Huom.! Päivitän talven aikana ennusteita tämän blogitekstin kommentteihin, joten myös kommentit kannattaa katsoa.
NOAA/NWS: Koko Suomessa vähän keskimääräistä leudompi talvi, Etelä-Suomessa helmikuu tavanomaiseen verrattuna lämpimin ja sateisin kuukausi
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista ajankohdan tavanomaiseen verrattuna lämpimin jakso on marraskuun 2019 alusta tammikuun 2020 loppuun. Tämä jakso on ennusteen mukaan lähes koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Länsi-Lappia lukuun ottamatta sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa. Tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa 2020 Etelä-Suomessa on edelleen 1-2 pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, mutta Pohjois-Suomessa poikkeama jää +0-1 asteeseen. Hyvin alustavan ennusteen mukaan kevät 2020 (maalis-toukokuu) on Etelä- ja Keski-Suomessa 0,5-1 astetta tai paikoin erityisesti Kaakkois-Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi, mutta Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Huhti-kesäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta (Kaakkois-Suomessa 1-2 astetta) pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi.
Yksittäisistä kuukausista marraskuu ja joulukuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Tammikuussa 2020 suurimmassa osassa Suomea on edelleen 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa poikkeama jää vain 0,5-1 astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle. Etelä-Suomessa helmikuu on tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin kuukausi, kun kuukauden keskiarvo nousee ennusteen mukaan 2-3 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Helmikuun poikkeama pienenee etelästä kohtin pohjoista mentäessä Pohjois-Lapin 0,5-1 asteeseen. Maaliskuussa Kaakkois-Suomessa on 1-2 ja muualla Etelä- sekä Keski-Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, Lapissa täysin tavanomaista. Huhtikuussa tilanne pysyy lähes samana, joskin Kaakkois-Suomen +1-2 asteen poikkeama laajenee kohti Etelä-Suomea.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä kovin paljon pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta tai sateisemmalta, vaan sademäärät ovat tavanomaisia. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna suurimmat sademäärät kertyvät tammi-maaliskuussa ja pienimmät maalis-toukokuussa tai huhti-kesäkuussa.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna selvästi sateisin on lähes koko Suomessa helmikuu. Joulu-, tammi- ja huhtikuun sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
IRI: Erityisesti alkutalvi keskimääräistä lämpimämpi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksolla marraskuun alusta tammikuun loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää, varmimmin Pohjois-Suomessa. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu.
Joulu-helmikuussa lähes koko Suomessa (lukuun ottamatta lämpötiloiltaan täysin tavanomaista eteläisintä rannikkoa, Kaakkois-Suomea ja Länsi-Lappia) on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei ole enää yhtä suuri kuin marras-tammikuussa. Sen sijaan Keski-Euroopassa on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää. Suomen sademäärät ovat tavanomaisia. Hieman todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa.
Tammi-maaliskuussa lämpötilapoikkeamat vaihettuvat Etelä-Suomen täysin tavanomaisista lämpötiloista Pohjois-Suomen keskimääräistä lämpimämpiin lukemiin. Varmimmin keskimääräistä lämpimämpää on Käsivarren Lapissa. Keski-Euroopassa ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi sää on aiempaakin todennäköisempi. Etelä- ja Keski-Suomen sademäärät lienevät vähän tavanomaista pienempiä. Aivan pohjoisimmassa Lapissa voi olla tavanomaista sateisempaa.
Helmi-huhtikuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat edelleen tavanomaisia, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa on ajankohdan keskiarvoa lämpimämpää. Tämän varmuus ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri. Keskimääräistä kylmemmän sään alue on liikkunut Keski-Euroopasta Venäjälle, Suomen itäpuolelle. Sademäärät vaihtelevat Etelä-Suomen keskimääräistä kuivemmasta Pohjois-Suomen keskimääräistä sateisempaan.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Selvimmin lämpimyys näkyy Pohjois-Suomessa.
Sademäärässä on suuri paikallinen vaihtelu. Etelä-Suomessa sademäärät ovat todennäköisesti vähän ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja pienempiä ja Pohjois-Suomessa suurempia.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Pohjois-Euroopan yllä oleva tavanomaista lämpimämmän sään alue laajenee koko ajan talven edetessä. Lappia lukuun ottamatta kaikki kolmen kuukauden jaksot ovat ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa sateisempia.
Ranskan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sateinen
Myös Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Pohjois-Euroopan yllä oleva tavanomaista lämpimämmän sään alue on laajimmillaan joulu-helmikuussa. Koko Suomessa kaikki ennustetut jaksot ovat myös keskimääräistä sateisempia.
Italian ilmatieteen laitos: Koko talvi keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin alkutalvi, sademäärät tavanomaisia
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan marras-tammikuu on lähes koko Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa leudompi. Vain aivan lounaisimmassa Suomessa poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Lapin tienoilla voi edelleen olla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla jaksoilla täysin tavanomaisia.
Saksan ilmatieteen laitos: Erityisesti tammi-maaliskuun jakso lämmin ja sateinen
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-tammikuu näyttää Etelä-Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaiselta, Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmältä. Joulu-helmikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 ja Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuu onkin sitten koko Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi ja vähän keskimääräistä sateisempi. Muiden jaksojen sademäärät ovat täysin tavanomaisia tai marras-tammikuussa Lounais-Suomen tienoilla voi olla jopa vähän keskimääräistä kuivempaa.
Copernicus Climate Change Service: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Etelä-Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat tämän yhdistelmän mukaan Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa sademäärät voivat olla vähän pitkäaikaista keskiarvoa suurempia, Pohjois-Suomessa täysin tavanomaisia.
Lue tästä joulun sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi heikkoa lumisadetta ja ylimmillään kahta plusastetta, alimmillaan 11 pakkasastetta. Metcheckin mukaan Helsingin pilvipoutaisen jouluaaton maksimilämpötila on -15 astetta ja minimi -16 astetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Kuinka paljon jouluaattona yleensä on lunta?
Vuorokauden lumisade-ennätys
Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
Talvi 2018-2019 oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin: Useilla alueilla ennätyslämmintä, missään ei ennätyskylmää
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi heikkoa lumisadetta ja ylimmillään kahta plusastetta, alimmillaan 11 pakkasastetta. Metcheckin mukaan Helsingin pilvipoutaisen jouluaaton maksimilämpötila on -15 astetta ja minimi -16 astetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Kuinka paljon jouluaattona yleensä on lunta?
Vuorokauden lumisade-ennätys
Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
Talvi 2018-2019 oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin: Useilla alueilla ennätyslämmintä, missään ei ennätyskylmää
19 kommenttia:
Heip
Olen joskus seuraillut näitä kokoamiasi vuodenaikaisennusteita. Ihmettelen kiinnostustasi aiheeseen.
Seuraavia havaintoja:
- Ennustavat kukin taho käyttäen varsin vaihtelevia ennustusmääreitä.
- Hyvin epämäärisin määräarvioin ja aika-arvioin.
- Varsin yleisesti ennaloidaan enemmän lämpimämpää kuin kylmempää.
- Lienee vain yksi osa massiivista ilmastomuutoksen pelottelukampanjaa.
- Ennustaa voi mitä vain, kukaan ei kuitenkaan pane tilille pieleen menneistä ennusteista.
Ja teen sinulle aloitteen:
- Laadi oppilaidesi kanssa taulukko, johon olet yhdessä oppilaittesi kanssa laatineet joukon seurattavia ennustustekijöitä. Sitten seuraatte ja kirjaatte toteutuneet tulokset ennusteen viereen. Jo jopa kolmessa vuodessa voisitte saada pienen alustavan aineiston pohdittavaksi.
Tere siis Vesa
Kenties
Kiitos kommentistasi. Kuten tuolla alkuperäisessä tekstissä selitän, mainitsemiasi "epämääräisiä määrä- ja aika-arvioita" käytetään juuri siksi, etteivät tarkat säätapahtumat ole pitkällä aikavälillä kovinkaan hyvin ennustettavissa. Todennäköisen suursäätilan perusteella voidaan laskea pitkän aikavälin keskiarvoja tietyllä todennäköisyydellä, mutta päiväkohtaiseen tai edes viikkokohtaiseen ennustamiseen tällaiset ennusteet eivät sovellu. Ennustuslaitosten omatkaan verifikaatiokartat eivät anna ennusteiden luotettavuudesta verrattuna toteutuneeseen säätilaan kovinkaan mairittelevia tuloksia. Vaikka vuodenaikaisennusteet eivät kovin luotettavia olekaan, ainakin ne ovat luotettavampia kuin lähes vuosittain toistuvat lööpit kylmimmistä talvesta sataan tai jopa tuhanteen vuoteen (ks. linkistä myös kommentit)!
Usein eri tutkimuslaitosten ennusteet ovat hyvin ristiriitaisia. Jotakin suuntaa tulevasta voi kuitenkin päätellä silloin, jos eri ennusteet näyttävät kovin yhteneväisiä tuloksia. Nämä hyvin alustavat talven 2019-2020 osoittavat harvinaisen yksimielisesti, että talvi tulisi olemaan Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi (ero keskimääräiseen ei kuitenkaan erityisen suuri). Vuodenaikaisennusteet (jotka ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita) ovat siis todella pahasti pielessä, jos talvesta tuleekin selvästi keskimääräistä kylmempi. Tätä voimme jännityksellä seurata ja tuloksen todeta ensi keväänä.
Sanot, että varsin yleisesti ennakoidaan enemmän lämpimämpää kuin kylmempää. Kyse ei kuitenkaan ole ilmastonmuutoksella pelottelusta vaan havaittavasta todellisuudesta. Tämä on havaittu Suomessa ja muualla maapallolla useina viime vuosina sekä kesällä että talvella:
Mittaushistorian viisi lämpimintä kesää on koettu pohjoisella pallonpuoliskolla viiden viime vuoden aikana
Pohjoisen pallonpuoliskon kesä oli globaalisti vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian lämpimin
Talvi 2018-2019 oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin: Useilla alueilla ennätyslämmintä, missään ei ennätyskylmää
Päättynyt talvi [2018-2019] oli Kouvolassa pari astetta digitoidun mittaushistorian keskiarvoa lämpimämpi
Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu
Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä
Mehän olemme käyneet jo useaan kertaan käyneet keskustelua ilmastonmuutoksella ”pelottelusta” ja käytettävistä faktoista (esimerkiksi tämän linkin kommenttiketjussa). Jatketaan siellä tai muissa ilmastonmuutosaiheisissa teksteissäni, jos haluat asiasta vielä ilmastoasioista jatkaa. Jätetään kuitenkin tämän ”Talven sää Suomessa 2019-2020” -tekstin kommenttiketju sääaiheisille kommenteille ja puhutaan ilmastonmuutoksesta toisaalla, jotta kommenttiketjut pysyvät helposti seurattavina ja loogisesti etenevinä. Kiitos.
Harmillisesti taas ennusteet ovat keskimääräistä lämpimämmän puolella. Toivottavasti kuitenkin nämä eivät toteudu, mielestäni keskiverto talvi tai jopa keskiarvoa hieman viileämpi talvi olisi hyvä.
Olen jo monta vuotta seurannut näitä ennusteluita ja täytyy sanoa että aina normaalia lämpimämpää luvataan.Nämä on ehkä osittain toteutunut syystalvesta ja alkutalvesta mutta, keväät ja kesät on kyllä ainaki Pohjoisensuomen osalta olleet viileitä ja ehkäpä voisin sanoa kylmiäkin, v.2018 kesä oli toki poikkeus.
Kiitos kommentistasi.
