 |
| Kuvan © Mopic - Fotolia |
Wikipedia määrittelee antroposeenin seuraavasti: "Antroposeeni on toistaiseksi epävirallinen, muutamien tieteilijöiden nimittämä geologinen epookki. Määritelmänsä mukaan antroposeeni on holoseenin jälkeinen epookki ja se alkoi teollistumisen myötä 1800-luvulla. Perusteluiksi antroposeenisen epookin käyttöön otolle on esitetty sitä, että ihmisen toiminnasta johtuvia muutoksia luonnossa on niin paljon, että uudelle geologiselle epookille on tarvetta. Antroposeeni-termin keksi nobelpalkittu Paul J. Crutzen vuonna 2000."
Epookki puolestaan tarkoittaa geologisessa ajanlaskussa kautta eli periodia (engl. period) lyhyempää ja vaihetta (engl. stage tai age) pitempää ajanjaksoa, joka kestää muutamasta miljoonasta pariinkymmeneen miljoonaan vuotta. Tästä linkistä kannattaa katsoa geologisesta ajanlaskusta tarkka kaavio, jota voi zoomata suuremmaksi hiiren vasemmalla painikkeella.
Antroposeenista on kirjoitettu jo monissa tieteellisissä artikkeleissa. Onpa aiheesta perustettu jopa erillinen tiedelehti.
Perjantaina ilmestynyt Science-lehti esittää lisää perusteluja antroposeenin virallisen alkamisen puolesta. Sen alkamiseen ovat vaikuttaneet maanviljelyksen leviäminen metsäkatoineen (varhaisantroposeeni), kolumbiaaninen vaihto (Kristoffer Kolumbuksen löytöretkistä alkanut kasvi- ja eläinlajioen mannertenvälinen siirtyminen Vanhan ja Uuden maailman välillä), teollinen vallankumous alkaen noin vuodesta 1800 ja ihmispopulaation kasvun sekä teollistumisen ja kulutuksen kiihtyminen 1900-luvun puolivälissä. Antroposeenin voisi katsoa alkaneen ehkä 1950-luvun paikkeilla.
Globaali uusien materiaalien käyttäminen tuottaa maaperään uusia "teknofossiileja", joita muodostuu esimerkiksi alumiinista, betonista ja muovista. Metsäkato ja teiden rakentaminen ovat lisänneet eroosiota. Jokisuistot eli deltat ovat kutistuneet, kun rakennetut padot estävät sedimenttien kulkeutumista veden mukana.
PCB-yhdisteet, torjunta-ainejäämät ja lyijyllisen bensiinin päästöt alkoivat lisääntyä noin vuosina 1945-1950. Peltojen typpi- ja fosforilannoitteiden seuraukset näkyvät järvissä ja Grönlannin jäätiköllä, jossa nitraattipitoisuudet ovat korkeampia kuin kertaakaan aiemmin viimeisimmän sadan tuhannen vuoden aikana.
Trinity-koe eli ensimmäisen atomipommin räjäyttäminen 16. heinäkuuta vuonna 1945 Yhdysvaltojen Alamogordossa aloitti paikalliset ydinlaskeumat vuosiksi 1945-1951, kun taas ydinkokeiden globaalit vaikutukset näkyivät vuosina 1952-1980 (huippu vuonna 1964) ihmisperäisinä radioaktiivisina aineina.
Fossiiliset polttoaineet tuottavat päästöjä. Ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet poikkeavat holoseenista noin vuodesta 1850 alkaen ja entistä selvemmin noin vuodesta 1950 alkaen. Maapallon keskilämpötila on noussut 0,6-0,9 astetta vuodesta 1900 nykypäivään, pääasiassa viimeisimpien 50 vuoden aikana, ja on nyt ylittämässä holoseenikaudella viimeisimpien 14 000 vuoden aikana havaitun vaihtelun. Globaalisti merenpinta nousi 3,2 ± 0,4 mm vuodessa aikavälillä 1993-2010 ja on nyt nousemassa myöhäisholoseenin arvojen yläpuolelle.
Myös biologiset muutokset ovat selviä. Lajien sukupuuttonopeus on ollut luonnollista nopeampi noin vuodesta 1500 alkaen ja kiihtynyt edelleen 1800-luvulta eteenpäin. Ihmisen levittämät vieraslajit ja maatalouden sekä kalastuksen muutokset ovat vaikuttaneet maapallon luontaiseen kehitykseen.
Ison-Britannian Geologian tutkimuskeskuksen tohtori Colin Waters toteaa: "Ihmiset ovat jo pitkään vaikuttaneet ympäristöön, mutta viime aikoina uusien materiaalien kuten alumiinin, betonin ja muovin käyttö on levinnyt nopeasti maailmanlaajuisesti, mikä jättää jälkensä sedimentteihin."
Lue myös nämä
Milloin maailmanloppu tulee?
Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?
Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tarvitsisimme 2,8 maapalloa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti