Muovijätetsunami myös Atlantilla!

Plastic Soup from Lara Leslie on Vimeo.

Muovijätteiden määrä maapallolla on lisääntynyt 500 prosenttia vuodesta 1976 vuoteen 2008. Alle viisi prosenttia muovista kierrätetään. Arvioiden mukaan maapallon meriin heitetään 6,4 miljoonaa tonnia jätettä joka vuosi. Joillakin alueilla jopa 80 % mereen päätyvästä jätemäärästä on muovia, mutta on siellä paljon muutakin. Neljäsosa meristä tunnistetuista jätteistä on savukkeita ja tupakan filttereitä!

Aiemmin olen kirjoitellut Tyynenmeren valtavasta muovijätelautasta (muovijätepyörre). Parin kymmenen vuoden ajan myös Atlantilla on tiedetty olevan jonkinlainen muovijätelautta, mutta vasta nyt sen koosta ja muodosta on saatu tarkempia tutkimustuloksia. Myös Intian valtameressä saattaa olla vastaava jätepyörre.

Atlantilla eniten muovijätettä kertyy Pohjois-Atlantin subtrooppiseen pyörteeseen noin leveyspiireille 22-32 astetta pohjoista leveyttä. Enimmillään muovin kappaleita on 200 000 neliökilometrillä. Suurin osa muovijätteestä on erittäin pieninä hiukkasina. Laivoista muovijätettä on vaikea edes havaita, ellei meri ole täysin tyyni.

Muovipussit näyttävät meressä kelluessaan usein meduusoilta, jotka ovat kilpikonnien tärkeää ravintoa. Siksi merikilpikonnat syövät muovipusseja ja tukehtuvat niihin. Myös linnut ja muutkin vesieläimet syövät muovia, yleensä vahingossa. Pohjanmerellä tehdyn selvityksen mukaan lähes kaikkien arktisten merilintujen mahasta löytyi muovia. Muovi tukehduttaa eläimiä sekä tukkii suolistoja ja siitä voi liueta myrkyllisiä kemikaaleja. Näiden muovijätteiden arvioidaan tappavan vuosittain yli miljoona merilintua ja sata tuhatta merinisäkästä.

Eläinten myrkytys- ja tukehtumisongelmien lisäksi muovijäte saattaa levittää mukanaan myös pestisidejä ja muita myrkkyjä sekä uusia tulokaslajeja kaukaisillekin alueille. Suuri osa muovijätteestä ilmeisesti hajoaa hyvin pieneksi ja saattaa painua myös pohjaan. Pienet muovijätehiukkaset kuitenkin voivat olla jopa haitallisempia kuin suuret, sillä pienet hiukkaset pääsevät helposti rikastumaan ravintoketjuissa.

Parin kymmenen tutkimusvuoden aikana muovijätteen määrä meressä ei ole oleellisesti lisääntynyt, vaikka muovin käyttö on yleistynyt huomattavasti. Varmaa syytä tähän ei tiedetä. Ihmiset ovat voineet oppia entistä siistimmiksi, muovijäte voi hajota pieneksi ja painua pohjaan tai jäte voi kertyä johonkin vielä tuntemattomaan paikkaan.

Lisätietoja Tyynenmeren muovijätelautasta:

Katastrofin aineksia

Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret

Sakkoja yökastelusta!

The great Pacific garbage patch (Flickr)

Lisätietoja Atlantin muovijätelautasta:

Now Atlantic is found to have huge garbage patch (The Independent)

Massive north Atlantic garbage patch mapped (Wired Science)

Plastic accumulation in the North Atlantic subtropical gyre (Science)

Yleistä tietoa muovijätteestä merissä:

Plastic death on the seas (The Independent)

Where has all the plastic gone (Science)

Chemical from plastic water bottles found throughout oceans (Wired Science)

The dirt on ocean garbage patches (Science)

Koko kesän hellepäivien kaikkien aikojen lukumääräennätys nyt Kouvolassa 47!

Alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen kaikkien aikojen ennätys koko kesän hellepäivien lukumäärässä on nyt 47 hellepäivää Kouvolan Utissa kesällä 2010.

Meteorologi Pauli Jokinen kertoo seuraavat mielenkiintoiset tiedot: Kuopiossa on syntynyt myös vuorokauden keskilämpötilaennätys (ainakin 50 viimeisimmän vuoden tilastoissa). Siellä mitattiin vuorokauden keskilämpötilaksi 28,9 astetta 29.7.2010. Puumalassa oli tänä kesänä 15 päivää, jolloin ylin lämpötila oli vähintään +30 astetta. Kouvolan Utissa tällaisia päiviä oli 14 ja Lappeenrannassa 13. Kaikkien aikojen ennätyksiin nämä lukemat eivät kuitenkaan yllä. Tämän vuoden heinäkuun keskilämpötila oli Puumalassa 23,0, Kouvolassa 22,8 ja Lappeenrannassa 22,7 astetta.

Suomen Kuvalehti 13.8.2010 kuitenkin muistuttaa sekä paperi- että nettilehdessä, ettei säästä pidä päätellä ilmastoa:

"Tuntuu kuin Suomen sää olisi tänä vuonna mennyt raiteiltaan. Samanlaisia tietoja tulee myös ulkomailta. Kesän lämpöennätykset on rikottu 17 maassa, Grönlannista lohkeaa jättimäinen jäävuori, Venäjällä kesän kuumuus tappaa ihmisiä ja ruokkii metsäpaloja.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta pitää selvänä, että lämpötilojen osalta kysymys ei ole vain luonnollisesta vaihtelusta, vaan maapallon kuumekäyrä nousee.

--

Poikkeukselliset lämpötilat edellyttävät poikkeuksellisia ilmavirtauksia. Helteet ovat tulleet meille tänä kesänä erityisesti kaakon ja idän kautta.

--

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta toppuuttelee niitä, jotka tekevät johtopäätöksiä ilmastosta vallitsevan sään perusteella.

Hänen viestinsä on tämä: säälle on ominaista suuri luontainen vaihtelu. Se ei muutu miksikään ilmastonmuutoksen myötä.

--

Ilmakehän koostumus muuttuu, kasvihuonekaasut ja hiukkaspitoisuudet lisääntyvät. Sen perusteella voi sanoa, että keskilämpötilat kohoavat ja korkeat lämpötilat yleistyvät, toisin sanoen hellejaksot voimistuvat ja yleistyvät.

Toisaalta ilmakehän kosteus lisääntyy, joten rankkasateet tulevat Suomessa entistä todennäköisemmiksi."

Samaa asiaa olen yrittänyt tähdentää monissa blogipostauksissani. Yksittäisen paikan tai yksittäisen vuoden perusteella ilmastonmuutoksesta ei voi päätellä mitään. Ihmisen aiheuttama (voimistama) ilmastonmuutos on ollut käynnissä jo sata vuotta. Pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ilmastonmuutos (luontaisen kasvihuoneilmiön voimistuminen) näkyy selvästi.

Tämä ilmastonmuutos ei kuitenkaan tarkoita pelkkää ilmaston lämpenemistä, vaan siihen liittyy monenlaisia muutoksia (mm. sademäärien muuttuminen ja tietyillä paikoilla mahdollisesti jopa viileneminen). Lisäksi sään luontainen ajallinen ja alueittainen vaihtelu jatkuu ilmastonmuutoksenkin vallitessa. Saamme jatkossakin ainakin välillä kylmiä ja lumisia talvia, eivätkä kaikki kesämme ole tällaisia superhellekesiä!

Sään oikkuja: kylmät talvet, lämpimät kesät

Onko tämä vuosi 2010 poikkeuksellisten sääilmiöiden vuosi? Seuraako kylmää talvea lämmin kesä tai lämmintä kesää kylmä talvi? Onko ilmastonmuutos aiheuttanut hellekesän 2010? Onko lämmintä ollut koko maapallolla?

Australiassa meidän talviaikamme, sikäläinen kesä 2009-2010, oli poikkeuksellisen lämmin. Ilmastotieto raportoi maaliskuussa näin:

"Australiassa tämä vuosi alkoi sietämättömässä helteessä. Paikoitellen mitattiin jopa 49 asteen varjolämpötiloja (Mardie). Kokonaisuudessaan Australian kesän 2009-2010 sää oli lämmin ja vaihteleva. Länsi-Australiassa koko kesän keskilämpötila oli tilastohistorian korkein (29,6 astetta), 0,2 astetta yli edellisen ennätyksen (kesä 1997-1998) ja 1,3 astetta yli pitkäaikaisen kesälämpötilojen keskiarvon. Joulukuun keskilämpötila oli tilastohistorian kolmanneksi korkein, tammikuun toiseksi korkein ja helmikuun kolmanneksi korkein. Keskimääräinen vuorokauden ylin lämpötila oli 36,7 astetta, mikä on 1,5 astetta yli pitkän ajan keskiarvon ja ennätyslämpötiloissa jaetulla ensimmäisellä sijalla yhdessä vuoden 1997-1998 kanssa. Pilbarassa maksimilämpötilat olivat jopa viisi astetta yli normaalin. Kesän keskimääräinen minimilämpötila Länsi-Australiassa oli 22,5 astetta, mikä on tilastohistorian korkein ja 1,1 astetta yli pitkäaikasen keskiarvon. Paikoin keskimääräinen minimilämpötila oli jopa kolme astetta tavanomaista korkeampi. Joillakin sääasemilla saavutettiin mittaushistorian korkein yksittäisen vuorokauden minimilämpötila. Sademäärä oli keskimääräinen tai hieman sen alle. Myös koko Australiassa kesä oli tavanomaista lämpimämpi. Kun myös edeltävä talvi 2009 ja kevät 2009 olivat normaalia lämpimämpiä, Australiassa koettiin mittaushistorian lämpimin yhdeksän kuukauden jakso."

Tällä hetkellä Australiassa on poikkeuksellisen kylmä talvi. Kesäkuun 30. päivä Sydneyssä oli Telegraph-lehden mukaan kylmin kesäkuun aamu lähes 30 vuoteen, kun lämpötila jäi vain neljään asteeseen. Kylmempää on viimeksi ollut kesäkuussa vuonna 1983. Bourken maalaiskaupungissa lämpötila putosi jopa neljään pakkasasteeseen. Heinäkuun 2010 alussa Alice Springsin kaupungissa oli Telegraphin mukaan koko tilastohistorian kylmin päivä, kun lämpötila kohosi vain 6,3 asteeseen. Uuden Etelä-Walesin vuoristossa lämpötila laski Charlotte Pass -hiihtokeskuksessa 20. heinäkuuta -16,6 asteeseen.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on nyt muutenkin epätavallisen kylmää, esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Antarktiksella 4. heinäkuuta mitattu lämpötila -83,9 astetta on yksi koko maapallon alimmista lämpötiloista yli kymmeneen vuoteen.

Yhdysvaltojen itäosissa talvi oli erittäin kylmä, kun taas Pohjois-Amerikan länsiosissa oli poikkeuksellisen lämmintä. Tammikuussa 2010 Yhdysvaltojen itä- ja eteläosat olivat keskimääräistä kylmempiä, luoteisosat normaalia lämpimämpiä. New Yorkissa sää oli kylmintä sataan vuoteen. Sen sijaan Seattlessa tammikuun keskilämpötila oli mittaushistorian (1891-2010) kaikkien aikojen korkein, eivätkä tammikuun yhdenkään päivän lämpötilat jääneet pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolelle. Seattlessa tammikuun päivän ylimpien lämpötilojen keskiarvo oli kaikkien aikojen toiseksi korkein tammikuussa mitattu ylimpien lämpötilojen keskiarvo ja vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvo oli kaikkien aikojen korkein. Myös Bellinghamissa tammikuu oli kaikkien aikojen lämpimin, Olympiassa, Quillayutessa ja Hoquiamassa kaikkien aikojen toiseksi lämpimin. Myös Kanadan Vancouverissa tammikuu oli mittaushistorian (1937-2010) kaikkien aikojen lämpimin. Vancouverissa tammikuun 2010 keskilämpötila nousi noin 7 asteeseen, kun aiempi ennätys oli 6,3 astetta ja tilastohistorian keskimääräinen tammikuun lämpötila 3,3 astetta. Paikoin myös Intiassa oli hyvin lämmintä. Esimerkiksi Shimlassa tammikuu oli lämpimin kuuteen vuoteen, 3,8 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon.

Isossa-Britanniassa tammikuu 2010 oli kylmin 23 vuoteen. Helmikuussa Roomassa satoi lunta ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen, eikä yhtä suurta lumisadetta ole ollut 24 vuoteen. Sen sijaan Brasiliassa Rio de Janeiron alueella oli pahin helleaalto 50 vuoteen. Sähkön kulutus nousi Brasiliassa uuteen ennätyslukemaan, koska jäähdytyslaitteiden käyttäminen vaatii paljon sähköä. Eteläisellä pallonpuoliskolla helmikuu 2010 olikin koko mittaushistorian lämpimin.

Suomessa Utsjoella oli tammikuussa pakkasta -36,7 astetta, Kuusamossa -37,1 astetta ja Ruotsin Lapissa yli -40 astetta. Suomessa talvi olikin kylmin vuoden 2003 jälkeen ja myös erittäin luminen. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa kevät oli kuitenkin ennätyslämmin.

Kesä 2010 on ollut pohjoisella pallonpuoliskolla erittäin helteinen. Suomessa mitattiin kaikkien aikojen korkein varjolämpötila, kaikkien aikojen korkein yhden kuukauden keskilämpötila ja suurin yhden kuukauden hellepäivien lukumäärä sekä elokuun kaikkien aikojen korkein lämpötila ja suurin yhden kesän hellepäivien lukumäärä. Yhden kesän hellepäivien lukumääräennätys tulee sääennusteiden mukaan vielä komistumaan entisestäänkin lähipäivinä.

Yhdysvaltojen itäosissa rikottiin heinäkuussa useita lämpöennätyksiä (mm. Baltimoressa 41 astetta 6. heinäkuuta). Washington D.C.:ssä heinäkuu oli kaikkien aikojen lämpimin kuukausi (keskilämpötila 28,4 astetta). Lännessä Kuolemanlaaksossa saavutettiin 15. heinäkuuta 51,7 astetta. Kolme Yhdysvaltojen osavaltiota oli kuitenkin heinäkuussa keskimääräistä viileämpiä: Idaho, Montana, Texas. Myös Kaliforniassa oli ajoittain viileää. Heinäkuun alussa San Diegon lämpötila sivusi kaikkien aikojen alinta heinäkuun päivälämpötilaa (18 celsiusastetta) ja Los Angelesissa mitattiin heinäkuun alin päivän ylin lämpötila (19 celsiusastetta) vuoden 1926 jälkeen.

Moskovassa on ennätyshelteet. Lämpötila on pysytellyt jo 50 päivää yli 32 asteessa. Tutkijoiden mukaan näiden helteiden syynä on ainakin osittain ilmastonmuutos. Heinäkuu oli Venäjällä koko mittaushistorian (130 vuotta) lämpimin. Seurauksena on ollut heinä-elokuussa laajoja metsäpaloja, joissa jo yli 1500 kotia on tuhoutunut.

Poikkeuksellisia säähän liittyviä hasardeja on viime aikoina ollut muutenkin paljon. Tulvat ovat koetelleet esimerkiksi Keski-Eurooppaa, Intian Himalajan alueita ja Pakistania. Pakistanin tulvissa on kuollut yli 1600 ihmistä, mutta kaikkiaan tulvat ovat vaikuttaneet noin 14 miljoonan pakistanilaisen elämään. Telegraph-lehden mukaan YK on kuvannut tätä tulvakatastrofia koko YK:n historian pahimmaksi humanitaariseksi hasardiksi, jopa pahemmaksi kuin Kaakkois-Aasian tsunami vuonna 2004.

Talvet näyttävät siis kylmiltä ja kesät lämpimiltä. Seuraako kylmää talvea siis lämmin kesä tai lämmintä kesää kylmä talvi? Näin voi olla, mikäli tuulien suunta pysyy pitkään muuttumattomana vuodenaikojen vaihtuessa. Esimerkiksi Suomeen idästä puhaltavat tuulet tuovat sekä kylmän talven että lämpimän kesän. Joskus siis kylmää talvea seuraa lämmin kesä tai lämmintä kesää kylmä talvi. Tämä on kuitenkin sattumaa, joka johtuu vain tuulien suunnasta. Tilastollisesti tarkasteltuna väite ei ole luotettava.

Vuoden 2010 säiden vaihtelut ääriarvosta toiseen osoittavat jälleen hyvin myös sen, ettei ilmastonmuutoksesta voi tehdä mitään johtopäätöksiä yhden paikan tai yhden vuoden - saati sitten yhden talven tai kesän - perusteella!

Maailmanlaajuisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutos näkyy jo selvästi! Ja ihminen on ainakin osaltaan vaikuttanut tähän ilmastonmuutokseen (ilmaston lämpeneminen). Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutusta yksittäiseen säätapahtumaan on erittäin hankala osoittaa.

Kaksi uutta kaikkien aikojen lämpöennätystä syntyi tänään 7. elokuuta

Tänään on syntynyt koko kesän hellepäivien lukumäärässä kaikkien aikojen Suomen ennätys. Kouvolassa Utin säähavaintoasemalla on tänä kesänä ollut nyt 43 ja Lahdessa 42 hellepäivää.

Hellepäivällä tarkoitetaan suomalaisen määritelmän mukaan päivää, jolloin lämpötila varjossa kahden metrin korkeudella on yli 25 astetta. Aiempi koko kesän hellepäivien lukumääräennätys oli Heinolasta (Plaani), 42 hellepäivää vuonna 2006 (toisella sijalla oli aiemmin Piikkiö, 40 hellepäivää vuonna 1959, ja kolmannella tilalla Porvoo, 39 päivää vuonna 1997). Nyt "mestaruus" tuli siis Kouvolaan! Utin aiempi ennätys oli 36 hellepäivää vuonna 1988 (35 vuonna 1997 ja 33 vuonna 1999).

Tänään on rikottu myös kaikkien aikojen elokuun lämpötilaennätys Suomessa. Aiempi elokuun lämpöennätys oli 33,2 astetta (Sulkavalla vuonna 1912).

Tänään ainakin Heinolassa ja Puumalassa on mitattu 33,8 astetta sekä Lahdessa 33,7 ja Lappeenrannassa 33,4 astetta.

Aiemmassa postauksessani kirjoitin jo kolmesta heinäkuussa 2010 tehdystä kaikkien aikojen lämpötilaennätyksesta. Lisäksi heinäkuussa tehtiin ennätys myös painepinnan 850 mbar (noin 1,0-1,5 km merenpinnasta) lämpötilassa. Joensuussa kyseinen lämpötila oli 29.7.2010 noin 22-23 astetta eli pari astetta yli kaikkien aikojen ennätyksen (tilastoja ko. korkeudelta vuodesta 1948 asti).

Rikkomatta on jäänyt ainakin pari ennätystä: pisin yhtämittainen hellejakso (22 päivää vuonna 2003) ja korkein yön alin lämpötila (24,2 astetta Kotkassa 1.8.2003). Tänä kesänä ainakin toistaiseksi korkein yön alin lämpötila on ollut 24,0 astetta Savonlinnassa 14.7.2010.

Lähteet ja lisätietoja:

Meteorologi Pauli J. Jokisen Sääbriefing-blogi

Ilmatieteen laitos

Tekniikka ja talous: Etelä-Suomen heinäkuu oli yhtä kuuma kuin yleensä Las Palmasissa

YLEn uutiset: Vaarallisista ukkosista varoitus, Lahdessa ja Heinolassa elokuun lämpöennätys

Heinäkuu 2010 oli kaikkien aikojen lämpimin kuukausi Suomessa

Heinäkuussa mitatusta Suomen kaikkien aikojen lämpöennätyksestä kirjoitin jo aiemmassa postauksessani. Tuo Joensuun lentokentällä Liperissä 29.7.2010 mitattu varjolämpötila 37,2 astetta on koko Pohjoismaiden kaikkien aikojen toiseksi korkein lämpötila. Ruotsissa on päästy 38,0 asteeseen.

Heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan myös kuukauden keskilämpötilaltaan kaikkien aikojen lämpimin kuukausi Suomessa. Lämpimintä oli Puumalassa, jossa heinäkuun 2010 keskilämpötila oli 23,0 astetta.

Aiempi kuukauden keskilämpötilaennätys 22,1 astetta (Lappeenranta heinäkuussa 1925) ylittyi kaikkiaan 14 säähavaintoasemalla, myös molemmilla Kouvolan sääasemilla (Utti 22,7 astetta, Anjala 22,4 astetta). Kouvolan seudulla lämpimintä oli 28.7.2010 (Utti 34,5 astetta, Anjala 33,1 astetta).

Kolmanneksi heinäkuussa rikottiin kaikkien aikojen yhden kuukauden hellepäivien lukumääräennätys. Eniten hellepäiviä oli Kouvolassa (Utin säähavaintoasema), Heinolassa, Lahdessa ja Puumalassa. Kaikilla näillä säähavaintoasemilla hellettä oli heinäkuussa 27 päivänä. Aiempi ennätys (22 päivää vuonna 2003) ylittyi siis selkeästi. Ainoa heinäkuun päivä, jolloin millään Suomen havaintoasemalla ei mitattu hellelukemia, oli 24.7.2010.

Kaikkien aikojen uusi lämpötilaennätys 37,2 astetta!

Eilen 29.7.2010 rikkoutui vihdoinkin Suomen koko mittaushistorian lämpötilaennätys. Joensuun lentokentällä Liperissä lämpötila oli varjossa 37,2 astetta eli 1,3 astetta yli vanhan ennätyksen (35,9 astetta Turussa 9.7.1914), vaikka lämpötilaa saattoikin alentaa Venäjän metsäpaloista tullut savusumu. Myös Joensuun keskustassa Linnunlahdella lämpötila nousi 36,8 asteeseen. Vuorokauden korkein keskilämpötila 28,9 astetta oli Kuopiossa.

Tämän kesän aiempi lämpöennätys saavutettin Lahden Launeella keskiviikkona 28.7., jolloin siellä mitattiin 35,0 astetta. Tätä aiemmin yhtä lämmintä oli ollut viimeksi vuonna 1914, ja Lahden keskiviikkoinen lukema sivusikin kaikkien aikojen kolmanneksi korkeinta Suomessa mitattua lämpötilaa (35,9 astetta Turussa 9.7.1914 ja 35,6 astetta Lieksassa 15.7.1934 sekä 35,0 astetta Jyväskylässä 9.7.1914). Kouvolan Utissa lämpötila oli keskiviikkona 34,5 astetta, mikä oli reilusti yli Utin vanhan ennätyksen 32,8 astetta. Eilen Utin lämpötila oli "enää" 32,3 astetta.

Myös koko heinäkuun 2010 keskilämpötila Suomessa lähentelee kaikkien aikojen ennätystä 22,1 astetta, joka on mitattu Lappeenrannassa vuonna 1925. Tähän mennessä tämän vuoden heinäkuun keskilämpötila on ollut Puumalassa asteen enemmän eli 23,1 astetta. Nämä kuukauden kaksi viimeistä päivää näyttävät, tuleeko tästä kuukaudesta kaikkien aikojen lämpimin Suomessa mitattu kuukausi!

Lisäksi hellepäivien lukumäärä esimerkiksi Kouvolassa on ollut tänä kesänä poikkeuksellisen suuri. Yksittäisen kuukauden hellepäivien lukumäärässä Suomen ennätys on nyt rikottu, mutta koko kesän hellepäivien lukumääräennätykseen on vielä matkaa. Heinäkuussa 2010 hellepäiviä on ollut Kouvolan Utissa toistaiseksi 27, mikä on yli entisen Suomen ennätyksen (22 kpl) vuodelta 2003. Koko tänä kesänä Utissa on ollut tähän mennessä jo 38 hellepäivää.

Viime yönä varsinkin Etelä-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa riehunut ukkonen (viimeksi yhtä voimakas ukkosrintama lienee ollut Suomessa vuonna 2002) on hieman viilentänyt säätä. Täällä Kymenlaaksossa (Kouvolassa) päästään yhä yli hellerajan, mutta 30 asteen lämpötiloja ei enää hätyytellä.

Koko alkuvuosi 2010 on ollut maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen lämmin. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas arvioi eilen televisiouutisissa ilmastonmuutoksen vaikuttavan tämän kesän poikkeukselliseen lämpimyyteen: "Ilmastonmuutos on nyt kiihtyvässä vaiheessa. -- Ilmastonmuutos etenee niin kuin on aiemmin ennustettu."

Ilmastotieto kertoo tarkemmin viime kuukausien maailmanlaajuisesti poikkeuksellisesta lämpimyydestä: "NOAA:n kuukausittainen raportti ilmaston tilasta kesäkuulta 2010 kertoo, että kesäkuu 2010 oli maapallon pinnalla (sekä meri- että maa-alueet huomioiden) lämpimin kesäkuu mittaushistorian aikana (edellinen ennätys oli vuoden 2005 kesäkuulla). Tämä jatkaa ennätyksellisen lämpimien kuukausien perättäistä sarjaa, joka alkoi maaliskuussa. Kyseessä oli myös 304. peräkkäinen kuukausi, jolloin globaali lämpötila on ollut korkeampi kuin 1900-luvun keskiarvo. Viimeksi globaali lämpötila on ollut alle 1900-luvun keskiarvon vuoden 1985 helmikuussa. Lisäksi alkuvuosi 2010 (tammikuu-kesäkuu) on ollut kaikista mittaushistorian alkuvuosista lämpimin maapallon pinnalla."

CO2-raportissa kerrotaan juuri julkaistusta kansainvälisestä tutkimusyhteenvedosta, jonka mukaan ilmastonmuutoksesta ei enää ole epäilystä: "Yhdysvaltain valtamerentutkimusorganisaatio NOAAn uuden raportin mukaan ei ole epäilystäkään siitä, että ilmasto lämpenee. Tulos perustuu kymmeneen tärkeimpään ilmastoindikaattoriin. Tutkimukseen osallistuneet 160 tutkimusryhmää 48 maassa ovat yksimielisiä siitä, että viime vuosikymmen oli mittaushistorian lämpimin. -- Vuodesta toiseen tapahtuvat muutokset lämpötiloissa kuvaavat ilmaston luonnollista vaihtelua, kuten El Niño- ja La Niña -ilmiöitä. Sen sijaan vuosikymmenestä toiseen tapahtuvat muutokset keskilämpötiloissa osoittavat pitkän aikavälin kehitystä, kuten ilmaston lämpenemistä. Jokainen viimeisestä kolmesta vuosikymmenestä on ollut huomattavasti lämpimämpi kuin aikaisempi vuosikymmen. Aikanaan 1980-luku oli mittaushistorian lämpimin. Kun tultiin 1990-luvulle, jokainen vuosi oli lämpimämpi kuin edellisen vuosikymmenen keskiarvo. 2000-luvulla lämpeni edelleen. -- Reilun puolen celcius-asteen lämpötilan nousu viimeisten 50 vuoden aikana voi kuulostaa pieneltä, mutta se on jo muuttanut planeettaamme. Jäätiköt ja merijää sulavat, rankkasateet kovenevat ja lämpöaallot yleistyvät. Raportista voidaan lukea, että viimeistä 50 vuoden aikana 90 prosenttia lämpenemisestä on päätynyt valtameriin, sanoi NOAAn Deke Arndt, joka oli yksi raportin toimittajista."

Ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola kuitenkin muistuttaa Helsingin Uutisissa, että vaikka ilmastonmuutos näkyy selvästi pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, johtopäätöksiä ei pidä tehdä ikkunasta näkyvän sään perusteella: "1940-luvulla oli hyvin lämpimiä kesiä ja 1900-luvun alkupuolella lämpimiä talvia, eli tämä on vielä luontaista vaihtelua. Osin lämmin kesä, joka on vallinnut laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla, selittyy Tyynen valtameren sääilmiöillä. Samaan aikaan Etelä-Amerikassa on ollut poikkeuksellisen kylmä. -- En vetäisi tästä vielä isoja johtopäätöksiä. Pitkän aikavälin trendeistä ilmastonmuutos tosin havaitaan selkeästi, professori huomauttaa."

Lähteet ja lisätietoja:

Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen heinäkuun 2010 sääseuranta

Sääbriefing: Ennätyksellisen kuuma heinäkuu

YLE Areena: Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja

Ilmastotieto: Vuosi 2010 jatkaa lämpöennätysjahtia

CO2-raportti: Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä

Professori: Ei yksi lämmin kesä tee ilmastonmuutosta (Helsingin Uutiset)