 |
| Carl von Linné (Carolus Linnaeus) 1707-1778. Credit: The Miriam and Ira D. Wallach Division of Art, Prints and Photographs: Print Collection, The New York Public Library. "Sir Charles Linnaeus." The New York Public Library Digital Collections. 1880. http://digitalcollections.nypl.org/items/510d47da-f990-a3d9-e040-e00a18064a99 |
Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuspäivää (biodiversiteettipäivää) ja huomenna Carl von Linnén 309. syntymäpäivää.
Carl von Linnén aikaan ainoastaan lääkärit opiskelivat kasvitiedettä. Näin teki myös Linné, joka eliökunnan luokittelun lisäksi luokitteli nykyään huvittavilta vaikuttavia sairauksia, mm. Eromania (rakkausmania, liiallinen rakastuminen yhteen kaipauksen ja halun kohteeseen), Theligonia (mieletön viehtymys kaikkiin vastakkaisen sukupuolen edustajiin, naisilla Nymphomania ja miehillä Satyriasis), Gnostalgia (liioiteltu ikävä kotiseudulle), Dipsia (sammumaton halu juoda) tai Tarantismus (palava halu tanssia).
Linné tarkasteli perusteellisesti lukuisia mielisairauksia. Erillisen tautiluokituksensa saivat esimerkiksi vastenmielisyys mansikantuoksua kohtaan, halu syödä kaikkea sopimatonta ja märän kammoaminen. Eläinten puolella Linné nimesi myös feenikslinnun, lohikäärmeen ja satyyrin. Näihin Linnén ajatuksiin voit tutustua yksityiskohtaisemmin aiemmassa kirjoituksessani "Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!"
Tuosta aiemmasta kirjoituksestani voit lukea myös Linnén ajatuksiin perustuvat suomalaiset terveysohjeet vuodelta 1786 sekä legendan siitä, kuinka Linné ehkä kosti kilpailevalle luonnontieteilijälle nimeämällä rumimman mahdollisen lajin kilpailijansa mukaan. Samoin kerron siellä siitä, kuinka nykyisiä tieteellisiä lajinimiä on annettu Coca Colan, Microsoftin, Googlen, Hugh Hefnerin, Lady Gagan, Beyoncén, Barack Obaman, Peter Panin, Paavo Pesusienen ja Shrekin mukaan. Erityisesti opettajille vielä tämä: Gaudeamus igitur ei olekaan laulu vaan jyrsijä!
Valitettavasti iso osa tästä luonnon monimuotoisuudesta on uhattuna ihmiskunnan takia. Maailman luonnonsäätiön julkaiseman Living Planet -raportin mukaan monimuotoisuus on pienentynyt alle puoleen 40 vuodessa. Merkittävimpiä syitä ovat elinympäristöjen katoaminen ja pilaantuminen, luonnon hyväksikäyttö sekä ilmastonmuutos.
Keskimääräisellä eurooppalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla maapalloja täytyisi olla 4,7 ja afrikkalaisten kulutustasolla riittäisi 0,8 maapalloa.
Suomen kulutustasolla tarve olisi 3,4 maapalloa. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme.
Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta aiemmin. Vuonna 2015 sen ilmoitettiin ensin olleen 13. elokuuta, mutta tarkastuslaskennoissa päivämääräksi kerrottiin 9. elokuuta 2015. Tänä vuonna ylikulutuspäivän eli ekovelkapäivän arvioidaan tulevan jo 8. elokuuta 2016. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli 17. huhtikuuta 2016.
Ekonomisen velan lisäksi pitäisikin kiinnittää huomiota myös ekovelkaan eli ympäristövelkaan. Kulutamme luontoa vuosi vuodelta enemmän pystymättä maksamaan tätä velkaamme takaisin. Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.
Maapallon väkiluku on kasvanut 95 % vuodesta 1970. Samaan aikaan selkärankaisten eläinten keskimääräinen populaatiokoko on pienentynyt 52 %.
Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta aiemmin. Vuonna 2015 sen ilmoitettiin ensin olleen 13. elokuuta, mutta tarkastuslaskennoissa päivämääräksi kerrottiin 9. elokuuta 2015. Tänä vuonna ylikulutuspäivän eli ekovelkapäivän arvioidaan tulevan jo 8. elokuuta 2016. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli 17. huhtikuuta 2016.
Ekonomisen velan lisäksi pitäisikin kiinnittää huomiota myös ekovelkaan eli ympäristövelkaan. Kulutamme luontoa vuosi vuodelta enemmän pystymättä maksamaan tätä velkaamme takaisin. Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.
Maapallon väkiluku on kasvanut 95 % vuodesta 1970. Samaan aikaan selkärankaisten eläinten keskimääräinen populaatiokoko on pienentynyt 52 %.
Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla lienee 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.
Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä!
Ellen MacArthur -säätiön tekemän selvityksen mukaan merissä tulee vuonna 2050 olemaan enemmän muovia kuin kaloja, kun vertaillaan niiden painoa. Maailman valtameriin nimittäin dumpataan Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä joka vuosi. Maailman muovituotanto on 20-kertaistunut vuodesta 1964 vuoteen 2014, ja kaikkiaan maapallolla on tuotettu niin paljon muovia, että sillä muovimäärällä voisi kääriä koko maapallon muovikelmuun.
Lue myös nämä
Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!
Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet
"Jos sairaalle annetaan lasi vettä, huitoo hän rajusti kuin markkinakaupustelija"
Yhteiset tekohampaat
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luononvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä
Tänään on suomalaisten ylikulutuspäivä: Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Suomen kulutustasolla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa
Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä!
Ellen MacArthur -säätiön tekemän selvityksen mukaan merissä tulee vuonna 2050 olemaan enemmän muovia kuin kaloja, kun vertaillaan niiden painoa. Maailman valtameriin nimittäin dumpataan Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä joka vuosi. Maailman muovituotanto on 20-kertaistunut vuodesta 1964 vuoteen 2014, ja kaikkiaan maapallolla on tuotettu niin paljon muovia, että sillä muovimäärällä voisi kääriä koko maapallon muovikelmuun.
Lue myös nämä
Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!
Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet
"Jos sairaalle annetaan lasi vettä, huitoo hän rajusti kuin markkinakaupustelija"
Yhteiset tekohampaat
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luononvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä
Tänään on suomalaisten ylikulutuspäivä: Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Suomen kulutustasolla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti