 |
| Utin (Kouvola) vuosien 1960-2015 sademäärät (siniset pylväät) ja koko vuoden keskilämpötilat (punainen katkoviiva). Lisäksi yhtenäisellä tummanpunaisella viivalla on esitetty lämpötilojen kymmenen vuoden liukuva keskiarvo. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka vuosi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta. Näin sään luontainen vuosien välinen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Lämpötilat vuosilta 1960-2015 ovat Utin lentoaseman mittauspisteestä. Sademäärät vuosilta 1960-2008 ovat Utin lentoaseman mittauspisteestä ja vuosilta 2009-2015 Utin Lentoportintien mittauspisteestä. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla sen päältä. Sademäärä- ja lämpötilatilastot: Ilmatieteen laitos. Diagrammi: Jari Kolehmainen. |
Vuosi 2015 oli Utin lentoaseman digitalisoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) lämpimin kalenterivuosi (keskilämpötila 6,3 astetta). Jaetulle toiselle sijalle sijoittuvat vuodet 2011, 2008 ja 1989, joiden kaikkien keskilämpötila on 6,0 astetta. Vuosi 2014 on seuraavaksi lämpimin (keskilämpötila 5,9 astetta). Viimeisimmän viiden vuoden aikana olemme siis kokeneet kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta. Kymmenen vuoden liukuva keskiarvo osoittaa Utin keskimääräisten lämpötilojen kohonneen yli asteella digitalisoidun mittaushistorian aikana.
Utin lentoaseman sääasemalla digitalisoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) kolme sateisinta vuotta ovat olleet Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan 2004 (vuoden sademäärä 884,0 mm), 1981 (883,5 mm) ja 1988 (870,4 mm). Kolme vähäsateisinta vuotta Utin lentokenttäalueella ovat puolestaan olleet 1976 (vuoden sademäärä 451,5 mm), 1975 (453,6 mm) ja 2010 (460,0 mm, havainto Lentoportintien mittauspisteessä). Vuoden 2015 sademäärä Lentoportintien mittauspisteessä oli 660,2 mm, mikä on hiukan yli tavanomaisen.
Millaisia ovat Anjalan, Utin lentoaseman ja Lentoportintien sääasemat Kouvolassa?
Kouvolassa Utin lentoaseman vuodesta 1944 toiminnassa ollut sääasema ja Utin Lentoportintien vuodesta 2008 toiminnassa ollut sääasema (kummankin sijainti 60,89 astetta pohjoista leveyttä, 26,94 astetta itäistä pituutta) sijaitsevat lähellä toisiaan Utin lentokenttäalueella. Ilmatieteen laitos kuvailee niiden olevan mäntykankaan ympäröimällä pienellä niityllä tai nurmikkoalalla lentokenttäalueen eteläreunassa. Pohjoisen puolella on avointa. Asema-alue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän ylätasangolla. Alue on kuivaa mäntykangasta noin sata metriä merenpinnan yläpuolella. Salpausselän ympärillä on peltosavikkoa 60-65 metriä merenpinnan yläpuolella sekä paikoitellen metsäisiä mäkiä 80-100 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjoispuolella on keskikokoisia järviä noin 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Etelässä sijaitsee myös laajempia soita 50-65 metriä merenpinnan yläpuolella. Lentoportintien sääasema perustettiin, kun sade- ja lumihavaintojen kerääminen puolustusvoimien ylläpitämällä Utin lentoaseman varsinaisella sääasemalla lopetettiin.
Vuonna 2015 Utin lentoaseman ja Utin Lentoportintien yksittäisten kuukausien keskilämpötiloissa oli eroa 0-0,2 astetta. Vuoden 2015 keskilämpötila oli Utin lentoasemalla 6,30 astetta ja Utin Lentoportintiellä 6,36 astetta laskettuina yhdellä desimaalilla ilmoitetuista kuukausikeskiarvoista.
Kouvolan Anjalan vuodesta 1941 toiminnassa ollut sääasema (sijainti 60,70 astetta pohjoista leveyttä, 26,81 astetta itäistä pituutta) sijaitsee alueella, joka on melko avoin marjapensaita ja omenapuita kasvava isohko puutarha etelään viettävän alarinteen tasanteella. Kymijoki (22 metriä merenpinnan yläpuolella) on noin 200 metrin päässä kaakossa. Pohjoispuolen mäki kohoaa 55 metrin korkeuteen. Ympäristö on Kymijoen laaksoa, jossa on laajoja savikkopeltoja (25-30 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä joitakin metsäisiä selänteitä (40-60 metriä merenpinnan yläpuolella).
Utin lentoaseman ennätykset ovat seuraavat:
-Kylmin lukema -37,3 astetta 9.1.1987
-Lämpimin lukema +34,1 astetta 28.7.2010
Anjalan sääaseman ennätykset ovat nämä:
-Kylmin lukema -37,2 astetta 11.2.1956
-Lämpimin lukema +33,5 astetta 28.7.2010
Kun Helsingin Sanomat tutki Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisten tilastojen (1981-2010) perusteella vuorokauden maksimilämpötilojen keskiarvoa kesäkuukausilta, ykköseksi nousi Kouvolan Anjalan mittausasema, jossa kesäpäivän ylin lämpötila on keskimäärin 21,2 astetta. Seuraaviksi tulivat Lahden Laune ja Kouvolan Utti 21,0 asteella. Järjestys on lähes sama myös kesän hellepäivien (päivän ylin lämpötila varjossa yli 25,0 astetta) keskimääräisessä lukumäärässä: Kouvolan Utissa 18 ja Anjalassa sekä Lahden Launeella 17 hellepäivää vuodessa, Hyvinkäällä (Hyvinkäänkylä) ja Heinolassa (Asemantaus) 16. Absoluuttisesti suurin hellepäivien lukumäärä (eivät peräkkäisiä päiviä) samalla mittausasemalla yhden kesän aikana on ollut Kouvolan Utin 48 hellepäivää vuodelta 2010. Samana kesänä Lahdessa oli 47 ja Puumalassa 46 hellepäivää.
WeatherSpark-sivusto kertoo Kouvolasta seuraavaa (Utin pitkäaikaiset keskiarvot 1998-2012):
-Vuoden kuumin päivä 16. heinäkuuta (keskimääräinen ylin lämpötila 23 astetta ja keskimääräinen alin 14 astetta).
-Vuoden kylmin päivä 1. helmikuuta (keskimääräinen ylin lämpötila -6 astetta ja keskimääräinen alin -12 astetta).
-Vuoden pilvettömin päivä 26. heinäkuuta.
-Vuoden pilvisin päivä 23. joulukuuta.
-Päivä, jolloin sateen (vesi- tai lumisade) todennäköisyys on kaikkein pienin: 22. huhtikuuta (ainakin vähän sadetta 49 prosenttina ko. päivistä).
-Päivä, jolloin sade (vesi- tai lumisade) on todennäköisintä: 3. tammikuuta (ainakin vähän sadetta 89 prosenttina ko. päivistä).
-Lumisateen todennäköisyys on suurin 17. tammikuuta (ainakin vähän lumisadetta 82 prosenttina ko. päivistä).
-Lumipeite on syvimmillään 13. maaliskuuta (mediaanisyvyys 49,9 cm, yhtenä vuotena kymmenestä lunta yli 65,9 cm).
-Ilmankosteus pienimmillään 5. toukokuuta (suhteellinen kosteus alle 48 % kolmena neljästä ko. päivästä).
-Ilmankosteus suurimmillaan 2. marraskuuta (suhteellinen kosteus 99-100 % kolmena neljästä ko. päivästä).
Miten keskilämpötilat ja sademäärät lasketaan?
Vuodesta 1959 alkaen vuorokauden keskilämpötila-arvot (ºC) lasketaan vuorokauden kahdeksan havaintohetken (kello 00, 03, 06, 09, 12, 15, 18 ja 21 UTC) hetkellisestä lämpötila-arvosta. Jos kaikkia kahdeksaa lämpötila-arvoa ei ole käytettävissä, keskiarvo voidaan laskea käyttämällä saatavilla olevia lämpötila-arvoja ja aamulla (6 UTC) sekä illalla (18 UTC) mitattuja lämpötilan 12 tunnin ääriarvoja (minimi- ja maksimilämpötila), riippuen puuttuvasta havainto-ajasta. Helsingin Kaisaniemen sääasema on havainnoinut vuosina 1882-1900 ilman lämpötilaa kerran tunnissa, jolloin Ilmatieteen laitoksella on käytettävissään näiltä vuosilta tavanomaista tiheämpää havaintotietoa.
Vuorokauden sademäärä (mm) kuvaa vuorokauden aikana (aamun 06 UTC havainnosta seuraavan vuorokauden 06 UTC havaintoon) kertynyttä sateen määrää. Havaintoasemilla sadekertymä mitataan joko 12 (kello 06 ja 18 UTC) tai 24 (kello 06 UTC) tunnin välein, joten vuorokauden sadesumma on joko yhteenlaskettu summa kehdesta 12 tunnin sademäärästä tai mitattu 24 tunnin sademäärä.
Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja sadekertymä (mm) lasketaan kyseisen kuukauden vuorokausiarvoista. Mikäli jokin vuorokausiarvoista puuttuu, kuukausiarvoa ei lasketa. Kuukauden keskilämpötila on keskiarvo vuorokausien keskilämpötiloista. Sadesumma on vuorokausisademäärien summa.
Lue myös nämä
-Vuoden kuumin päivä 16. heinäkuuta (keskimääräinen ylin lämpötila 23 astetta ja keskimääräinen alin 14 astetta).
-Vuoden kylmin päivä 1. helmikuuta (keskimääräinen ylin lämpötila -6 astetta ja keskimääräinen alin -12 astetta).
-Vuoden pilvettömin päivä 26. heinäkuuta.
-Vuoden pilvisin päivä 23. joulukuuta.
-Päivä, jolloin sateen (vesi- tai lumisade) todennäköisyys on kaikkein pienin: 22. huhtikuuta (ainakin vähän sadetta 49 prosenttina ko. päivistä).
-Päivä, jolloin sade (vesi- tai lumisade) on todennäköisintä: 3. tammikuuta (ainakin vähän sadetta 89 prosenttina ko. päivistä).
-Lumisateen todennäköisyys on suurin 17. tammikuuta (ainakin vähän lumisadetta 82 prosenttina ko. päivistä).
-Lumipeite on syvimmillään 13. maaliskuuta (mediaanisyvyys 49,9 cm, yhtenä vuotena kymmenestä lunta yli 65,9 cm).
-Ilmankosteus pienimmillään 5. toukokuuta (suhteellinen kosteus alle 48 % kolmena neljästä ko. päivästä).
-Ilmankosteus suurimmillaan 2. marraskuuta (suhteellinen kosteus 99-100 % kolmena neljästä ko. päivästä).
Miten keskilämpötilat ja sademäärät lasketaan?
Vuodesta 1959 alkaen vuorokauden keskilämpötila-arvot (ºC) lasketaan vuorokauden kahdeksan havaintohetken (kello 00, 03, 06, 09, 12, 15, 18 ja 21 UTC) hetkellisestä lämpötila-arvosta. Jos kaikkia kahdeksaa lämpötila-arvoa ei ole käytettävissä, keskiarvo voidaan laskea käyttämällä saatavilla olevia lämpötila-arvoja ja aamulla (6 UTC) sekä illalla (18 UTC) mitattuja lämpötilan 12 tunnin ääriarvoja (minimi- ja maksimilämpötila), riippuen puuttuvasta havainto-ajasta. Helsingin Kaisaniemen sääasema on havainnoinut vuosina 1882-1900 ilman lämpötilaa kerran tunnissa, jolloin Ilmatieteen laitoksella on käytettävissään näiltä vuosilta tavanomaista tiheämpää havaintotietoa.
Vuorokauden sademäärä (mm) kuvaa vuorokauden aikana (aamun 06 UTC havainnosta seuraavan vuorokauden 06 UTC havaintoon) kertynyttä sateen määrää. Havaintoasemilla sadekertymä mitataan joko 12 (kello 06 ja 18 UTC) tai 24 (kello 06 UTC) tunnin välein, joten vuorokauden sadesumma on joko yhteenlaskettu summa kehdesta 12 tunnin sademäärästä tai mitattu 24 tunnin sademäärä.
Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja sadekertymä (mm) lasketaan kyseisen kuukauden vuorokausiarvoista. Mikäli jokin vuorokausiarvoista puuttuu, kuukausiarvoa ei lasketa. Kuukauden keskilämpötila on keskiarvo vuorokausien keskilämpötiloista. Sadesumma on vuorokausisademäärien summa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti