 |
| Nuatambun (Choiseul) rannikon vetäytyminen ilmakuvissa vuosilta 1947, 2011 ja 2014. Sinisellä viivalla on esitetty kasvillisuuden raja vuonna 1947. Punaisella värillä on merkitty vuosina 2011-2014 merenpinnan nousun myötä menetetyt kymmenen taloa. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Simon Albert, Javier X Leon, Alistair R Grinham, John A Church, Badin R Gibbes and Colin D Woodroffe (IOPscience): Supplementary material to “Interactions between sea-level rise and wave exposure on reef islanddynamics in Solomon Islands”. License: Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0). |
Salomonsaaret on itsenäinen saarivaltio, joka sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä Papua-Uuden-Guinean itäpuolella. Valtio käsittää yli tuhat pääasiassa tulivuorisaarta, joista osa kohoaa yli 500 metrin korkeuteen. Noin 560 000 asukkaan väestö on levittäytynyt 28 000 neliökilometrin alueelle, mikä tekee Salomonsaarista yhden väestöntiheydeltään harvaanasutuimpia Tyynenmeren saarivaltioita.
Toissa päivänä Environmental Research Letters -tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo viiden Salomonsaariin kuuluneen saaren (Kale, Rapita, Rehana, Kakatina ja Zollies) kadonneen vuosina 1947-2014 merenpinnan nousun myötä. Alunperin saaret olivat kooltaan 1,2-4,9 hehtaaria ja niillä oli ainakin 300 vuotta vanhaa trooppista kasvillisuutta. Saarilla ei ollut ihmisten vaikutusta lukuun ottamatta kalastajien satunnaisia vierailuja viikoittain tai kuukausittain. Kalastajat eivät kuitenkaan vaikuttaneet alueiden rantakasvillisuuteen.
 |
| Salomonsaaret on itsenäinen saarivaltio, joka sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä Papua-Uuden-Guinean (PNG) itäpuolella. Karttoihin on merkitty mustilla pisteillä tutkimuspaikat: 1. Rehana, 2. Zollies, 3. Sogomou, 4. Sogomou ite, 5. Sogomou Fa, 6. Kumarara, 7. Sasahura Fa, 8. Sasahura ite, 9. Golora, 10. Retu, 11. Hetaheta, 12. Kakatina, 13. Rapita, 14. Kukudaka, 15. Kale, 16. Korapagho, 17. Kologhose, 18. Ghebira, 19. Bates, 20. Suki, 22. Piraka, 23. Nusa Ghele, 24. Pukuni, 25. Ovio, 26. Varilangge, 27. Ighisi, 28. Panao, 29. Homhombu, 30. Hopei, 31. Kunkundu Hite, 32. Kunkundu Nomana, 33. Nusa Lavata. Koralliriutan alue on varjostettu vaalealla värillä. Tummemmat värit ilmaisevat korkeuden merenpinnasta (0-2300 m). Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Simon Albert et al 2016 Environ. Res. Lett. 11 054011, http://dx.doi.org/10.1088/1748-9326/11/5/054011. License: Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0). |
Tutkimuksessa oli mukana 20 riuttasaarta Isabelin luoteisrannikolta, 12 riuttasaarta Rovianan laguunista sekä ainoina asuttuina alueina vulkaanisilla saarilla sijaitsevat Nuatambu (Choiseulin provinssi) ja Mararo (Malaitan provinssi).
 |
| Merenpinnan korkeus senttimetreinä Salomonsaarilla vuosina 1950-2100 suhteessa aikavälin 1986-2005 keskiarvoon (diagrammin nollakohta) rekonstruktion, satelliittimittausten, poijumittausten ja neljän eri päästöskenaarion (IPCC AR5) mukaan. ENSO-sykli (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) vaikuttaa merkittävästi merenpinnan korkeuteen lyhyellä aikavälillä. Katkoviivoilla on esitetty vuosien sisäinen vaihtelu. Yksittäisen kuukauden merenpinnan korkeus voi siis olla pitkäaikaista keskiarvoa ylempi tai alempi. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Simon Albert et al 2016 Environ. Res. Lett. 11 054011, http://dx.doi.org/10.1088/1748-9326/11/5/054011. License: Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0). |
Salomonsaarilla merenpinnan nousunopeus kahden viime vuosikymmenen aikana on ollut yksi maailman suurimmista. Vuodesta 1950 lähtien merenpinnan nousunopeus on ollut keskimäärin 3 mm vuodessa ja vuodesta 1994 lähtien 7-10 mm vuodessa.
Vuosien ja kuukausien välinen merenpinnan korkeuden vaihtelu on Salomonsaarilla suurta ENSO-syklin vuoksi. Vain 20 vuodessa (1994-2014) merenpinta kuitenkin nousi Salomonsaarilla noin 15 senttimetriä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä merenpinnan globaali kohoaminen ilmastonmuutoksen myötä että myös pasaatituulten voimistuminen.
 |
| Pinta-alan pienentyminen prosentteina yhtä vuotta kohden seitsemällä Isabelin alueen saarella (punainen) ja viidellä Rovianan alueen saarella (vihreä) aikaväleillä 1947-1962, 1962-2002 ja 2002-2014. Suojaisella Rovianan alueella luvut olivat ko. aikaväleillä 0,1 %, -0,2 % ja 0,1 %, joten muutosta ei käytännössä havaittu. Sen sijaan aalloille alttiimmalla Isabelin alueella luvut olivat 0,1 %, 0,5 % ja 1,9 %, joten tällä alueella saarten tuhoutuminen on kiihtynyt. Saaret eivät siis ole peittyneet vedellä yksin merenpinnan kohoamisen vuoksi, vaan asiaan on vaikuttanut myös aallokon aiheuttama rannikkoeroosio. Tämä on voimistunut ja voimistuu edelleen merenpinnan kohoamisen myötä. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Simon Albert et al 2016 Environ. Res. Lett. 11 054011, http://dx.doi.org/10.1088/1748-9326/11/5/054011. License: Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0). |
Myös laattatektoniikka voi vaikuttaa merenpinnan korkeuteen, jos saaret vajoavat esimerkiksi maanjäristysten seurauksena. Tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan ole ensisijainen syy alueen rannikkoeroosioon.
Vuosina 1996-2090 merenpinnan ennustetaan nousevan Salomonsaarilla 24-89 senttimetriä. Toteutuvaan nousun voimakkuuteen vaikuttaa hyvin paljon kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen.
 |
| Salomonsaarilta tutkittiin 33 saaren pinta-alan muutosta. Taulukossa on esitetty saarten pinta-alat vuosina 1947 ja 2014 (20 riuttasaarta Isabelin provinssin luoteisosasta, Nuatambun kylä vulkaaniselta saarelta Choiseulin provinssista ja 12 riuttasaarta läntiseltä alueelta Rovianasta). Nuatambusta on mukana vain kylän alue. Rovianan alueen riuttasaaret ovat päivittäin ja Isabelin provinssin riuttasaaret viikoittain-kuukausittain kalastajien käytössä. Kalastajat eivät merkittävästi vaikuta saarten rantakasvillisuuteen. Tähdellä merkityistä kohteista ei ole saatavilla ilma- tai satelliittikuvaa vuodelta 1947, joten pinta-alan muutos on esitetty aikaväliltä 1962-2014. Viisi saarta (Kale, Rapita, Rehana, Kakatina ja Zollies) on kadonnut kokonaan. Lisäksi 18 saaren pinta-ala on pienentynyt, näistä kuuden merkittävästi (vähintään 20 %). Myös tuliperäisen Nuatambun pinta-ala on pienentynyt 51 %. Kymmenen saaren pinta-ala on kasvanut, enimmillään 19,6 %. Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Simon Albert, Javier X Leon, Alistair R Grinham, John A Church, Badin R Gibbes and Colin D Woodroffe (IOPscience): Supplementary material to “Interactions between sea-level rise and wave exposure on reef islanddynamics in Solomon Islands”. License: Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0). |
Myös asutuilla saarilla merenpinnan kohoaminen on syönyt merkittäviä määriä saarten pinta-alasta. Esimerkiksi kaksi ainakin vuodesta 1935 asuttua kylää on tuhoutunut. Kymmenen taloa menetettiin äkillisesti 25 perheen asuttamassa Nuatambussa vuosina 2011-2014. Pahimmat tuhot aiheutuvat alueilla, joille merenpinnan nousun lisäksi myös aallokko pääsee voimakkaasti vaikuttamaan. Kaiken kaikkiaan Nuatambussa rannikkoeroosio on kuitenkin ollut hidas ja vuodesta toiseen etenevä tapahtuma, ei yksittäisen myrskyn tai yksittäisen aallokon aiheuttama.
On silti siis huomattava, etteivät saaret ole peittyneet vedellä yksin merenpinnan kohoamisen vuoksi, vaan asiaan on vaikuttanut myös aallokon aiheuttama rannikkoeroosio. Tämä tietenkin on voimistunut ja voimistuu edelleen merenpinnan kohoamisen myötä.
 |
| a) Rannikon vetäytyminen Sogomoussa vuosina 1947-2014. b) Sogomoun itäkärjestä (kuvassa a kameralla merkitty kohta) vuonna 2013 kohti jäljellä olevaa saarta otettu valokuva rannikkoeroosiosta. c) Meren leviäminen Kalen saarella vuosina 1947-2011 (värit vastaavat kuin kuvassa a). Vuonna 2014 Kale oli peittynyt kokonaan merenpinnan alle. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Simon Albert et al 2016 Environ. Res. Lett. 11 054011, http://dx.doi.org/10.1088/1748-9326/11/5/054011. License: Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0). |
Mararon kylässä koko ihmisyhteisö muutti rannikkoeroosion vuoksi uuteen paikkaan 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Perinteisesti ihmiset olivatkin asuneet näillä korkeammilla paikoilla, kunnes 1900-luvun alussa lähetyssaarnaajat kannustivat ihmisiä muuttamaan rannan lähelle.
 |
| Saarten muuttuminen (vaaka-akselilla saarten pinta-ala hehtaareina, pystyakselilla pinta-alan prosentuaalinen muutos vuosikymmentä kohden) keskisen Tyynenmeren atollisaarilla (muokattu McLeanin ja Kenchin tutkimuksesta vuodelta 2015) ja Salomonsaarilla (keltaiset ympyrät, tämä uusi tutkimus vuodelta 2016). Pystyakselin positiiviset arvot tarkoittavat saaren kasvamista ja negatiiviset arvot pienentymistä. Harmaalla värillä varjostettu muutos (±3,0 %) ei ole merkitsevä. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Simon Albert et al 2016 Environ. Res. Lett. 11 054011, http://dx.doi.org/10.1088/1748-9326/11/5/054011. License: Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0). |
Alle tuhannen asukkaan Taro, Choiseulin provinssin (noin 30 000 asukasta) pääkaupunki, voi olla maailman ensimmäinen alueellinen pääkaupunki, joka täytyy siirtää merenpinnan nousun vuoksi. Se sijaitsee keskimäärin alle kahden metrin korkeudella merenpinnasta. Korkeinkin kohta ulottuu vain noin 25 metriin.
Lähteet ja lisätietoja
NASA: Cumulative sea level change since April 2002
Scientific American: Township in Solomon Islands Is 1st in Pacific to Relocate Due to Climate Change
Simon Albert, Javier X Leon, Alistair R Grinham, John A Church, Badin R Gibbes and Colin D Woodroffe (IOPscience): Interactions between sea-level rise and wave exposure on reef island dynamics in the Solomon Islands, Published 6 May 2016, IOP Publishing Ltd Environmental Research Letters, Volume 11, Number 5 (tämän blogikirjoituksen pääasiallinen lähde, mm. kuvat muokkaamattomina tästä julkaisusta, kuvatekstit omiani)
Simon Albert, Javier X Leon, Alistair R Grinham, John A Church, Badin R Gibbes and Colin D Woodroffe (IOPscience): Supplementary material to “Interactions between sea-level rise and wave exposure on reef island dynamics in Solomon Islands”
The Conversation: Sea-level rise has claimed five whole islands in the Pacific - first scientific evidence
The Peninsula Qatar: Sea-level rise claims five islands in Solomons
Yale Environment 360: Abrupt Sea Level Rise Looms As Increasingly Realistic Threat
Yle Uutiset: Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä
Lue myös nämä
Uusi tutkimus: Merenpinta nousee tällä vuosisadalla ilman päästörajoituksia 0,5-1,3 metriä ja Pariisin sopimusten toteutuessa 0,2-0,6 metriä
The Conversation: Sea-level rise has claimed five whole islands in the Pacific - first scientific evidence
The Peninsula Qatar: Sea-level rise claims five islands in Solomons
Yale Environment 360: Abrupt Sea Level Rise Looms As Increasingly Realistic Threat
Yle Uutiset: Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä
Lue myös nämä
Uusi tutkimus: Merenpinta nousee tällä vuosisadalla ilman päästörajoituksia 0,5-1,3 metriä ja Pariisin sopimusten toteutuessa 0,2-0,6 metriä
16 kommenttia:
Hyvä Jari
Erityisesti kunnioittaen opettajan tehtävääsi ja ilmeistä haluasi parantaa maailmaa, teen seuraavan ehdotuksen:
Mediaanalyysi - hanke koululaisillesi, ja muillekin.
a) Juttusi vaikuttaa tosi uskottavalta ja olisinkin sen uskonut ihan pienenä koululapsena.
b) Nyttemmin löytäisin jopa oma juttusi sisältä ihmetyttäviä elementtejä, näin lainkaan edes perehtymättä varsinaiseen alkuperäiseen tutkimukseen, johon sanot perustavasi ensisijassa juttusi.
c) Aiheesta on julkaistu suomeksi toisenkinlainen tulkinta:
https://ilmastotiede.wordpress.com/2016/05/08/erl-merenpinnan-nousun-ja-eroosion-yhteys-vielakin-kadoksissa/
Luonnontieteiden opetukseen vakavasti suhtautuvien toivon suhtautuvan suopeasti ehdotukseeni.
Terveisin Vesa Tanskanen
Kiitos erinomaisesta kommentistasi. Yritin tasapainoilla tekstissäni erilaisten tulkintojen välillä ja mm. kuvatekstissä punaisella korostin aaltojen aiheuttaman rannikkoeroosion merkitystä. Lienee kuitenkin selvää, että aaltojen voima on sitä suurempi, mitä korkeammalla merenpinta on. Pelkkä merenpinnan nousu ei olisi näitä saaria hukuttanut, eikä varmaankaan pelkkä aaltojen aiheuttama eroosiokaan näin nopeasti. Kyseessä lienee yhteisvaikutus. Otsikointini on ehkä turhan yksioikoinen. Yle ja Helsingin Sanomat tekivät aiheesta keskenään täysin vastakkaiset jutut. Yle korosti merenpinnan kohoamista, Helsingin Sanomat eroosiota. Asia on varsin monimutkainen ja siksi olenkin julkaissut media-analyysin hengessä erilaisia kirjoituksia, mm. aiemmin tällaisen.
Perustelen vielä tuota otsikointiani sillä, että lähteisiin linkkaamani The Conversation -artikkeli, jossa oli kirjoittajina samat tiedemiehet kuin tässä kyseisessä tutkimuksessa, oli otsikoitu näin: "Sea-level rise has claimed five whole islands in the Pacific: first scientific evidence".
Simon Albert, yksi tutkimuksen kirjoittajista, kertoo The Conversation -keskustelussa näin: "The islands in the study that either disappeared or eroded rapidly are from an area that is tectonically benign (relative to rest of the Solomons).In addition, the timing of the erosion of these islands fits with the period of higher sea-levels.But certainly we cant discount that these responses are due to multiple factors. Regardless, these locations that have experienced such high rates of sea-level rise in past 20 years provide us with some important insights into the future. - - These islands we have studied in the Solomons have experienced rather dramatic changes over the past decade. Radiocarbon dating of trees on these islands indicates shoreline stability over 300 years and then a dramatic change over past decade or two. - - Yes-Its an interaction between sea-level rise and wave energy driving these changes. Higher waves energy incident on these islands is making them more vulnerable to sea-level rise. However the wave energy hasnt changed over time (over the 100 years of modeled data we analysed). It is the sea-level that has risen over the same time period the previously stable islands eroded rapidly."
Rantaviiva on siis ollut melko vakaa 300 vuoden ajan, kunnes voimakas rannikkoeroosio on alkanut viimeisimmän 10-20 vuoden aikana. Aaltojen energia ei ole kasvanut ainakaan yli sataan vuoteen, mutta merenpinta on noussut alueella noin 15 senttimetriä alle 30 vuodessa. Eroosiota on tapahtunut nimenomaan silloin, kun merenpinta on ollut korkealla. Siksi merenpinnan nousun voidaan ajatella olevan hyvin merkittävä (tärkein?) eroosiota aiheuttanut tekijä, vaikka kyseessä ei olekaan vain yhdestä syystä johtuva saarien hukkuminen.
Tein media-analyysiä. Sen perusteella tämä Jarin blogi ja YLEN uutinen ovat lähempänä alkuperäistä tutkimusta ja tutkijoiden itsensä siitä esittämiä tulkintoja (Simon Albertin kertomat lisätiedot) kuin Tanskasen linkkaama nimettömän kirjoittelijan (omien sanojensa mukaan”alaa seuraava yksityishenkilö”) blogi ja Hesarin uutinen. Tutkijat toki itse tietävät tutkimuksensa rajoitukset ja mahdollisuudet nimettömiä blogaajia tarkemmin.
Sitä paitsi Conversation-lehden nettisivuille tutkijoiden itsensä kirjoittamassa kansantajuisessa tutkimusselostuksessa on edelleen otsikkona Sea-level rise has claimed five whole islands in the Pacific: first scientific evidence eli tämä tulkinta merenpinnannousun vaikutuksesta on täysin validi tutkijoiden itsensä sanomana. Itse asiassa tuo tutkijoiden laatima otsikko on raflaavampi (”viisi kokonaista saarta”) kuin tämä Jarin blogin otsikko (”viisi pikkusaarta”). Kumpikaan otsikko ei väitä merenpinnannousun olevan ainoa syy, mutta se on kuitenkin se muutos, jota ilman saarten häviämistä ei olisi tapahtunut. Myös YLEN otsikointi on siis täysin perusteltu, vaikka nimetön blogaaja onkin eri mieltä.
Tanskasen linkittämä nimetön blogaaja väittää lukeneensa tutkijoiden itsensä esittämiä kannanottoja ja väittää, ettei niistä löydy merkkiäkään siitä, että merenpinnannousu olisi ratkaiseva tai edes merkittävä tekijä. Kuitenkin tämä löytyy täysin ilman mitään rivien välistä luettavia tulkintoja näkyvästi tuosta Conversation-lehden tutkimusselostuksesta.
Media-analyysiin kuuluu myös lähdekritiikki. Luotan enemmän tutkijoiden itsensä tutkimuksesta esittämiin kommentteihin kuin nimettömän suomalaisen blogaajan tulkintoihin. Luotan enemmän omalla nimellä kirjoittavan, luonnontieteellisen koulutuksen saaneen blogaajan blogiin kuin nimettömän blogaajan blogiin. Näin pitäisi oppia muidenkin tekemään.
Yksi asia jäi kuitenkin askarruttamaan. Asukkaat ovat siis alueella asuneet kauempana merestä perinteisesti ennen lähetyssaarnaajien tuloa. Miksiköhän? Ovatko asukkaat jo aiemmin epäilleet rannikon sopivuutta asumiseen?
Saanko arvata? Seuraava vaihe ilmastoskeptikkojen ja denialistien toimissa on se, että joku keksii jälleen kerran väittää alkuperäistä tutkimusta salaliitoksi ja tutkimuskohteita tarkoitushakuisesti siten valituiksi, että sieltä saadaan ilmastonmuutoksen kauhuja puoltavia tuloksia. Tutkimuskohteiden tarkoitushakuiselta valinnalta kuitenkin putoaa pohja pois heti kättelyssä, koska mukaan on kelpuutettu mm. tuo suojainen Rovianan laguunin alue (peräti 12 tutkimuskohdetta). Sehän olisi jätetty auttamattomasti tutkimuksen ulkopuolelle, mikäli olisi haluttu tietynsuuntaisia tutkimustuloksia. Tutkijoiden motiiveja epäillään usein anonyymisti tai nimimerkkien takaa, mutta mitähän ovat noiden nimettömien blogaajien motiivit?
Kiitos kommenteistasi. Asutus oli ennen lähetyssaarnaajien tuloa korkeammalla alueella ja kauempana merestä. Syynä tähän ei kuitenkaan tiedemiesten mukaan ollut rannikon epävakaus (rannikkoeroosio) vaan alueen sotaisuus, mm. pääkallonmetsästäjät. Joka tapauksessa varoitan silti tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisten tutkimusten perusteella. Tieteellinen tieto ja esimerkiksi kouluissa oppitunneilla opetettavat asiat ovat lukuisten tutkimusten perusteella muodostettu kokonaisnäkemys, eivät yksittäisten tutkimusten tai niistä tehtyjen johtopäätösten mukaan jatkuvasti heilahtelevia asioita. Tämän nyt puheena olevan tutkimuksen merkitys onkin siinä, että se antaa pientä lisävalaistusta merenpinnan kohoamisen mahdollisista vaikutuksista ja niiden erilaisuudesta erityyppisillä alueilla.
Vielä tarkennuksena: Tutkijat itse näkevät tutkimuksensa perusteella oikeaksi sanoa niin, että merenpinnan kohoaminen on ollut saarten häviämiseen vaikuttanut tekijä. Sen sijaan he eivät näe oikeaksi sanoa, että syynä on ollut ilmastonmuutos. Kirjoitinkin alkuperäisessä blogipostauksessani näin:
”Salomonsaarilla merenpinnan nousunopeus kahden viime vuosikymmenen aikana on ollut yksi maailman suurimmista. Vuodesta 1950 lähtien merenpinnan nousunopeus on ollut keskimäärin 3 mm vuodessa ja vuodesta 1994 lähtien 7-10 mm vuodessa.Vuosien ja kuukausien välinen merenpinnan korkeuden vaihtelu on Salomonsaarilla suurta ENSO-syklin vuoksi. Vain 20 vuodessa (1994-2014) merenpinta kuitenkin nousi Salomonsaarilla noin 15 senttimetriä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä merenpinnan globaali kohoaminen ilmastonmuutoksen myötä että myös pasaatituulten voimistuminen.”
Pasaatituulten voimistumiseen 1990-luvulta alkaen ovat olleet syynä sekä ilmastonmuutos että luonnolliset ilmastosyklit, erityisesti PDO eli Tyynenmeren oskillaatio (Tyynenmeren vuosikymmenten välinen värähtely), joka vaihtelee noin 20-30 vuoden välein.
Tämä pasaatituulten voimistuminen työntää vettä läntiselle Tyynellemerelle ja selittää Salomonsaarillakin havaittua globaalia keskiarvoa suurempaa merenpinnan kohoamista. Tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, missä määrin merenpinnan nousu johtuu ilmastonmuutoksesta ja kuinka suurelta osin luonnollisista vaihteluista.
Tiedemiesten mukaan tutkimus antaa varoituksen siitä, mitä tulevaisuudessa on odotettavissa riippumatta siitä, johtuuko Salomonsaarilla nyt havaittu merenpinnan nousu yksin ilmastonmuutoksesta tai monien tekijöiden yhdistelmästä. Tohtori Simon Albertin mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat merenpinnan nousun seuraukset tulevat tämän vuosisadan toisella puoliskolla olemaan merkittävä tekijä saarille.
Lähde:
The Guardian: Headlines 'exaggerated' climate link to sinking of Pacific islands, 10 May 2016
Sanoit mm
"Tiedemiesten mukaan tutkimus antaa varoituksen siitä, mitä tulevaisuudessa on odotettavissa riippumatta siitä, johtuuko Salomonsaarilla nyt havaittu merenpinnan nousu yksin ilmastonmuutoksesta tai monien tekijöiden yhdistelmästä."
Käytät tuossa edelleen nippuilmaisua 'tiedemiehet'. Näin vaikka juurikin Ilmastotiede-blogisti selkeästi analysoi ettei itse tiedemiesten tutkimuksessa ole todettu ei ilmastomuutoksen eikä edes vallinneiden korkeiden vedenkorkeuksien olleen syinä saarten rapautumiseen ja häviämiseen. Ja onneksi itsekin sen myönnät. Ei se niin kauheata ole tunnustaa olleensa johdateltavissa. Olen minäkin muutamankin kerran joutunut tunnustamaan olleeni väärässä uskomieni väärien tietojen johdosta tai omien ajatusten väärinohjaamana. Silti olen selvinnyt. ;-)
Ongelmahan on keskeisesti, että meillä on mediapelaaja, valheita ujostelemattomia, jotka poimivat haluamiaan paloja tai spekulaatioita milloin mistäkin ja julkaisevat niitä tiedemiesten totuutena. Vaikka se ei siis tässäkään tapauksessa sitä ole. Itse tutkimus vaikuttaa tässäkin sinällään ihan hyvältä.
Toivon sinulle, minulle ja Ilmastotiede-blogistille lisää opintomatkoja harhatiedon leviämisen selvittämiseen. Tämänkin keskusteluketjun nimimerkki Analyytikko on syönyt kaiken koukkuineen ja kohoineen kritiikittä ja toistaa 'totuuksia' toisista, joita he eivät ole edes sanoneet. Jotta pelastaisimme edes lapset, ehdotinkin aihetta medialukutaito-hankkeeksi. Aihe on monella monella tavalla erittäinkin sopiva tarkoitukseen.
Ilmastotiede jatkoi syventävällä lisäjutulla Salomonsaarilta. Antoisia lukuhetkiä.
https://ilmastotiede.wordpress.com/2016/05/10/salomonsaarilla-on-viela-toivoa/
PS: Maailma miljoonilla saarilla on miljoonia erilaisia tarinoita niin kohoamisessaan kuin laskemisessaan, eliöstökehityksessään kuin ihmistoiminnassaan.
Tere Vesa Tanskanen
Nippuilmaisulla tiedemiehet viittasin nimeomaan tämän ko. tutkimuksen kirjoittajiin, joita edustava tohtori Simon Albert toteaa The Guardian -lehden haastattelussa näin:
"All these headlines are certainly pushing things a bit towards the ‘climate change has made islands vanish’ angle. I would prefer slightly more moderate titles that focus on sea-level rise being the driver rather than simply ‘climate change’. - - The key aspect I stand by is that these observations from the Solomons are a warning of things to come irrespective of if climate change alone caused it or a range of factors."
Pyydän vielä ystävällisesti, että et toista minusta "totuuksia", joita en ole sanonut. En nimittäin myönnä tätä:
"...eikä edes vallinneiden korkeiden vedenkorkeuksien olleen syinä saarten rapautumiseen ja häviämiseen. Ja onneksi itsekin sen myönnät."
Juuri edellä todistin toisin (nimenomaan merenpinnan vaikutuksesta, ilmastonmuutosta en ole missään vaiheessa sanonut pääasialliseksi syyksi):
"Rantaviiva on siis ollut melko vakaa 300 vuoden ajan, kunnes voimakas rannikkoeroosio on alkanut viimeisimmän 10-20 vuoden aikana. Aaltojen energia ei ole kasvanut ainakaan yli sataan vuoteen, mutta merenpinta on noussut alueella noin 15 senttimetriä alle 30 vuodessa. Eroosiota on tapahtunut nimenomaan silloin, kun merenpinta on ollut korkealla. Siksi merenpinnan nousun voidaan ajatella olevan hyvin merkittävä (tärkein?) eroosiota aiheuttanut tekijä, vaikka kyseessä ei olekaan vain yhdestä syystä johtuva saarien hukkuminen. - - Tutkijat itse näkevät tutkimuksensa perusteella oikeaksi sanoa niin, että merenpinnan kohoaminen on ollut saarten häviämiseen vaikuttanut tekijä."
Hei Jari
ja sorry, olen varmaan huonosti ja siis väärin kirjoittanut. Mielihyvin myönnän, että juuri sinä et ole sanonut noin. Kuitenkin se suuri mediavaikuttaja-klaani siellä taustalla haluaa meidän asian ymmärtävän noin eli näin. Vaikka sinä viisaampana varoit ilmaisujasi. Huolimatta rohkeista mielikuvayhdistelmistä. Mutta kukapa on vastuusssa mielikuva-yhteyksistä, mitä kenenkin päässä syntyy?
Oliko niin, että tutkimuksessa osa saarista oli ikään kuin suojaisia. Myrskyiltä suojaisia. Ja niillä ei tapahtunut mitään erikoista, vaikka veden pinta varmaan nousi yhtä lailla.
Tunnet varmaan hyvinkin, teorian miten altollisaaret on syntyneet ja miten korallit muotoilee noiden etelämerten rantoja. Oliko se itse Darvin vaiko Haeckel vai kuka, joka muotoili teoria atollisaarten synnystä. Mutta eihän ne kaupunkilais-gp:t tämmöisiä tiedä ei varsinkaan piittaakkaan.
Tere Vesa
PS:
Nimimerkki Analyytikolle toivoisin, että hän oikeasti tutustuisi itse alkuperäiseen tutkimukseen, eikä vain vertailisi sitä, mitä eri kylänmiehet siitä on sittemmin lausuneet. Sitä mielestäni tarkoittaa media-analyysi jaloimmillaan. Peukkuja jalolle media-analyysille.
Tämähän menee tosi hauskaksi. Vesa Tanskanen vaatii toisia koululaisista alkaen lukemaan alkuperäisen tutkimusartikkelin (olen sen lukenutkin), mutta ei ole itse sitä lukenut (esittää siitä mitään tietämättömänä kysymyksiä) vaan perustaa mielipitensä nimettömän blogaajan tekstiin. Sain vuoden tähän mennessä parhaat naurut!
Bloggerin palvelimella on ollut eilen ja tänään teknisiä ongelmia, joten näpyttelen uusiksi tämän vastaukseni, joka ei äsken mennyt läpi.
Kyllä, osa saarista oli aalloilta suojaisessa laguunissa. Suojaisella Rovianan alueella saarten pinta-alojen muutokset olivat +0,1 % (1947-1962), -0,2 % (1962-2002) ja +0,1 % (2002-2014), joten muutosta ei havaittu.
Darwinin kuvailemat prosessit vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Ne eivät mitenkään sovi tämän tutkimuksen tapaukseen. Salomonsaarilla 300 vuotta vakaana pysynyt rantaviiva muuttui 1-2 vuosikymmenen aikana. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö Darwinin mainitsemat mekanismit yhä vaikuttaisi, mutta ne eivät tule esille näin lyhyellä tarkastelujaksolla näin selvästi.
Analyytikko sanoi:
"Tämähän menee tosi hauskaksi. Vesa Tanskanen vaatii toisia koululaisista alkaen lukemaan alkuperäisen tutkimusartikkelin (olen sen lukenutkin), mutta ei ole itse sitä lukenut (esittää siitä mitään tietämättömänä kysymyksiä) vaan perustaa mielipitensä nimettömän blogaajan tekstiin. Sain vuoden tähän mennessä parhaat naurut! "
Näinpä. Kun olet lukenut tutkimuksen, niin voisitko vielä poimia pari kohtaa, jotka ei ole yhteen sopivia Ilmastomuutos-blogistin tekstin kanssa . Ote tutkimuksesta enganniksi siis ja sen suomennos.
Sitten voimme yhdessä nauraa. Eiks ois kivaa. Piení askel sinulta, suuri askel minun ja Ilmastieto-blokistin opettamiseksi.
Tere Vesa
Voi Tanskanen hyvä! Älä sekoita eri blogeja. Ilmastotieto on ihan asiallinen ilmastotietoa välittävä blogi. Sen sijaan tuo Ilmastotiede, johon viittaat, levittää ilmastotieteen vastaista propagandaa. Nytkin siellä puhutaan kiintiöapokalyptiikasta, tutkijoiden johdattelusta, toimittajien vakaumuksesta, hälyttävästä ilmastonmuutosretoriikasta yms. asiatonta (tieteeseen liittymätöntä) mielikuvamaalailua, samaan tyyliin kuin itse viljelet. Hengenheimolaisia siis? Tämänkertainen blogiteksti aloittaa YLEN tästä tutkimuksesta tekemän uutisen kumoamisen tutkimuksen abstraktilla, jossa puhutaan aiemmasta tietämyksestä, ei vielä tästä tutkimuksesta. Blogissa myös verrataan tutkimuksessa havaittua merenpinnankohoamista ilmaston lämpenemisjaksoon, vaikka koko tutkimus ei edes käsittele ilmastonmuutosta vaan merenpinnannousua. Blogiteksti ei juurikaan käsittele tätä tutkimusta, vaan siellä on muualta otettuja tietoja, joilla yritetään sanoa, ettei asia nyt voi olla näin, kun ei se ennenkään ole ollut näin. Ei siellä ole montaakaan virkettä tästä tutkimuksesta lainattuna, joten en voi antaa rinnakkain esimerkkejä samoista tutkimuksen ja tuon blogitekstin virkeistä. Tarkoituksena näyttää olevan lähinnä YLEN uutisen lyttääminen. Kirjoituksen jatko-osassa taas näyttää toteutuvan aiemmin kertomani arvaukseni/ennustukseni siitä, että tutkimuspisteitä aletaan sanoa tarkoitushakuisesti valituiksi/rajatuiksi.
Keskustelu tästä aiheesta päättyy nyt tähän. Blogissani ei ole tarkoitus ruotia muissa blogeissa kirjoitettuja tekstejä eikä ryhtyä henkilökohtaiseen loanheittoon. Toivotan rauhaa, rakkautta ja mukavaa kevättä keskustelun kaikille osapuolille!
Lähetä kommentti