tiistai 8. maaliskuuta 2016

Naisten päivän kertomus siitä, kuinka hyljetutkija ja fitnessmalli päätyivät samaan blogipostaukseen

Akateemisia naisia. Tunnistatko kuvasta sukupuolistereotypioita? Kuvan © Armin Sestic - Fotolia

International Council for Science listaa 20 merkittävää naispuolista ilmastotieteilijää tai muuta ilmastovaikuttajaa. Kannattaa tutustua myös Discover-lehden useita vuosia sitten tekemään luetteloon luonnontieteiden 50 merkittävimmistä naisesta. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:lla on mahtavan upea kuvakokoelma tutkimustyötä tekevistä naisista.

Yllättäen myös Vogue-muotilehti on tehnyt erinomaisen artikkelin 13 naisesta, jotka toimivat ilmastonmuutoksen eturintamassa. Ehkäpä muotimaailma ja maapallon tilasta huolehtiminen eivät olekaan kaukana toisistaan, vaan monet alalla toimivat ovat aktiivisesti ottaneet kantaa kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Heistä näkyvimpiä esimerkkejä on Alison Teal, aidosta Tarzan-lapsesta naispuoliseksi Indiana Jonesiksi kasvanut valtamerten muovittumisen estäjä. Olenkin kirjoittanut erillisen blogipostauksen Liisan seikkailuista muovimaassa.

Toinen esimerkki on malli ja aktivisti Cameron Russell, joka viime lokakuussa johdatti ilmastonmuutokseen kantaa ottavan 17 supermallin kulkueen Brooklynin sillan yli. Mallit halusivat myös kiinnittää tekstiiliteollisuuden huomiota siihen, että yhden kangastonnin tuottaminen saastuttaa 200 tonnia vettä.

Suomessa aktiivisia toimijoita ovat esimerkiksi Kouvolan Lyseon lukiosta lähtöisin oleva fitnessmalli Janni Hussi ja Miss Suomi 2013 Lotta Hintsa, jotka ottivat kantaa ilmastonmuutokseen blogissani julkaistulla valokuvalla. Viime vuonna he järjestivät ulkonäköpaineita käsittelevän Girl Like Me -kampanjan. Hussi on ollut aktiivinen myös Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toiminnassa.

Ainakin neljän syyn takia ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin enemmän kuin miehiin:

-Lämpötilan ja muiden säätekijöiden (mm. kuivuus) muuttuminen pienentävät satoja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa suurin osa maanviljelijöistä on naisia. Kehitysmaissa naiset muodostavat 45-80 prosenttia ruokatuotannon työntekijöistä.

-Tytöt ja naiset ovat suurimmassa vastuussa veden kantamisesta ja polttopuiden keräämisestä. Jos näiden saatavuus ilmastonmuutoksen myötä heikkenee, he joutuvat kävelemään yhä pitempiä matkoja, mikä on pois muista toimista, rahan hankkimisesta, kouluttautumisesta ja lepäämisestä.

-Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän ja voimistavan ruokapulaa, mikä vaikuttaa haitallisimmin juuri naisten terveyteen. Usein juuri tytöt ja naiset vähentävät nälänhädän sattuessa syömistään, jotta he voisivat turvata paremman ravinnon muille perheenjäsenille.

-Todennäköisesti ilmastonmuutos lisää ja voimistaa tulvia sekä muita katastrofeja. Niissä naiset kuolevat miehiä todennäköisemmin sellaisissa valtioissa, joissa naisten sosiaalinen ja taloudellinen asema on miehiä heikompi. Näin on todettu vuosien 1981-2002 luonnonkatastrofeja tarkastelleessa tutkimuksessa. Yhtenä syynä tähän ovat kulttuuriin liittyvät normit, jotka voivat estää naisia opettelemasta uimataitoa.

Tilanteen korjaamiseksi kehitysmaihin pitäisi palkata enemmän naispuolisia evakuointisuunnitelmien tekijöitä sekä naispuolisia kouluttajia, jotka kertoisivat maanviljelyn sopeutumiskeinoista ilmastonmuutokseen. Miespuoliset suunnittelijat eivät välttämättä osaa ottaa huomioon naisten näkökulmaa, eivätkä naispuoliset maatyöntekijät välttämättä saa olla kovin paljon tekemisissä mieskouluttajien kanssa.

Toisaalta naisten asemassa voi olla monia ongelmia kehitysmaiden lisäksi teollisuusmaissakin. The New York Times -lehdessä oli loppuviikosta ja The Nature Conservancy -blogissa eilen koskettava kirjoitus naispuolisten opiskelijoiden ja tieteilijöiden ongelmista Yhdysvalloissa. Jotta paikallisuus ei unohtuisi, kannattaa lukea myös Katariina Hakaniemen kolumni "Luutuneita käsityksiä" tämän päivän Kouvolan Sanomista.

Myös päätöksentekoon tarvittaisiin ilmastonmuutosasioissakin mukaan enemmän naisia, koska naisten myötä päätöksistä näyttää keskimäärin muodostuvan edistyksellisempiä, positiivisempia ja kestävämpiä. Esimerkiksi brittiläisen ilmatieteen laitoksen tutkija ja Royal Meteorological Societyn ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja Julia Slingo toivoo näin luonnontieteistä kertomiseen tulevan mukaan myös entistä humanistisempia tapoja, esimerkiksi kuvataiteita, runoutta, musiikkia ja kertomuksia (tästä löytyy hyviä esimerkkejä meidän lukiostammekin). Tällainen yleistäminenkin kyllä on hieman stereotyyppistä ajattelua.

Samaan aikaan kanssani biologiaa opiskelleista näkyvimpiin asemiin nousseet ovat nimenomaan naisia, norppatutkijana työskentelevä FT Mervi Kunnasranta ja biologi-kansanedustaja Krista Mikkonen. Suomalaista naistieteilijöistä arvostan kovasti myös eläineetikkona työskentelevää FT Elisa Aaltolaa, joka todella laittaa itsensä ja arvovaltansa likoon eläinten oikeuksia puolustaessaan.

Viime keväänä lukiolaiset kysyivät, ketkä ovat suosikkijulkkiksiani, jos tieteilijöitä ei saa valita. Tein sukupuolta silloin ajattelematta viiden julkkiksen listan, joista kolme on naisia. Näin jälkikäteen ajatellen huomaan jo kouluikäisenä lukeeni useita nimenomaan naistutkijoiden kirjoittamia kirjoja, hyvinä esimerkkeinä Joy Adamson, Dian Fossey, Jane Goodall ja Shirley C. Strum. Miehistä muistan vain Ilkka Koiviston, jonka kanssa olin myös kirjeenvaihdossa.

Yleensä en osaa ajatella asioita kovinkaan sukupuolirajoittuneesti ja stereotyyppisesti. Reilu vuosi sitten Ilta-Sanomat kirjoitti jutun, jossa esimerkiksi arvosteltiin "Facebook-tykkäyksiä hyvätekeväisyystempauksillaan keräileviä äititeresoja". Eräs opettajamme piti kirjoitusta ja esimerkiksi tätä sanamuotoa naisten vähättelynä tai halveksintana, kun taas itselleni tästä tuli ensimmäiseksi mieleen juuri julkisuudessa ollut miehen päivitys päivän hyvästä työstä. Eivätkö miehetkin voi olla äititeresoja - vai onko miesten pakko olla robinhoodeja?

Arvostan jokaista naista (ja myös miestä), joka intohimolla ja asiaan paneutuen tekee omaa tehtäväänsä, olkoonpä hän sitten opiskelija, opettaja, tutkija, kotivanhempi, fitnessmalli, missi, urheilija, hotellisiivooja tai kuka tahansa.

Hyvää naisten päivää!

2 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Myös kansanedustaja Krista Mikkonen muuten on kirjoittanut ylioppilaaksi Kouvolan Lyseon lukiosta (nyk. Kouvolan Yhteislyseo).

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tiesittekö, että 1800-luvun lopulla oli määritelty Anorexia Scholastica, vain tytöillä ja naisilla tavattava sairaus, joka johtuu liiallisesta opiskelusta? Erityisen vaarallista oli, jos alle 12-vuotiaalla tytöllä oli kirja kädessään.

Supervoimillaan meteorologi Anniina Törmä loihtii naistenpäiväksi mukavan sääennusteen.