Usein muisti tekee tepposet. Siksi kannattaa tukeutua tilastoihin. Tässä Ilmatieteen laitoksen tietoja kevään (maalis-toukokuu) ja kesän (kesä-elokuu) lämpötiloista Ilmatieteen laitoksen tiedotteista kerättyinä 2010-luvulta (2010-2019):
KESÄ 2019 LÄMMIN (paitsi Ylä-Lapissa): "Kesä eli kesä-elokuu oli maan länsiosassa pääosin noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Sen sijaan aivan itärajalla ja Ylä-Lapissa jäätiin vajaan asteen keskiarvojen alapuolelle."
KEVÄT 2019 LÄMMIN: "Keskilämpötila oli koko maassa noin 1–1,5 astetta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa kevään keskilämpötila oli monin paikoin harvinaisen korkea, eli näin lämmintä maalis–toukokuussa on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin."
KESÄ 2018 LÄMMIN: "Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kesä eli kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. - - Sodankylän Tähtelässä kesä oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuonna 1937 kesä oli lämpimämpi. Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona."
KEVÄT 2018 TAVANOMAINEN/LÄMMIN: "Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Ennätyslämmintä toukokuuta kompensoi varsin kylmä maaliskuu."
KESÄ 2017 VIILEÄ: "Kesä (kesäkuu-elokuu) oli keskilämpötiloiltaan maan etelä- ja keskiosassa laajalti harvinaisen viileä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan keskilämpötila poikkesi monin paikoin yli asteen tavanomaisesta."
KEVÄT 2017 TAVANOMAINEN/VIILEÄ: "Kevätkuukausista maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta huhti- ja toukokuu puolestaan keskimääräistä kylmempiä. Kevät oli tavanomaista kylmempi maan pohjoisosassa, jossa lämpötilapoikkeama vaihteli 0,5 ja 1 asteen välillä. Etelässä sen sijaan kevät oli kuitenkin keskilämpötilan osalta melko tavanomainen."
KESÄ 2016 LÄMMIN: "Kesän keskilämpötila oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama, noin aste, pitkän ajan keskiarvosta oli Itä-Lapissa."
KEVÄT 2016 LÄMMIN: "Kevät eli maalis-toukokuu oli maan itä- ja pohjoisosassa laajalti poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin poikkeaman ollessa 2-3 astetta tavanomaista korkeampi."
KESÄ 2015 VIILEÄ: "Tavanomaista kylmemmän kesä- ja heinäkuun vuoksi kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila jäi lounaissaaristoa lukuunottatta koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli kuitenkin pieni ja oli koko maassa vajaan asteen."
KEVÄT 2015 LÄMMIN (erityisesti Pohjois-Suomessa): "Kevät oli koko maassa selvästi tavanomaista leudompi: maan eteläosassa noin asteen verran, Lapissa kahdesta kolmeen astetta. Maan pohjoisosassa poikkeama oli jopa poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu nykyilmastossa keskimäärin kolmesti vuosisadassa."
KESÄ 2014 LÄMMIN (erityisesti Pohjois-Suomessa): "Vaikka kesäkuu oli harvinaisen kylmä, lämmin heinäkuu ja elokuu nostivat kesän keskilämpötilan koko maassa tavanomaista korkeammaksi. Länsirannikolla ja Lapissa noin 1,5 asteen poikkeama oli paikoin harvinaisen suuri, muualla poikkeama oli 0,5-1,0 astetta."
KEVÄT 2014 LÄMMIN: "Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Poikkeama oli maan keskiosassa runsaat kaksi astetta, Pohjois-Lapissa vajaan asteen."
KESÄ 2013 LÄMMIN (erityisesti Pohjois-Suomessa): "Lapin kesä harvinaisen lämmin ja pitkä. - - Keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi poikkeaman ollessa suurempi maan itä- ja pohjoisosassa kuin maan länsiosassa. Suurin poikkeama, runsaat 2 astetta oli Pohjois-Lapissa ja pienin poikkeama, vajaa aste länsirannikolla."
KEVÄT 2013 VIILEÄ (paitsi lämmin pohjoisimmassa Lapissa): "Lämpimästä toukokuusta huolimatta kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila jäi lähes koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Syynä tähän oli selvästi tavanomaista kylmempi maaliskuu. Ainoastaan pohjoisimmassa Lapissa oli paikoin hieman tavanomaista lämpimämpää."
KESÄ 2012 TAVANOMAINEN: "Kesä oli keskilämpötilaltaan melko tavanomainen ja sademääriltään vaihteleva."
KEVÄT 2012 TAVANOMAINEN/LÄMMIN: "Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kevään eli maaliskuusta toukokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli lähes koko maassa tavanomainen tai hieman tavanomaista korkeampi. Keskilämpötilat vaihtelivat 5 ja -3 asteen välillä. Suurimmat poikkeamat tavanomaisesta olivat etelärannikolla ja Pohjois-Lapissa, missä koko kevään keskilämpötila oli runsaan asteen keskimääräistä korkeampi."
KESÄ 2011 LÄMMIN: "Kesästä muodostui yksi lämpimämmistä 1900-luvun alusta lähtien. Koko maan keskilämpötila oli kesä-elokuussa 15,7 astetta, mikä on kaksi astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon."
KEVÄT 2011 LÄMMIN (erityisesti Pohjois-Suomessa): "Kevätkuukausien eli maaliskuusta toukokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko maassa tavanomaista korkeampi. Suurimmat poikkeamat ovat pohjoisimmassa Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää."
KESÄ 2010 LÄMMIN (paitsi Pohjois-Lapissa viileä): "Kesä eli kesäkuusta elokuuhun ulottuva jakso oli Ilmatieteen laitoksen mukaan suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, vain Pohjois-Lapissa koko kesän keskilämpötila jäi tavanomaista alemmaksi. Maan eteläosassa kesä oli 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja muutamilla asemilla kesä oli jopa koko mittaushistorian lämpimin."
KEVÄT 2010 LÄMMIN: "Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kulunut kevät maaliskuusta toukokuuhun oli suuressa osassa maata 0,5-1,5 astetta tavanomaista lämpimämpi."
Kiitos näistä koonneista, joita seuraan erittäin mielelläni. Pääosin ne antavat hyvin suuntaa. Ja osumatarkkuus tietysti paranee, mitä lähempänä ennustettava ajanjakso on. On myös mielenkiintoista seurata, miten tietyt ilmiöt, kuten polaaripyörre, pistää kaikki ennusteet uusiksi hyvinkin nopeasti, kuten tapahtui kevättalvella 2018.
Kiitos kommentistasi. Polaaripyörteen muutosten ja NAO:n ennakointi kuukausia tai viikkojakin etukäteen on tosiaan kovin haastavaa. Kuitenkin ne vaikuttavat merkittävästi Suomen talvisäähän varsinkin yksittäistä viikkoa tai yksittäistä kuukautta tarkasteltaessa. Kuten totetat, kevättalvella 2018 olikin erittäin mielenkiintoista seurata polaaripyörteen kehittymistä ja sen vaikutusta vuodenaikaisennusteisiin. Ehkä parhaiten tässä onnistui Weather Company. Pohjoisella alueella tapahtuva stratosfäärin äkillinen lämpeneminen hajottaa napapyörteen eli polaaripyörteen. Tällöin Suomeenkin voi päästä pari viikkoa myöhemmin kylmää ilmaa pohjoisnavalta. Helmikuussa 2018 juuri stratosfäärin äkillinen lämpeneminen johti kylmään helmi-maaliskuuhun Suomessa.
NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio) liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.
Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.
ECMWF: Vähän keskimääräistä lämpimämpi talvi
Joulukuun 2019 alusta helmikuun 2020 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
NOAA/NWS: Melko tavanomainen talvi, Etelä-Suomessa ehkä 0,5-1 astetta keskimääräistä leudompaa
NOAA/NWS on ennustelaitoksista se, jonka ennusteisiin (varsinkin ennustejakson alkupäässä) omien havaintojeni mukaan vaikuttaa kaikkein eniten ennusteen laatimishetkellä vallinnut säätila.
Tämänhetkisessä ennusteessa NOAA/NWS ennustaa, että tulevista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna viilein on marras-tammikuu, jolloin Etelä-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia ja Pohjois-Suomen lämpötilat 0,5-1 astetta keskimääräistä kylmempiä. Kahdella seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla (joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) eteläisimmässä Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Keski- ja Pohjois-Suomessa täysin tavanomaisia lämpötiloja. Helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa on keskimääräiseen verrattuna 1-2 ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta lämpimämpää. Huhti-kesäkuussa 2020 koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, aivan kaakkoisimmassa Suomessa ehkä vähän enemmänkin.
Yksittäisistä kuukausista ajankohdan tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna kylmin on marraskuu, jolloin eteläisintä rannikkoa lukuun ottamatta koko Suomessa on 0,5-3 astetta keskimääräistä kylmempää. Poikkeama on suurin pohjoisessa ja pienenee kohti etelää. Myös tammikuu on Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta (paikoin 1-2 astetta) keskimääräistä kylmempi, Etelä-Suomessa täysin tavanomainen. Kaikki muut yksittäisen kuukaudet aikavälillä marraskuu-huhtikuu ovat suuressa osassa Suomea ajankohdan keskimääräisiä lukemia lämpimämpiä, paitsi helmikuussa ja maaliskuussa Pohjois-Suomen lukemat ovat lähellä keskimääräistä. Joulukuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Helmikuussa ja huhtikuussa Etelä-Suomessa on jopa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmella ensimmäisellä kolmen kuukauden jaksolla Etelä-Suomen sademäärät voivat olla vähän keskimääräistä runsaampia. Muualla tai muiden jaksojen kohdalla selkeää poikkeamaa ei sademäärissä näy. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on helmikuu. Marraskuussa on suurin ero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, kun pohjoisessa sataa keskimääräistä vähemmän ja etelässä vähän keskimääräistä enemmän.
IRI: Lämmin ja sateinen talvi, tavanomainen kevät
Joulukuun 2019 alusta helmikuun 2020 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, varmimmin Keski- ja Kaakkois-Suomessa. Sademäärät ovat lähes koko Suomessa keskimääräistä suurempia.
Myös tammi-maaliskuussa 2020 koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, mutta todennäköisyys ei ole enää yhtä suuri kuin edellisellä kolmen kuukauden jaksolla. Sademäärätkin ovat edelleen keskimääräistä suurempia ehkä Etelä-Lappia lukuun ottamatta.
Helmi-maaliskuussa ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, jossa jäädään keskimääräisiin tai paikoin jopa keskimääräistä kylmempiin lukemiin. Keskimääräistä sateisempi sää jatkuu edelleen lähes koko Suomessa.
Maalis-toukokuussa lähes koko Suomen lämpötilat ja sademäärät ovat täysin tavanomaisia. Erityisesti Kaakkois-Suomessa voi kuitenkin olla keskimääräistä viileämpää ja Itä-Lapissa keskimääräistä lämpimämpää. Itä-Suomessa voi olla keskimääräistä kuivempaa ja Länsi-Lapissa sateisempaa.
ECMWF: Talvi keskimääräistä lämpimämpi ja hieman sateisempi
Tammi-maaliskuussa 2020 Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sademäärät ovat hieman keskimääräistä suurempia.
IRI: Melko tavanomaisen tai ehkä vähän keskimääräistä lämpimämmän talven jälkeen lämmin kevät
Tammi-maaliskuussa 2020 Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Lähinnä Keski- ja Kaakkois-Suomessa voi olla ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Suomen leveysasteilla on Ruotsin puolella jopa keskimääräistä kylmempää. Sen sijaan Grönlannin ja Islannin alueet näyttävät jälleen selvästi keskimääräistä lämpimämmiltä. Etelä- ja Lounais-Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
Helmi-huhtikuussa suurimmassa osassa Suomea lämpötilat ovat edelleen ajankohdan tyypillisten keskiarvojen mukaisia. Etelä-Suomessa voi paikoin olla keskimääräistä lämpimämpää, mutta Pohjois-Suomessa on keskimääräistä kylmempää. Sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia.
Maalis-toukokuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää lukuun ottamatta Käsivarren Lappia, Kaunuuta ja Pohjois-Karjalaa, joiden lämpötilat näyttävät suurimmalta osin täysin keskiarvojen mukaisilta. Voimakkaimmin lämpimyys näkyy Lounais-Suomessa. Sademäärät ovat lähes koko Suomessa keskiarvojen mukaisia, joskin Käsivarren Lapin tienoilla voi olla keskimääräistä sateisempaa ja aivan eteläisimmässä Suomessa keskimääräistä kuivempaa.
Huhti-kesäkuussa jatkuu lämpötilapoikkeamien osalta pääosin maalis-toukokuun kaltainen tilanne. Keskimääräistä lämpimämpää säätä kuitenkin on aiempaakin laajemmalla alueella ja entistäkin todennäköisemmin. Käsivarren Lapissa on edelleen keskimääräistä sateisempaa ja keskimääräistä sateisemman sään alue kurottelee Venäjän puolelta myös aivan itäisimpään ja kaakkoisimpaan Suomeen. Kaikkialla muualla Suomessa sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
NOAA/NWS: Selvästi tavanomaista lämpimämmän ja sateisemman talven jälkeen ehkä vähän tavanomaista lämpimämpi kesä
Kolmen kuukauden jaksolla tammikuun 2020 alusta maaliskuun 2020 loppuun Etelä- ja Keski-Suomessa on 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjois-Suomessa 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Helmi-huhtikuussa suurimmassa osassa Suomea on keskimäärin 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää, joskin paikoin (erityisesti Kaakkois-Suomessa) poikkeama voi yltää 3-4 asteeseen ja Pohjois-Suomessa se jää 1-2 asteeseen. Maalis-toukokuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Kaakkois-Suomessa jopa 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää siten, että suurin poikkeama on edelleen Kaakkois-Suomessa, pienin rannikkoalueilla ja Lapissa. Touko-heinäkuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, kun vain läntisimmässä ja pohjoisimmassa Suomessa jäädään täysin tavanomaisiin lukemiin. Sama tilanne jatkuu keskimäärin myös koko kesän (kesä-elokuu) ajan.
Yksittäisistä kuukausista lämpimin on tammikuu, jolloin koko Suomessa on vähintään kaksi astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Paikoin poikkeama voi yltää jopa yli neljään asteeseen. Helmikuussakin on lähes yhtä suuria poikkeamia. Myös maaliskuun poikkeamat ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan melkein yhtä suuria, mutta eivät enää aivan yhtä suuria kuin helmikuussa. Lämpimyys jatkuu huhtikuussakin, kun koko Suomessa on 0,5-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää siten, että suurin poikkeama on Kaakkois-Suomessa ja pienin Lapissa. Toukokuussa rannikkoalueiden lämpötilat näyttäisivät erityisesti länsirannikolla jäävän tavanomaisiin lukemiin, mutta muualla Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Kainuun ja Pohjois-Karjalan tienoilla. Kesäkuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia ja vain kaakkoisimmassa Suomessa on mahdollisuus 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän.
Kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on koko Suomessa tammi-maaliskuu. Myös helmi-huhtikuun jakso on keskimääräistä sateisempi. Muiden ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista, joskin paikoin on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on tammikuu, mutta myös helmikuussa koko Suomessa on sateisempaa kuin helmikuussa keskimäärin on ollut. Pitkäaikaista keskiarvoa sateisempi sää voi jatkua Keski- ja Itä-Suomessa vielä maaliskuussakin. Huhtikuussa keskimääräistä sateisempaa on enää itäisimmässä ja pohjoisimmassa Lapissa. Toukokuu on sademääriltään tavanomainen lähes koko Suomessa, joskin Keski-Suomessa on pieniä viitteitä sateisesta säästä ja Länsi-Lapissa ehkä keskimääräistä vähäsateisemmasta säästä. Kesäkuun sademäärät näyttävät kaikkialla muualla Suomessa täysin tavanomaisilta, mutta Pohjanmaan tienoilla ja Lapissa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
HUOM.! Tähän ennusteeseen kannattaa suhtautua tavallistakin suuremmalla varauksella. NOAA/NWS:n ennuste kokemusteni mukaan jää kaikkein herkimmin ennustamaan myös jatkoon samankaltaisia poikkeamia, jotka vallitsivat ennusteenlaatimishetkellä. Kun ennusteentekohetkellä on ollut keskimääräistä lämpimämpää, NOAA/NWS:n ennuste usein ennustaa samankaltaisia poikkeamia myös jatkoon. Tosin tällä hetkellä myös monet muut ennusteet Japanin ilmatieteen laitosta lukuun ottamatta ennustavat Suomeen hyvinkin lämmintä lopputalvea. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi vuonna 2018 mitkään ennusteet The Weather Companya lukuun ottamatta eivät pystyneet ennakoimaan helmikuun lopun ja maaliskuun kylmyyttä..
ECMWF: Talvi ja alkukevät lämpimät sekä sateiset
Kolmen kuukauden jaksolla helmikuusta huhtikuuhun Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta lämpimämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo. Myös sademäärät ovat keskimääräistä suurempia.
ECMWF:n ennuste on siis samansuuntainen kuin NOAA/NWS:llä, mutta ECMWF ei ennusta yhtä suurta poikkeamaa keskimääräisestä.
IRI: Lopputalvesta alkukesään vähän keskimääräistä lämpimämpää, sateisuus vähenee kesää kohti
Kolmen kuukauden jaksolla helmikuun alusta huhtikuun loppuun Etelä- ja Keski-Suomessa on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, mutta Pohjois-Suomen lämpötilat ovat keskiarvon mukaisia. Aivan pohjoisimmassa Lapissa voi olla jopa keskimääräistä viileämpää. Sademäärä on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa suurempi lähes koko Suomessa.
Maalis-toukokuussa lähes koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Lounais-Suomessa. Käsivarren Lapissa ja Pohjois-Karjalan tienoilla lämpötilat voivat jäädä täysin tavanomaisiksi. Sademäärät ovat lähellä keskimääräistä, mutta niissä on suuri alueellinen vaihtelu.
Huhti-kesäkuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Suurin todennäköisyys tähän on jälleen Lounais-Suomessa. Myös muualla Etelä- ja Keski-Suomessa lämpimyyden todennäköisyys on melko suuri. Sen sijaan Lapissa todennäköisyys on pienempi, vaikka sielläkin keskimääräistä lämpimämpi sää näyttää todennäköiseltä. Sademäärä on hyvin tavanomainen lähes koko Suomessa.
Touko-heinäkuussa vain Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan tienoilla lämpötilat jäävät täysin tavanomaisiksi. Muualla Suomessa on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, tällä kertaa varmimmin Pohjois- ja Länsi-Lapissa. Sademäärät ovat koko Suomessa lähellä keskimääräistä. Jos sademäärä poikkeaa keskimääräisestä, todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa. Vain aivan kaakkoisrajalla on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Hei!
Onko Weather Companylta tullut tälle talvea ennustetta? Kävin heidän sivuillaan asiaa tutkimassa mutta en löytänyt kuin mahdollisuuden ostaa heiltä sää-dataa.
Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti The Weather Company ei enää julkaise maksutta Euroopan vuodenaikaisennusteita. The Weather Companyn vuodenaikaisennusteet Yhdysvaltoihin on saatavilla The Wheather Channelin sivuilta.
Jatkan vuodenaikaisennusteiden seuraamista uudessa blogikirjoituksessani. Lue kevään ja kesän 2020 sääennusteet tästä linkistä.
Lähetä kommentti