimerkkeinä POW-liike ja Enni Rukajärvi.

Lentovero olisi täysin oikeutettu haittavero. Pitäisikö sen olla tasavero vai progressiivinen vero, joka olisi suhteutettu lipunostajan tulotasoon? Kaksinkertaista progressiota lienee syytä välttää, sillä eihän tuloveroa lukuun ottamatta mikään muukaan vero ole tällainen. Olisiko lentovero jo sellaisenaankin vain hyvätulotuloisiin kohdistuva vero, koska vähätuloiset tuskin lentelevät kovin paljon muutenkaan? Vai rajoittaisiko lentovero liikaa nimenomaan vähätuloisten mahdollisuuksia kokea maailmaa?

Ellei lentoverossa käytetä muunlaista progressiota, mielestäni ainakin kilometrikohtainen lentoveron määrä voisi kasvaa lentomatkan pidentyessä, jolloin se vaikuttaisi eniten haitallisimpiin kaukolentoihin ja varsinkin hyvätuloisten matkailuun. Oletukseni on siis se, että hyvätuloiset todennäköisemmin lentävät pidemmälle. Toisaalta todelliset lennon haittavaikutukset kilometriä kohden ovat suurimmat lyhyillä lennoilla, koska koneen nouseminen tuottaa paljon enemmän päästöjä kuin matkalento. Ehkä kaikkein järkevintä olisikin suhteuttaa lentoveron määrä esimerkiksi matkustajan henkilökohtaisiin viiden viimeisimmän vuoden aikana lennettyjen lentojen määrään.

Lentoveron tulisi koskea myös lemmikkieläimiä. Äskettäin lehdissä kerrottiin peräti 50 kertaa Espanjassa lomailleesta suomalaiskoirasta.

Jos jokainen Finnairin matkustaja jättäisi matkatavaroistaan pois yhden kilogramman, vuoden aikana päästösäästö vastaisi 20 Tokion-lentoa

Finnairin yhdensuuntaisten Helsinki-Tokio -lentojen konetyypit, keskimääräinen reitin pituus, keskimääräinen polttoaineen kulutus, keskimääräinen hyötykuorma, keskimääräinen polttoaineen kulutus hyötykuorman sataa kilogrammaa kohden ja keskimääräiset hiilidioksidipäästöt hyötykuorman sataa kilogrammaa kohden esimerkkivuosina. Hyötykuormaan sisältyvät matkustajat, posti ja muu rahti. Aikuisen matkustajan painoksi matkatavaroineen on arvioitu sata kilogrammaa. Lentokoneiden tehokkuus (polttoaineen käyttäminen ja hyötykuorman suuruus) on kehittynyt huomattavasti. Luvuissa näkyy myös lentoreitin muuttuminen. Aluksi Finnair lensi Tokioon pohjoisnavan yli. Nykyisin päästöt yhtä matkustajaa kohden ovat enää alle neljäsosa vuoden 1985 päästöistä. Lukujen lähde: Finnairin tilastot ja kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki.

Vähintäänkin lentomatkailun jatkuva lisääntyminen olisi hyvä saada pysähtymään. Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula havainnollistaa asiaa: "Kiinnostavaa on, että lentomatkailusta on tullut meille kipukynnys. Kun käytän ilmaisua meille, tarkoitan hyvin pientä joukkoa; vain alle 20 prosenttia maailman ihmisistä on lentänyt. - - Lentoliikenteen päästöt vastaavat noin kolmesta prosentista EU:n ja yli kahdesta prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. - - Lentoliikenteen odotetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana (7,8 miljardia matkustajaa vuonna 2036). Kasvun vauhtia kuvaa se, että Suomessakin lentomatkustajien määrä on tänä vuonna kasvanut yli 11 prosentilla. Toiseksi lentoliikenne on pitkään ollut ilmastonmuutoksen vapaamatkustaja eivätkä lentolippujen hinnat heijasta lentojen aiheuttamia päästöjä. - - Lentoyhtiöillä on EU:n sisäisiä lentoja koskevat sitovat päästörajat. Jos päästökatto ylittyy, lentoyhtiön pitää ostaa päästöoikeuksia.  Päästökaupan hintaohjaus ei kuitenkaan toimi, koska päästöyksiköitä on jaettu enemmän kuin niille on ollut kysyntää. Päästökauppa ei siten näy lentolippujen hinnoissa eikä sen siis edes oleteta vaikuttavan kulutustottumuksiimme. - - Tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät kasva verrattuna vuosien 2019–2020 päästöjen keskiarvoon. Jos – tai pikemminkin kun – päästöt uuden teknologian käyttöönotosta ja kestäviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtymisestä huolimatta kasvavat, tulee lentoyhtiöiden maksaa rajan yli menevistä päästöistä. - - Sopimuksen on allekirjoittanut 78 valtiota, ja sen piirissä on 95 prosenttia maailman lentoliikenteestä."

Lentoliikenne toimialana on sitoutunut parantamaan polttoainetehokkuutta 1,5 prosenttia vuosittain ja puolittamaan lentojen kokonaispäästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Finnairin tavoitteena on vähentää päästöjä 17 prosenttia suhteutettuna tuotantoon vuodesta 2013 vuoden 2020 loppuun mennessä. Viime vuonna Finnairin tuotantoon suhteutetut hiilidioksidipäästöt vähenivät 6,7 prosenttia ja jaksolla 2009-2017 noin 20 prosenttia. Lentojen määrän lisääntyessä päästöt voivat kuitenkin kasvaa, vaikka tuotantoon suhteutetut päästöt vähenisivätkin. Onneksi Finnairin uudet Airbus A350 -koneet kuluttavat noin 25 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin edeltäjänsä.

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kertoi minulle sähköpostitse seuraavaa: "Myös asiakkaat voivat vähentää lentopäästöjään järkevillä valinnoilla jopa 30 prosenttia (moderni laivasto, suorat reitit, tehokkaat kentät, liittymäliikenne, vähemmän matkatavaroita). Jos jokainen Finnairin matkustaja jättäisi matkatavaroistaan pois yhden kilogramman jokaisella lennollaan vuoden aikana, tämä säästäisi noin 1,2 miljoonaa kilogrammaa polttoainetta, mikä vastaa noin 20 Tokion-lentoa."

Seuraavalla lentomatkalla mietin entistäkin tarkemmin, mitä pakkaan mukaan. Ainakin vaihtokengät jäävät kotiin. Tähänkin asti periaatteena on kyllä ollut se, että kahden aikuisen matkatavarat täytyy mahtua yhteen matkalaukkuun, joka ei ylitä yksittäisen laukun painorajaa.

Lainsäädäntö pakottaa lentoyhtiöt lennättelemään tax free -tuotteita ympäri maailmaa

Kuva: Pixabay.com. Lisenssi: CC0.

Miten paljon turhaa kuormaa ja siten polttoaineen kulutusta aiheuttaakaan verottomien tax free -tuotteiden myynti lennoilla? Esimerkiksi Tokio-Helsinki -reitillä ostettavat tuotteet ovat lentäneet reittiä Helsinki-Tokio-Helsinki. Ihamäen mukaan tax free -tuotteet valitaan myynti huomioon ottaen ja kysynnän mukaan, mutta tuotteen fyysisellä koolla ja painolla on myös suuri merkitys. Koneessa myytävää in flight -myyntivalikoimaa on viime vuosina pienennetty ja kevennetty. Finnair optimoi kuljetettavien tax free -tuotteiden määrän lentokohteen ja asiakasprofiilien mukaisesti. Koneissa on myynnissä siis aiempaa rajoitetumpi valikoima tax free -tuotteita. Näin säästetään painoa lennoilla.

Finnairilla on tarjolla myös ennakkotilattavia duty free preorder -tuotteita, jotka toimitetaan lennolle vain tilauksesta, jolloin koneissa ei lennätä turhaa tavaraa. Finnair toimittaa joitakin tuotekategorioita myös suoraan kotiin kotimaan vähittäishinnoilla. Yhtiö panostaakin ennakkotilauskanavan kehittämiseen, jolloin asiakkaalle voidaan tarjota laajempi valikoima ja tuotteita kuljetetaan vain tarpeen mukaan.

Eikö takaisin Suomeen suuntautuvalla paluulennolla olisi järkevintä vain rahastaa tuotteet lennolla ja luovuttaa ne vasta Helsinki-Vantaan lentokentällä joko palvelupisteestä tai postin pakettiautomaatin tapaisesta noutopisteestä esimerkiksi numerokoodilla tai passitunnistautumisella? Näin myytäviä tuotteita ei tarvitsi turhaan lennätellä edestakaisin. Valitettavasti ostettujen tuotteiden tulee lainsäädännöllisistä syistä kulkea matkustajan mukana reitillä, eikä tax free -ostaminen maissa lennolta saavuttaessa ole mahdollista. Tähän on syynä EU:n ja Suomen tulli- ja verolainsäädäntö, joka koskee myös laivaliikennettä. Hei lainsäätäjät, eikö tätä kannattaisi kehittää myös ympäristönäkökohtien mukaan?

Dubain helteessä lasketellaan sisähallissa ja Suomen pakkasessa kylvetään trooppisen lämpimässä kylpylässä

Kuva: Pixabay.com. Lisenssi: CC0.

Arabiemiirikunnissa sijaitsevan sisälaskettelukeskus Ski Dubain pinta-ala on 22 500 neliömetriä. Päiväaikaan ilman lämpötila on -1 astetta ja lumen pintalämpötila -16 astetta. Joka yö tehdään 30 000 kilogrammaa uutta lunta, jolloin ilman lämpötila lasketaan -6 asteeseen. Vanha lumi viedään sulatusaltaaseen. Sisälaskettelukeskusta ympäröi kaksi eristyspaneelien kerrosta, joiden välissä on neljän metrin ilmatila. Keskimääräinen lämpötilaero sisälaskettelukeskuksen ja ulkoilman välillä on 32 astetta. Arvioiden mukaan sisälaskettelukeskuksen jäähdytys kuluttaa vuodessa sähköä noin 500–1000 MWh. Tekolumen tekeminen vedestä vie lisäksi vähintään 255 MWh. Ski Dubain energia tuotetaan pääasiassa maakaasulla, mistä tulee vuodessa vähintään 500 000 kilogrammaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Ovatko Ski Dubain kasvihuonekaasupäästöt suuret? Koko vuoden päästöt vastaavat likimain sitä, että 900 ihmistä lennätettäisiin suihkukoneella Arabiemiraateista Alpeille ja takaisin. Mikäli laskettelu Ski Dubaissa vähentää rikkaiden dubailaisten laskettelumatkoja Alpeille, sisälaskettelukeskus auttaakin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Käykö todellisuudessa kuitenkaan näin? Onko mahdollista, että Ski Dubai innostaa lasketteluharrastuksen pariin ja siten lisääkin myös lentoja Alpeille?

Dubaissa suunniteltiin myös jäähdytettyä uimarantaa, jossa hiekka olisi ollut viilennettyä. Tästä hankkeesta kuitenkin luovuttiin. Onko Suomessa vastaavaa tuhlailua? Ovatko terassien lämmittimet tai trooppisen lämpimät kylpylät lämpimine ulkoaltaineen Suomen kylmässä pakkastalvessa järkevää energiankäyttöä? Jälleen johtopäätöksiin vaikuttaa oleellisesti se, vähentääkö tällainen toiminta lentomatkoja ulkomaille vai ei.

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, joten yksilönkin valinnoilla on merkitystä

Tämän kirjoitukseni tarkoitus on herättää kysymyksiä ja osoittaa päästöjen vähentämisen monimutkaisuus. Toisaalta haluan tähdentää toiveikkuutta. Paljon hyvää on jo tehty. Jokainen voi valita joitakin keinoja, joilla henkilökohtaisessa elämässä pystyy vaikuttamaan asiaan. Roope Mokka on todennut viisaasti: "Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää kulutusvalinnoilla, mutta ei ilmastonmuutosta voida pysäyttää ilman kulutusvalintojakaan. -- Tämähän ei ole mikään ympäristökysymys, vaan kysymys on siitä, minkälaista elämää meidän lapsien lapset elää, eloon jäämisestä ja elämän laadusta. -- Eihän tässä mitään ympäristöä suojella vaan ihmisiä." Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tähdentänyt yksilöiden kulutusvalintojen merkitystä. Itsenäisyyspäivänä Linnan juhlienkin teemana ovat ilmasto ja ympäristö.

Jokainen suomalainen heittää keskimäärin peräti 13 kilogrammaa tekstiilejä pois vuodessa. Valtaosa muustakin kulutuksesta tapahtuu kotitalouksissa tai yksilöiden valintojen seurauksena. Koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä 72 prosenttia ja Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Työpaikoillakin henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat. Toimistoissa jatkuvasti päällä olevien tuhannen tietokoneen sammuttaminen öiksi ja viikonlopuiksi vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna 108 000 kilogrammaa vuodessa. Myös pöytätietokoneen näyttö on syytä sammuttaa, koska pelkkä näyttö voi kuluttaa sähköä enemmän kuin yksi kannettava tietokone. Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan.

Kaiken kaikkiaan suomalainen voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa 37 prosenttia arjen valinnoilla. Kahdeksalla ekologisella säästövinkillä voi säästää mikrosäästö- ja sijoitusstartup Uselessin työryhmän Ylelle tekemien laskelmien mukaan vuodessa 5 000 euroa ja 2 500 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä: "Kaikkein ympäristöystävällisin ja edullisin vaihtoehto on olla hankkimatta uutta tuotetta tai korvata se jollain vähäpäästöisemmällä. - - Jokainen säästetty euro säästää noin 500 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä. Tällä on suuri vaikutus, sillä yksi hiilidioksidiekvivalenttikilo (kgCO2e) sulattaa arktista jäätä noin 15 kilon verran, kun asiaa tarkastellaan sadan vuoden aikaperspektiivillä. - - Mikäli kotitalous ei omista autoa, säästöä syntyy noin 6000 euroa vuodessa (3400 kgCO2e). Laskelmassa ei tosin ole huomioitu sitä, paljonko julkisen liikenteen liput maksavat ja paljonko niistä syntyy päästöä. - - Jos jättää yhtenä vuotena lentämättä kaukolennon aurinkoon, voi säästää hyvinkin suuren summan. Esimerkiksi Helsinki­–Bangkok-lento maksaa yhdeltä ihmiseltä noin 700 euroa ja kuluttaa [tuottaa] noin 2300 kgCO2e."

Itse en omista autoa, lemmikkieläintä tai kesämökkiä, jotka voivat kasvattaa erittäin merkittävästi yksilön hiilijalanjälkeä. Pyöräilen päivittäiset työmatkat ympäri vuoden. Käytän vaatteet, elektroniikan ja muut tuotteet loppuun asti. Viime kesänä en lentänyt lainkaan. Huomaan olevani siitä vähän ylpeä, vaikka nimenomaan lentämättömyyden pitäisi olla normaalia toimintaa. Kokonaan en kuitenkaan ole lentämistä lopettanut.

Mikäli New Yorkin edestakaisen lennon päästöt todella vastaisivat puolen vuoden autoilua, voisin autottomana periaatteessa lennellä New Yorkiin pari kertaa vuodessa, enkä tuottaisi enempää päästöjä kuin Suomessa pysyvä ja autoileva naapuri. Laskelmasta kuitenkin puuttuvat jälleen kotimaassa käyttämieni julkisten liikennevälineiden päästöt.

Onko lentomatkan hiilipäästöjen kompensointi pelkkää modernia anekauppaa?

Kuva: Pixabay.com. Lisenssi: CC0.

Korvaan hiilijalanjälkeni esimerkiksi lahjoituksina Luonnonperintösäätiölle, CO2Estolle, Hiilipörssille tai muille päästöjä kompensoiville toimijoille. Alkuvuodesta 2019 alkaen myös Finnair tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tukea suoraan hiilidioksidikuormaa vähentäviä toimia (biopolttoaineen käyttöä ja hiilinieluhankkeita).

Toki tällaista asiakkaan maksamaa päästökompensaatiota voidaan arvostella hyvän omantunnon ostamisena (tosin ainakaan omalla kohdallani omatunto ei puhdistu edes tällä) ja nykyajan anekauppana, josta ei ole ratkaisevan suurta hyötyä, ellei yksilö samalla muuta toimintaansa mitenkään. Sanon kuitenkin jälleen, että parempi tämäkin kuin ei mitään.

On silti epärealistista ajatella, että tarpeeksi suuri ihmismäärä tekisi tarpeeksi nopeasti tarpeeksi suuria muutoksia omassa elämässään siten, että ilmastonmuutosta olisi mahdollista hillitä riittävän nopeasti pelkästään yksilöiden valinnoilla. Siksi ei pitäisi syyllistää pelkästään kuluttajia. Siksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia, poliittisia päätöksiä ja teknologista kehitystä, esimerkiksi sähkölentokoneita.

Käydäänkö vuonna 2019 ilmastovaalit ja kuinka jokainen voi vaikuttaa omassa elämässään muutenkin kuin välttämällä saastuttavia virtuaalivaluuttoja?

Vuoden 2019 vaalit ovatkin - tai niiden ainakin pitäisi olla - merkittävät ilmastovaalit, joissa useat puolueet toivottavasti haluavat nostaa ilmastonmuutoksen esille. Tarvitaan myös lentoveroa ja muita ympäristöystävällisiä valintoja edistäviä veroratkaisuja, esimerkiksi tax free -tuotteiden edestakaisen kuljettelun lopettamista. Itse olen tyytyväinen ja onnellinen veronmaksaja, kun verorahoja käytetään viisaasti haitallisten asioiden vähentämiseen, koulutukseen, terveyden edistämiseen, retkeilyreittien ylläpitoon ja ympäristönsuojeluun.

Uudet kasvihuonekaasupäästöjä tuottavat turhuudet tulisi saada estettyä. Esimerkiksi virtuualivaluuttaa luodaan tietokoneiden tekemillä monimutkaisilla laskutoimituksilla, joiden ratkaiseminen vaatii suuret määrät sähköä. Suomen Kuvalehden haastattelemien tutkijoiden mukaan neljä suurinta kryptovaluuttaa eli digitaalista virtuaalivaluuttaa tuottivat kahden viime vuoden aikana 3–15 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi bitcoin käy ympäristölle kolme kertaa kalliimmaksi kuin kullan kaivaminen.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että pelkästään Suomessa myytiin vuonna 2017 kerosiinia ulkomaan liikenteeseen kaikille lentoyhtiöille yhteensä 0,66 miljoonaa tonnia, jonka käytön hiilidioksidipäästöt ovat noin 2,1 miljoonaa tonnia. Globaalisti lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen on arvioitu olevan 600-700 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaikka nuo päästöt globaalissa tarkastelussa näyttävätkin pieniltä (hieman yli kaksi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä ja noin neljä prosenttia ihmiskunnan globaalista kasvihuonevaikutuksesta), yksilön hiilijalanjäljessä lennoilla on niin suuri osuus, että sitä on vaikea muilla toimilla kompensoida.

Oman hiilijalanjälkensä hiilidioksidiekvivalenttikiloina voi todeta Sitran Elämäntapatestillä, jos uskaltaa. Itse sain testistä todella yllättävän tuloksen. Testin mukaan hiilijalanjälkeni olisi vain 3 800 hiilidioksidiekvilanttikiloa, vaikka merkitsin testiin myös yhden lentämällä tehdyn loman vuodessa. Keskimääräinen testin tehneiden hiilijalanjälki on 7 300 hiilidioksidiekvivalenttikiloa. Testi antaa myös henkilökohtaisia vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Ajatelkaa kirjoituksen alussa kuvittelemaani lentokoneen kapteenia, joka lähti lennolle tietämättä, riittääkö polttoaine koko matkaan. Kannattaa ajoissa miettiä ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja, ettei käy huonosti. Ehkä olette kuulleet vitsin kaverista, joka putosi kymmenen kerrosta korkean talon katolta ja kilautti ilmalennon aikana kännykällä vaimolleen: "Putosin katolta, mutta ei käynyt kuinkaan. Kohta olen jo maan pinnalla. Kaikki meni ihan hyv..."

Lue myös nämä

Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Uusi tutkimus: Näin ilmastonmuutos lisää ilmakuoppia ja pidentää lentoaikoja

Lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet juurikaan vähentämään hiilijalanjälkeään seitsemään vuoteen

IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä