Maapallolla on noin 8 miljoonaa kasvi- ja eläinlajia, joista 5,5 miljoonaa on hyönteisiä. Sukupuuttojen määrä on nyt kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin keskimääräinen luontainen sukupuuttonopeus viimeisimpien kymmenen miljoonan vuoden aikana.
Alkuperäisten lajien keskimääräinen määrä on useimmissa tärkeimmissä maaelinympäristöissä laskenut vähintään 20 prosenttia pääosin vuodesta 1900 lähtien. Yli 40 prosenttia sammakkoeläinlajeista, lähes 33 prosenttia riuttoja muodostavista koralleista ja yli kolmasosa kaikista merinisäkkäistä on uhattuna. Tilanne ei ole yhtä selkeä hyönteislajien osalta, mutta käytettävissä olevat todisteet tukevat alustavaa arviota 10 prosentin uhanalaisuudesta. Vähintään 680 selkärankaislajia on hävitetty sukupuuttoon 1500-luvulta lähtien. Yli 9 prosenttia kaikista kotieläiminä pidetyistä nisäkäsrotuista oli hävinnyt vuoteen 2016 mennessä, ja ainakin tuhat muuta rotua on edelleen uhattuina.
Luonnon monimuotoisuuden pienenemiseen vaikuttavat tekijät järjestyksessä lueteltuina ovat (1) muutokset maa-alueiden ja merien käyttämisessä, (2) eliöiden suora hyödyntäminen, (3) ilmastonmuutos, (4) saastuminen ja (5) vieraslajit.
Vuodesta 1980 tarkasteltuna kasvihuonekaasupäästöt ovat kaksinkertaistuneet ja maailmanlaajuiset keskilämpötilat nousseet vähintään 0,7 celsiusasteella. Esiteolliseen aikaan verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin asteella. Vuodesta 1900 lähtien tarkasteltuna merenpinta on noussut globaalisti keskimäärin 16-21 senttimetriä. Viimeisimmän kahden vuosikymmenen aikana merenpinnan nousunopeus on kiihtynyt ja se on ollut keskimäärin yli kolme millimetriä vuodessa.
Turismin hiilijalanjälki nousi 40 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013 ja vastasi 4,5 gigatonnia hiilidioksidia. Kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin 8 prosenttia syntyy matkailuun liittyvästä ravinnontuotannosta ja liikenteestä.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan edelleen kasvavan tulevina vuosikymmeninä, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutus joissakin tapauksissa ylittää maankäytön ja merien hyödyntämisen vaikutukset sekä muut vaikutukset.
Ihmisten määrä maapallolla on lisääntynyt 105 prosenttia vuodesta 1970 nykypäivään (3,7 miljardista 7,6 miljardiin). Globaalisti henkeä kohden laskettu materiaalien kulutus on kasvanut 15 prosenttia vuodesta 1980.
Ihmiskunnan toiminta on muuttanut merkittävästi kolmea neljäsosaa maaympäristöistä ja noin 66 prosenttia meriympäristöistä. Keskimäärin nämä muutokset ovat olleet pienempiä tai olemattomia alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen hallussa olevilla tai hallinnoimilla alueilla (28 prosenttia maapallon maa-alasta).
Yli kolmasosa maailman maapinta-alasta ja lähes 75 prosenttia makean veden resursseista on nyt valjastettu viljelylle tai kotieläintuotannolle. Viljelykasvien tuotanto on kasvanut noin 300 prosenttia vuodesta 1970 ja raakapuun käyttö on noussut 45 prosenttia. Uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja kulutetaan noin 60 miljardia tonnia vuodessa, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuoteen 1980 verrattuna.
Maaperän köyhtyminen on vähentänyt tuottavuutta 23 prosentilla maailman maapinta-alasta. Pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin Yhdysvaltojen dollarin riskit.
Rantaekosysteemeihin valuvat lannoitteet ovat synnyttäneet meriin yli 400 ”kuollutta vyöhykettä”, joiden pinta-ala on yhteensä yli 245 000 neliökilometriä. Lisääntynyt tulva- ja hirmumyrskyriski uhkaa 100–300 miljoonaa ihmistä rannikkoalueiden ekosysteemien tuhoutumisen vuoksi. Vuonna 2015 merten kalakannoista 33 prosenttia oli kestämättömästi kalastettuja.
Kaupunkien pinta-ala on yli kaksinkertaistunut vuoden 1992 jälkeen. Muovisaasteen määrä on kymmenkertaistunut vuoden 1980 jälkeen. Vuosittain 300–400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, liuottimia ja muita teollisuuslaitoksista peräisin olevia jätteitä päästetään maailman vesiin.
Vain 16 prosenttia maapallon pinta-alasta on enää jokseenkin luonnontilaista. Biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen on osoitettu paitsi ympäristökysymykseksi myös kehitykseen, talouteen ja turvallisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi sekä sosiaaliseksi ja moraaliseksi kysymykseksi.
Lähde
IPBES Media Release: Nature’s Dangerous Decline ‘Unprecedented’; Species Extinction Rates ‘Accelerating’
Lisätietoja
SITRA: 10 asiaa, jotka kaikkien on hyvä tietää uudesta luontoraportista
Lue myös nämä
Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa
Huomenna on ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100
Milloin maailmanloppu tulee?
Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?
20 kommenttia:
Muuten ihan hyvä artikkeli, mutta ilmastonmuutoksen vaikutus on listalla väärässä kohtaa, tai sitten listan loppuosa on irrelevantti. On nimittäin niin, ettei yhtään havaituista sukupuuttoon kuolemisista ole kyetty osoittamaan puhtaasti ilmastonmuutoksen syyksi. Vähän sama kuin antropogeenisen hiilidioksidilisän kanssa muutenkin: Olemme toki lisänneet hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä, mutta kukaan ei tiedä paljonko se todellisuudessa lämmittää ilmastoa, vaan arvausten varassa mennään. Ainoa varma vaikutus tähän mennessä on se, että maapallo on muuttunut vihreämmäksi kun kasvit voivat yleisesti paremmin.
Kiitos kommentistasi. Käyttämäni lähteen mukaan luonnon monimuotoisuuden pienenemiseen vaikuttavat tekijät tärkeysjärjestyksessä lueteltuina ovat (1) muutokset maa-alueiden ja merien käyttämisessä, (2) eliöiden suora hyödyntäminen, (3) ilmastonmuutos, (4) saastuminen ja (5) vieraslajit. Monimuotoisuuden pienenemisessä ei ole kyse pelkästään lajien sukupuutoista, vaan myös ekosysteemien yksipuolistuminen ja eliöpopulaatioiden kutistuminen pieniksi (geneettinen monimuotoisuus vähenee) ovat monimuotoisuuden pienenemistä.
Ilmastonmuutoksen suoraa vaikutusta lajien sukupuuttoihin on hyvin hankala osoittaa, koska lajit eivät todennäköisesti kuole suoraan kuumuuteen. Sen sijaan ilmastonmuutos vaikuttaa epäsuorasti esimerkiksi elinympäristön muuttumisen, taudeille suotuisten olosuhteiden lisääntymisen tai tulokaslajien aiheuttaman kilpailun takia. Kannattaa lukea seuraavat tekstit:
Ilmastonmuutos lajien sukupuuttojen aiheuttajana
Ilmastonmuutos uhkaa merikilpikonnia ja monia muitakin lajeja
Ilmastonmuutos lisää liskolajien sukupuuttoriskiä
Ilmastouutiset, viikko 9/2010
Hiilidioksidin lisääntyminen ei ole pelkästään hyvä asia, vaikka kasvit saavatkin siitä hiilidioksidilannoitusta ja kasvavat paremmin. Nopeasti kasvavien kasvien ravintoarvot pienenevät. Lisäksi aiempaa nälkäisemmät hyönteiset ja kasvavat hyönteispopulaatiot vaikuttavat maanviljelyyn negatiivisesti ilmaston lämmetessä. Satomääriin vaikuttavat negatiivisesti myös ilmastonmuutoksesta johtuvat sateisuuden muutokset (erityisesti kuivuuden lisääntyminen).
Ihmiskunnan tuottamien hiilidioksidipäästöjen ja luontaisten tekijöiden vaikutusta maapallon lämpenemiseen on vertailtu erittäin hyvin tässä linkissä.
Hmm. Olet selvästi puolesi valinnut tässä asiassa, sillä linkkejäsi tarkistaessani minä näen seuraavaa: Ipbes kertoo suoraan jo sloganissaan että sen pyrkimys on tarjota tiedettä ja politiikkaa yhteennaitettuna. Tästä seuraa suoraan välttämätön tarve agendalle, joten sivusto ei missään nimessä ole neutraali tietolähdekuten tieteeseen viitatessa pitäisi. Ipccllä on sama ongelma, mutta lisäksi he kertovat tutkivansa vain ihmisen aiheuttamaa muutosta ja sivuuttavat kaiken muun - eli ongelma on heillä vielä asteen pahempi.
Mitä taas bloombergiin tulee, on sisältö taattua alarmismia. Kyseessä on niinkutsuttu curve fitting exercise. Hiilidioksidikaan ei sovi selitykseksi, kunhan kokonaisuutta katsoo riittävän laajalti. Suosittelen lukemaan läpi Judith Curryn blogissaan julkaiseman artikkelisarjan nimeltään Nature Unbound. Osia siinä on yhteensä toistakymmentä ja kokonaispituus yhdeksi pdf:ksi muutettuna (tein sellaisen omaksi ilokseni) vähän reilu 200 a4-sivua. Artikkelisarjan ideana on tarkastella onko holoseeni pitkä vai lyhyt ja matkan varrella suunnilleen kaikki vaikutinkivet käännetään ympäri.
Kiitos samoin. Minäkin voin sanoa, että sinä olet selvästi puolesi valinnut.
Judith Curry on minulle erittäin tuttu nimi. Olen vuosia seurannut hänen kirjoituksiaan. Myös tuo Nature Unbound on minulle tuttu. Luuletko, etteivät ilmastotieteilijät ympäri maailmaa ole tutustuneet hänen kirjoituksiinsa? Luuletko, etteivät tieteilijät olisi korjanneet näkemyksiään, jos Curryn ajatukset olisivat relevantteja? Valitettavasti asia on pikemminkin niin, että useissa Curryn väitteissä on perustavaa laatua olevia virheitä. Näitä virheitä ja Curryn taustalla olevia rahoittajia tarkastelevat esimerkiksi SourceWatch ja DeSmog sekä ThinkProgress. Judith Curry on saanut rahoitusta fossiiliteollisuudelta ja hän kannattaa Trumpin politiikkaa. Vaikuttaako tämä täysin neutraalilta tieteeltä?
Bloombergista voi olla montaa mieltä. Antamassani linkissä on kuitenkin vain Bloombergin toteuttama grafiikka, joka perustuu Nasan Goddard Institute for Space Studies -tutkimuslaitoksen tietoihin.
IPBES puolestaan on YK:n asettama Kansainvälinen luontopaneeli. Suomen valtioneuvosto kuvailee sen toimintaa näin: "IPBES on riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 124 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö."
Suomen IPBES-paneelissa on mukana maamme ympäristöalan huippututkijoita, mm. ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, Helsingin yliopiston rehtori ja kaupunkiekologian professori Jari Niemelä, soveltavan ekologian apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja ja professori Ilari Sääksjärvi, Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Eija Pouta, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Timo Kairesalo jne. He tuskin allekirjoittaisivat sellaista, mikä ei ole tieteellisesti pätevää.
IPBES ja IPCC eivät tee omia tutkimuksia eivätkä tee myöskään poliittisia päätöksiä, vaan ne keräävät tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Eikö tämä juuri ole järkevää? Miksi verorahoilla tehtäisiin mitään tutkimustyötä, jos tutkimusten tuloksia ei voisi hyödyntää mitenkään? Lisäksi on täysin perusteetonta sanoa, että IPCC "tutkii vain ihmisen aiheuttamia muutoksia ja sivuuttaa kaiken muun". Ensiksikin IPCC ei edelleenkään tee omia tutkimuksia vaan kokoaa yhteen tietoa ilmastotieteilijöiden tutkimuksista. Lisäksi IPCC:n raporteissa on hyvin mukana myös luonnolliset ilmastoon vaikuttavat tekijät, vaikka eri raporttien painopistealueet vaihtelevat ja pääasiallinen mielenkiinnon kohde onkin ihmiskunnan vaikutus. Ihmiskunnan vaikutusta ei kuitenkaan voi ymmärtää perehtymättä ensin luonnollisiin ilmastotekijöihin.
IPCC on tuottanut vuosien kuluessa valtavan määrän raportteja. Jo vuoden 2013 "Climate Change 2013: The Physical Science Basis" -raportissa on yli 2000 sivua ja lähes 10 000 siteerattua tieteellistä artikkelia. Syksyllä 2018 julkaistussa Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportissa on 562 sivua. Elokuussa 2019 julkaistussa raportissa maankäytöstä on yli 1300 sivua (107 asiantuntijaa 52 maasta). Samoin syyskuussa 2019 julkaistussa raportissa meristä, jäästä ja lumesta oli yli 1300 sivua (104 asiantuntijaa 36 maasta, viitteet 6981 julkaisuun). Tässä vain muutamia esimerkkejä IPCC:n raporteista, joita on monia muitakin. Tietomäärät ovat siis valtavia verrattuna Judith Curryn Nature Unbound -tekstin reiluun 200 sivuun. Lisäksi tärkeintä tässä on se, että IPCC:n raporteissa on takana laaja ja vankka tiedeyhteisön tuki, eivätkä raportit perustu ainoastaan yhden tutkijan tulkintoihin.
Tiedän toki että IPCC on kerääjätaho ja sivun vilkaisun perusteella tein vastaavan päätelmän myös Ipbesistä. Luotat liikaa muiden asiantuntijoiden lausuntoihin. Yhdelläkään asiantuntijalla ei ole kapasiteettia arvioida muuta kuin omaa kapeaa osaamisaluettaan ja kokonaisuuden hahmottaminen jää raporttien laajoille harteille, eikä näin ollen ole kenenkään hallinnassa. Tieteen pitäisi toimia niin, että yksikin tutkimus voi osoittaa kaiken aiemman työn turhaksi. Tällä hetkellä näin ei ole, sillä tässä kohtaa tiede on mennyt rikki poliittisesti motivoituneen rahoituksen alttarilla.
Uskon ilmastonmuutokseen, sillä niin on ollut aina. Ihmisellä on epäilemättä vaikutuksensa, mutta on täysin mahdotonta sanoa kuinka suuri. Mallinnukset eivät asiassa auta vaan tekevät juuri päinvastoin, sillä niistä saadaan ulos sitä mitä halutaan, koska ne perustuvat pääosin parametreihin. Tarvittaisiin noin satamiljoonaa kertaa lisää laskentatehoa, jotta voitaisiin mallintaa globaali pilvien vaikutus. Kun vesisykliä ei voida merkityksellisellä tarkkuudella mallintaa, olisi syytä kehitellä malleja kaikessa hiljaisuudessa siihen pisteeseen että niissä on todellista kapasiteettia - siis kenties jo parinkymmenen vuoden sisällä.
Kyllä, luotan asiantuntijoihin. En kuitenkaan luota Judith Curryyn enkä keneenkään muuhunkaan yksittäiseen asiantuntijaan. Kuten sanoit: "Yhdelläkään asiantuntijalla ei ole kapasiteettia arvioida muuta kuin omaa kapeaa osaamisaluettaan." Luotan kuitenkin asiantuntijoihin monikossa, siis tiedeyhteisöön. Ja yksittäiseen asiantuntijaankin, jonka taustat tiedän luotettaviksi, luotan enemmän kuin netissä oleviin yksittäisiin kirjoittelijoihin, joiden taustoista en tiedä mitään.
FT Tiina Raevaara toteaa viisaasti: "Tiede on tiedonhankintajärjestelmä, ei mikään lopullinen totuus. Tiede on itseään täydentävää ja korjaavaa. Yksittäinen tutkimus voi tuoda jotakin uutta, mutta yksittäinen tutkimus on aina vain yksittäinen tutkimus. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee, eikä yksittäisestä tutkimuksesta pitäisikään vielä vetää kohuotsikoita ja rajuja johtopäätöksiä."
Tietenkin silloin, jos yksittäinen tutkimus pystyy kiistatta osoittamaan aiemmat tutkimustulokset tai niiden tulkinnat vääriksi, yksikin tutkimus voi muuttaa tiedemaailmaa. Harvoin kuitenkaan pystytään julkaisemaan aivan uutta näkökulmaa tuovaa täysin kiistatonta tutkimusta, jossa ei olisi virhemahdollisuuksia ja tulkinnanvaraa. Tiedemaailma on jo niin kehittynyttä ja pitkälle edennyttä (asioita on tutkittu niin paljon), ettei yksittäinen tutkimus kovin suurella todennäköisyydellä pysty tuomaan mullistavan suuria uusia näkökulmia. Lisäksi yksittäisen tutkimuksen tulokset täytyy varmistaa toisilla tutkimuksilla. Pienet yksityiskohdat toki kehittyvät koko ajan. Tällä tavalla koko tiedemaailma kehittyy vähitellen, askel kerrallaan. Esimerkiksi ilmastomallit kehittyvät koko ajan aiempaa paremmiksi, vaikka tälläkin hetkellä ilmastomallit ovat todella hyviä ennustamaan pitkän aikavälin tulevaisuutta laajalla alueella. Epävarmuuksia ja kehitettävää toki on koko ajan. Juurikin tuo mainitsemasi pilvien vaikutus on hyvin epävarma.
Esität hyvin rajun väitteen, joka vaatii konkreettista esimerkkiä: "Tieteen pitäisi toimia niin, että yksikin tutkimus voi osoittaa kaiken aiemman työn turhaksi. Tällä hetkellä näin ei ole, sillä tässä kohtaa tiede on mennyt rikki poliittisesti motivoituneen rahoituksen alttarilla." Osoita minulle yksikin sellainen tutkimus, jonka tulokset on "poliittisesti motivoituneen rahoituksen" takia kiistetty, vaikka ko. vertaisarvioitu tutkimus osoittaa kiistatta aiemmat tutkimukset virheellisiksi. On helppo laukoa kaikenlaisia väitteitä, mutta ne pitäisi pystyä myös perustelemaan konkreettisilla esimerkeillä.
Mutta hei! Yhdestä asiasta sentään olemme varmastikin yhtä mieltä. Ilmastonmuutos ei ole se kaikista merkittävin luonnon monimuotoisuutta pienentävä tekijä, vaikka uutisjuttujen ja ihmisten mielipiteiden perusteella välillä siltä vaikuttaakin.
Mutta mikä tekee ilmastomallinnuksista mielestäsi niin luotettavia? Oman perehtymykseni pohjalta en luota niiden tarjoamiin tuloksiin juuri lainkaan, sillä minusta ne ovat edelleen vakavasti alikehittyneitä ongelmakasoja, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä tiedeyhteisölle.
Itse asiassa ilmastonmuutos on se suurin tekijä, kun tarkastellaan laajaa kokonaisuutta. Ilmastonmuutoshan se dinosauruksetkin tappoi, mutta toki sillä oli apuna kaiketi asteroidi. Muitakin radikaaleja, huonommin ymmärrettyjä katastrofaalisia muutoksia löytyy kaukaa menneisyydestä, mutta mikään sellainen ei ole nyt uhkaamassa meitä. Lisäksi kaikki aiemmat radikaalisti luontoon vaikuttaneet muutokset ovat olleet kylmenemisiä ja lämpöjaksojen aikana kaikki ovat pääasiassa pärjänneet paremmin. Nytkin esimerkiksi Jääkarhuilla menee todellisuudessa paremmin kuin koskaan modernin seurannan aikana, vaikka niistä kovasti koitettiin tehdä mediassa ilmastonmuutoksen tulevia uhreja.
Mitä taas kasvikuntaan tulee, niin noin 95prosenttia kasveista kärsii lähinnä hiilidioksidin vähyydestä, sillä ne ovat kehittyneet aikana jolloin hiilidioksidia oli ilmassa paljon enemmän. Jos en väärin muista niin vain c3 - pohjainen kasvikunta (jäljelle jäävä n. 5%) on sopeutunut hiilidioksidiköyhään ympäristöön, koska se on kehittynyt tämän nykyisen quaternäärisen jääkauden aikana, toisin kuin vanhempi C4 - kasvikunta.
On sinänsä hullua myös että mielestämme normaalipiste ilmastollemme sijoittuu lähelle nykyistä modernia aikaa, vaikka se ei edusta paleoklimaattisesti tarkasteltuna minkäänlaista normaalia, sillä maapallolla on vallinnut jääkausi vain pienen osan sen historiasta. Niinpä myöskään jäätiköitä ei maapallolla normaalisti esiinny. Silti haluaisimme jostain syystä pitää olosuhteet vakioituna suunnilleen holoseenin kylmimpään ajanjaksoon. Mielestäni tässä kohtaa ihmiskunta on menettänyt järkensä, sillä lähes varmasti mikään ennustetuista katastrofiskenaarioista ei tule toteutumaan,eikä muutaman asteen (2-4astetta) lämpeneminen verrattuna esiteolliseen aikaan tule olemaan mikään katastrofi.
Nyt käytät ilmastodenialistien tyypillistä taktiikkaa. Kun esitetään jokin hankala kysymys, aletaankin puhua ihan muusta asiasta. Voisitko ystävällisesti vastata tähän edellä esittämääni kysymykseeni: Osoita minulle yksikin sellainen tutkimus, jonka tulokset on "poliittisesti motivoituneen rahoituksen" takia kiistetty, vaikka ko. vertaisarvioitu tutkimus osoittaa kiistatta aiemmat tutkimukset virheellisiksi. On helppo laukoa kaikenlaisia väitteitä, mutta ne pitäisi pystyä myös perustelemaan konkreettisilla esimerkeillä.
Ilmastomallien luotettavuus ei ole mikään mielipidekysymys. Tuo edellisessä kommentissani sinisellä näkyvä teksti "ilmastomallit ovat todella hyviä ennustamaan pitkän aikavälin tulevaisuutta laajalla alueella" on linkki, josta pääset lukemaan vastauksen.
Sanot näin: "On sinänsä hullua myös että mielestämme normaalipiste ilmastollemme sijoittuu lähelle nykyistä modernia aikaa, vaikka se ei edusta paleoklimaattisesti tarkasteltuna minkäänlaista normaalia." Kyse onkin siitä, millaiseen ilmastoon Homo sapiens -laji toimintoineen on sopeutunut. Ilmastonmuutos tulee ihmiskunnalle monella tavalla kalliiksi.
Myös muiden lajien osalta nykyinen ilmastonmuutos on ongelma, koska nykyinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on paljon luonnollisia ilmastonmuutoksia nopeampi. Tämän takia lajeilla ei ole paljonkaan aikaa sopeutua siihen. Esimerkiksi Australiassa hiilidioksidin lisääntymisellä on merkittävä vaikutus metsäpalojen lisääntymiseen (ks. esim. Nature ja Geophysical Research Letters). Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon biologi Jani Järvi toteaakin näin: ”On todennäköistä, että Australian paloissa on kuollut hyönteislajeja sukupuuttoon, jos niiden koko elinympäristö on palanut. Sukupuuttojen varmentaminen voi kestää vuosia ja työ on vaikeaa, koska monia hyönteislajeja ei ole edes kuvattu tieteellisesti.”
Väitteesi mukaan jääkarhuilla menee paremmin kuin koskaan aiemmin modernin seurannan aikana. Mistä jääkarhupopulaatiosta puhut? Kaikilla populaatioilla ei mene yhtä hyvin. Minä olen itsekin osallistunut jääkarhukeskusteluun. Katsopa myös tämä linkki sekä erityisesti tämä. Kiinnitä huomiota varsinkin viimeisimmän linkin ympyrädiagrammeihin.
Lopetat näin: "Mielestäni tässä kohtaa ihmiskunta on menettänyt järkensä, sillä lähes varmasti mikään ennustetuista katastrofiskenaarioista ei tule toteutumaan,eikä muutaman asteen (2-4astetta) lämpeneminen verrattuna esiteolliseen aikaan tule olemaan mikään katastrofi."
Ilmastonmuutos ja sen seuraukset eivät kuitenkaan ole mikään mielipidekysymys. Jälleen heittelet väitteitä perustelematta niitä millään muulla kuin omalla mielipiteelläsi. Tieteellinen näkemys on se, että 2-4 asteen lämpeneminen olisi monella tavalla erittäin haitallinen. Katso nämä havainnolliset infografiikat:
NASA
CarbonBrief
Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin tiedot
Tässä olemme menossa:
https://scholar.google.com/scholar?start=10&q=Corrupted+climate+science&hl=fi&as_sdt=0,5#d=gs_qabs&u=%23p%3DgxP_o23cZYoJ
Erityisesti tämä tuntuu koskevan juuri ilmastonmuutoksen tutkimusta, sillä tällä hetkellä sinne työnnetään rahaa niin paljon, että sillä voisi vuosittain rahoittaa parikin kuulentoa, tai vaihtoehtoisesti poistaa maailmasta jonkin ihmiskuntaa vaivaavan ongelman, kuten vaikkapa nälänhädän.
Ja Australian palot eivät muuten liity ilmastonmuutokseen siten kuin kuvittelet, vaan ympäristön suojelutoiminta on vain pitkän aikaa saanut liikaa tahtonsa läpi ja luontoon kertyi tähän asti massiivisin palokuorma, koska ennaltaehkäiseviä polttoja vähennettiin vuosien ajan. Loput hommasta teki tietysti ihminen huolimattomalla tulenkäsittelyllä, sekä sää.
Päästät minut todella helpolla, kun kommentoit niin yksinkertaisia ja helposti kiistettäviä asioita.
Ilmasto ja sää linkittyvät yhteen. Ilmastonmuutos on jo edennyt niin pitkälle, että se näkyy ympäri maapalloa päivittäisissä sääilmiöissä. Australian osalta se tarkoittaa mm. tätä:
Australiassa oli juuri mittaushistorian lämpimin vuosi ja vuosikymmen (kaikki vuodet vuodesta 2013 lähtien mittaushistorian 10 lämpimimmän vuoden joukossa)
110 vuotta Australian lämpötiloja (havainnollinen kuvasarja)
Et voi mitenkään kiistää luotettavien lähteiden perusteella sitä, etteikö ilmastonmuutos näkyisi Australian lämpötiloissa, kuivuudessa ja siten metsäpaloissa, paitsi ainoastaan omalla mielipiteelläsi. Australian paloista on kyllä menossa disinformaatiokampanja, jossa mm. väitetään lukuisia paloja tahallaan sytytetyiksi. Ihmisten tulenkäsittely ei liene muuttunut Australiassa oleellisesti viime vuosina tai vuosikymmeninä. Luotettavista lähteistä muutosta ei ainakaan pysty varmistamaan.
Vieläkään et ole vastannut kysymykseeni, jota jo useampaan kertaan olen sinulta kysynyt: Osoita minulle yksikin sellainen tutkimus, jonka tulokset on "poliittisesti motivoituneen rahoituksen" takia kiistetty, vaikka ko. vertaisarvioitu tutkimus osoittaa kiistatta aiemmat tutkimukset virheellisiksi. On helppo laukoa kaikenlaisia väitteitä, mutta ne pitäisi pystyä myös perustelemaan konkreettisilla esimerkeillä. Sen sijaan annat vain epämääräisen Googlen linkkilistauksen, jossa on runsaasti epäluotettavia ilmastodenialistien tekstejä. Kerro minulle edes yksi vertaisarvioitu tutkimus (joka on tidemaailmassa kiistetty poliittisen rahoituksen vuoksi), jos pystyt. Nyt esittelet vain kuvitelmiasi ja omia mielipiteitäsi.
Jaa, linkitys ei tainnut onnistua sitten. Ei ollut nimittäin mitään denialistimatskua se. Täytyy illalla koittaa laittaa se uusiksi muutaman lisäpointin kera kun nyt ei ehdi.
Tämä oli tarkoitus liittää kommenttiin:
https://www.liebertpub.com/doi/full/10.1089/ees.2016.0223
Tässä on syitä miksi mielestäni tämä koskee erityisen paljolti ilmastonmuutoksen tutkimusta:
Vallalla olevaa ilmastonmuutosteoriaa myötäilevät tutkimustulokset saavat helposti suuren mediahuomion - etenkin mitä rajumpia tuomionpäivän skenaarioita ne kykenevät maalailemaan. Kun tutkija julkaisee tällaisen tutkimuksen, hän tietää että jatkossa tutkimusten rahoitus on helpompaa, joka siis houkuttelee tuottamaan mahdollisimman yliampuva tuloksia. Niitä taas on erityisen helppoa tehtailla siksi, koska ilmastomalleista saadaan käytännössä ulos juuri sitä mitä niihin parametrien muodossa syötetään - ja vaikka tällaisen tutkimuksen voi helposti toistaa ja saada mallilta saman tuloksen, itse mallin oikeellisuutta ei pysty kukaan testaamaan.
Entäs mitä tapahtuu, jos julkaiset tutkimuksen, joka ei tue valtateoriaa? Sinut leimataan denialistiksi tai vähintään skeptikoksi ja rahoitus vaikeutuu, ellei jopa muutu mahdottomaksi. Tästä syystä lähes kaikissa aihealuetta edes sivuavissa tutkimuksissa pyritään viimeistään yhteenvetovaiheessa myötäilemään julkista linjaa, vaikka tutkimusosio ei suoraan mitenkään agw:tä tukisikaan. Näitä sitten analysoidaan ja kun se kenties kaukaakin haettu tutkimuksen agw:hen linkittävä myönteinen rivi tai pari sieltä löytyy, saadaan aikaan mahtavia 97% konsensustuloksia.
Tähän kaikkeen pitää tietysti lisätä vielä jo aiemmassakin kommentissani huomioitu käsittämättömän suuri summa poliittisesti kytkeytynytyä rahaa, joka on tämän nimenomaisen vääristymän kyennyt tuottamaan yhdessä mediassa saavutetun polarisoitumisen kanssa.
Taisit ymmärtää väärin alkuperäisen poliittisesti motivoitunutta rahoitusta koskevan kirjoitukseni, mutta tuota ylläolevaa sillä tarkoitin, sekä muita sen seurauksia.
Kaikesta tästä johtuen olen itse jo joitain vuosia sitten tullut siihen tulokseen, että elämme uuden pimeän ajan alkuvaihetta. Saa nähdä kuinka pitkälle tässä vielä mennään.
Mitä taas tulee tuohon Australiaosuuteen, niin Nasallekin pitkään töitä tehnyt tunnettu tutkija nimeltään Mototaka Nakamura on vastikään kirjoittanut ilmastomallien epäpätevyydestä ihan kirjankin. Tuo sään ja ilmaston yhdistävä tutkimus taas käyttää pitkälti pohjanaan ilmastomalleja, sillä muuten se ei toimisi. Tässä vielä linkki ko. kirjaa
käsittelevään artikkeliin:
https://www.technocracy.news/dr-mototaka-nakamura-the-sorry-state-of-climate-science/
Siinä missä sinä käytät selvästi mieluusti denialisti - termiä minusta, koitan silti välttää kutsumasta sinua alarmistiksi, sillä polarisaatio on mennyt aivan liian pitkälle ja uhkaa oikeasti jossain vaiheessa tuhota tieteen saavuttaman aseman yhteiskunnassa - paitsi jos tämä luotu Dystopia ei koskaan hajoa. En kuitenkaan laittaisi pelimerkkejäni likoon sen puolesta.
Vielä hieman Australian paloista: Syttymisen syyllä ei oikeastaan ole mitään väliä, sillä se on joko ukkonen tai ihminen. Ihmisen oma tietoinen ennaltaehkäisevän toiminnan vähentäminen silti johti tähän pisteeseen. Ennätysmäinen alue on toki palanut sen seurauksena ja verrokkia lienee haettava niinkin kaukaa kuin 1800-luvun puolivälistä, jolloin niinkutsutun mustan torstain aikana paloi muistaakseni noin 5 miljoonaa hehtaaria luontoa.
Kiitos aktiivisesta kommentoinnistasi. Älä kuitenkaan vääristele sanojani. En ole sanonut sinua denialistiksi. Olen sanonut, että käytät denialisteille tyypillistä taktiikkaa ja linkität denialistimateriaaleihin. Itse puolestasi sanot koittavasi välttää kutsumasta minua alarmistiksi (mitä en kyllä todellisuudessa olekaan). Teknisesti ottaen kertomasi välttely pitikin tähän asti paikkansa (nyt sanot kiertoteitse, että pidät minua alarmistina, kun sanot vältteleväsi sanomasta tätä), mutta tähän suuntaan vihjailit melko selvästi jo toisessa viestissäsi: "Olet selvästi puolesi valinnut tässä asiassa." Vai tarkoititko, että olen valinnut olevani tieteen puolella valetiedettä ja disinformaatiota vastaan? Siinä tapauksessa olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi, koska tämä pitää paikkansa. Erittäin suuresti samaa mieltä olen kanssasi myös siitä, että polarisaatio on mennyt liian pitkälle.
Nyt linkittämäsi teksti käsittelee tieteellistä rahoitusta Yhdysvalloissa, eikä se liity pelkästään ilmastotieteeseen. Otsikossa kyllä puhutaan ilmastosta, mutta ei luonnontieteellisessä mielessä vaan kannustimien ja hyperkilpailun ilmastosta. Toki asia kuitenkin liittyy myös ilmastotieteeseen. Yhdysvalloissa rahoituskuviot ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa Suomessa, eikä Yhdysvaltojen tilannetta voi sellaisenaan yleistää muihin valtioihin. Yhdysvalloissa esimerkiksi presidentin ja suoraan hänen alaisuudessaan olevansa hallinnon päätöksillä on merkittävä vaikutus. Tämän seurauksena siellä on monin tavoin vaikeutettu nimenomaan ilmastonmuutostutkijoiden työtä. Jopa ilmastotutkimusten julkaisua on estetty ja ilmastotutkijoita yritetty vaientaa. Tämä johtaa vähitellen yhä lisääntyvään polarisaatioon ja tieteen eroosioon Yhdysvalloissa. Vaikka poliittisesti ja taloudellisesti Yhdysvalloissa kannustetaankin nyt ilmastonmuutosskeptisyyteen, siitä huolimatta tutkijoiden valtavirta sielläkin pysyy päätelmissään ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen haitallisuudesta.
Suomessa vastaavaa poliittista ongelmaa ei edes ole. Ilmastotiedettä tehdään lähes täysin riippumattomasti. Itsekin olen kuitenkin huolestunut siitä, että meilläkin korkeakoulut joutuvat hankkimaan yhä enemmän ulkopulista rahoitusta, jolloin voi tulla sidoksia rahoittajiin. Tämä ongelma on melkein kaikilla aloilla.
Jatkan vielä Australian paloista. Tällä hetkellä arvioitu palanut alue on 10 miljoonaa hehtaaria. Tämä on siis 100 % enemmän kuin historialliset mustan torstain palot, jotka saivat alkunsa kuivuuden ja huolimattoman tulenkäsittelyn seurauksena. Sitä paitsi nykytekniikalla mustan torstain palot olisi saatu rajoitettua paljon tehokkaammin kuin vuonna 1851.
Tämänhetkisistä Australian paloista on menossa suuri disinformaatioaalto, jossa esitetään perusteettomia väitteitä esimerkiksi palojen syttymissyistä. Ilmastonmuutos ei tietenkään sytytä paloja, mutta Australiassa on nyt ollut niin pitkään kuumaa ja kuivaa, että tämä yhdessä palokuorman kanssa altistaa palojen leviämiselle, kun jokin tekijä aiheuttaa palon. Tähän ei edes tarvita mitään ilmastomalleja, kun jokainen ymmärtää, että havaittu pitkäaikainen lämpimimyys (mittaushistorian lämpimin vuosi ja vuosikymmen) lisää paloriskiä. Ilmastomallit ennustavat riskin yhä lisääntyvän tulevaisuudessa. Näiden ilmastomallien luotettavuudesta on tietoa esimerkiksi tässä linkissä.
Onko tuo Mototaka Nakamura todellakin tunnettu tutkija, kuten väität? En löydä hänestä juurikaan tietoja edes Google-haulla, eikä hänellä ole kovinkaan monta julkaistua tieteellistä tutkimusta. Hänen tutkimuksistaan on julkaistu monenlaisia tulkintoja erityisesti ilmastodenialistien palstoilla.
Toki tuolla Research Gatessa on vain osa tutkimuksista, mutta luulisi tunnetulta tutkijalta löytyvän sieltä useampia tutkimuksia, kun omakin vertaisarvioitu tutkimusartikkelini sieltä löytyy. Lisäksi itsekin kirjoitit näin: "Yhdelläkään asiantuntijalla ei ole kapasiteettia arvioida muuta kuin omaa kapeaa osaamisaluettaan." Siksi luotankin mieluummin tiedeyhteisöön (tutkijoiden valtavirtaan), en keneenkään yksittäiseen tutkijaan.
Vielä lyhyesti Australian paloista. Vaikka olemme helposti taipuvaisia kuvittelemaan että juuri omana elinaikanamme elämme jotenkin poikkeuksellisia aikoja (kenties jonkinlainen sisäsyntyinen tarve olla osana jotain suurempaa, tms.) ,näin ei todennäköisesti ole, kuten
tämänkin tutkimuksen tulokset osoittavat.
No nyt puhut asiaa (paitsi turha retoriikka sisäsyntyisistä tarpeista)! Tuo on täysin totta. Koko maapallolla on luonnollisista syistä johtuen ollut paljon lämpimämpiäkin aikoja kuin nykyisin ja tietyillä alueilla on ollut myös hyvin kuivaa. Ongelma onkin juuri se, että nyt ilmastonmuutoksen aiheuttama lisälämpeneminen ja lisääntyvä kuivuminen tulevat vielä näiden luonnollisten vaihteluiden päälle.
Linkkaamassasi artikkelissa myös apulaisprofessori Anthony Kiem tähdentää juuri tätä: "So we see the Millennium drought is not unprecedented, it’s well within range. We’ve had droughts like that before, in fact we’ve had a lot worse and will again. And now there’s climate change on top of that."
Lähetä kommentti