Suomen kulutuksella tarvittaisiin 3,4 maapalloa - Dominikaaninen tasavalta, Georgia ja Sri Lanka maailman parhaat valtiot

Kestävää kehitystä mitataan inhimillisen kehityksen ideksillä ja ekologisella jalanjäljellä

Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. HDI tarkoittaa inhimillisen kehityksen indeksiä (ks. teksti). Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden (ks. teksti). Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. Tiedot ovat vuodelta 2012, joka on viimeisin tähän mennessä analysoitu vuosi. Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. (Credit: © 2016 Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2016 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Global Footprint Network julkaisi eilen uusimmat tulokset maapallon 232 valtion tai valtion kaltaisen alueen ekologisesta jalanjäljestä. Koko maapallon ekologinen jalanjälki on kasvanut 8 % edellisen vuoden laskelmista, mihin on vaikuttanut erityisesti hiilijalanjäljen nousu 16 %:lla. Hiilijalanjälki muodostaakin keskimäärin noin 60 % maapallon koko ekologisesta jalanjäljestä, esimerkiksi Omanissa peräti 77 % ja Etiopiassa vain 7 % valtion ekologisesta jalanjäljestä.

Keskimääräisellä eurooppalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomen kulutustasolla tarve olisi 3,4 maapalloa. Pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla maapalloja täytyisi olla 4,7 ja  afrikkalaisten kulutustasolla riittäisi 0,8 maapalloa. Afrikkalaisetkaan eivät silti elä ekologisesti kestävästi, koska maanosan kyky tuottaa luonnonvaroja on liian pieni suhteutettuna väestömäärään. Esimerkiksi Somaliassa kulutus on juuri ylittämässä maa-alueen kyvyn tuottaa luonnonvaroja.

Ekologinen jalanjälki per asukas vs. inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) maapallolla alueittain. Lukuarvot ovat vuodelta 2012: ekologinen jalanjälki v. 2016 julkaistuista ja HDI v. 2015 julkaistuista vuoden 2012 tilastoista. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. (Credit: © 2016 Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2016 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Afrikkalaisten vuotuinen luonnonvarojen kulutus on tällä hetkellä 1,1 Afrikan vuosituotannon verran. EU-kansalaisten luonnonvarojen kestävä kulutus vaatisi pinta-alaa 2,1 EU:n verran, Lähi-idän ja Keski-Aasian kulutus peräti kolminkertaisesti nykyisen alueen verran. Suomen kannalta erityisen hyvä uutinen on se, että suomalaisten kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi 0,4 Suomea.

Eilen julkaistut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa, sillä laskennassa käytettyä metodologiaa on osin muutettu. Tietoa on kerätty entistä enemmän ja tarkemmin. Esimerkiksi metsätyypit on eroteltu aiempaa yksityiskohtaisemmin. Lisäksi laskennassa on otettu huomioon uusimmat tutkimustulokset, joiden mukaan metsien hiilensitomiskyky ei ole niin suuri kuin aiemmin on arvioitu.

Kestävän kehityksen minimitaso edellyttää Global Footprint Networkin mukaan valtion kansalaisten hyvinvointia ja kulutustasoa, joka ei ylitä maapallon kestokykyä. Kansalaisten hyvinvointia mitataan inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, human development index), johon sisältyvät elinajanodote, koulutus (lukutaitoisuus ja koulutuksen määrä) sekä väestön ostovoima. Indeksin lukuarvo vaihtelee nollasta yhteen. Mikäli indeksi on vähintään noin 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67), valtio on YK:n määritelmän mukaan korkeasti kehittynyt. Jos indeksi on vähintään 0,8, kyseessä on jo hyvin korkeasti kehittynyt valtio.

Suomen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti vuosina 1961-2012 (yksikkö gha/as). Vuonna 2012 Suomen ekologinen jalanjälki oli 5,9 gha/as ja biokapasiteetti 13,4 gha/as. Ylijäämä on yli 7,5 gha/as. Suomalaisten kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi siis 0,4 Suomea (Singaporessa vastaava luku on 159,5 Singaporea ja Bermudassa 44,1 Bermudaa). Suomessa luonnonvarojen kulutus on kuitenkin koko maapallon tuotantokykyä ajatellen liian suurta. Mikäli kaikki maapallon asukkaat eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon nykyisen väestön vaatimien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 3,4 maapalloa. Tietojen luotettavuus kuuluu Suomen osalta luokkaan 3, kun vaihteluväli on 0-6 ja suurempi arvo ilmaisee suurempaa luotettavuutta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. (Credit: © 2016 Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2016 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Maapallon kestokyvyn rajoissa elämistä mitataan ekologisella jalanjäljellä. Tästä linkistä voit katsoa eri valtioiden ekologisen jalanjäljen (= kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen) asukasta kohden sekä biokapasiteetin (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) asukasta kohden. Luvut on ilmoitettu globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha) ajanjaksolta 1961-2007. Uusimmat (vuoden 2012) tiedot löytyvät tästä linkistä. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Nykyisellä ihmismäärällä maapallolla on yhtä asukasta kohden keskimäärin vain 1,7 gha biologisesti tuottavaa maata. Siten keskimääräisen ekologisen jalanjäljen asukasta kohden pitää olla maailmanlaajuisesti keskimäärin selvästi alle 1,7 gha, mikäli haluamme turvata ihmispopulaatioiden kasvun ja luonnon hyvinvoinnin. Todellisuudessa ihmiskunnan vuotuinen luonnonvarojen kulutus kuitenkin ylittää maapallon uusiutuvien luonnonvarojen vuotuisen tuotannon yli 60 prosentilla. Sekä HDI että ekologinen jalanjälki ovatkin kasvaneet viime vuosikymmeninä.

Ekovelka ja ekologinen ylijäämä valtioittain vuonna 2016 julkaistun vuoden 2012 tilanteen mukaan. Punaisella merkityissä valtioissa on ekovelkaa eli kulutuksen ekologien jalanjälki ylittää ko. valtion oman biokapasiteetin. Vihreällä väritetyissä valtioissa on ekologista ylijäämää eli kotimainen biokapasiteetti ylittää kulutuksen ekologisen jalanjäljen. Ekologinen ylijäämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että valtio elää globaalisti ajatellen ekologisesti kestävästi. Ylijäämäisissä valtioissa kulutus voi olla oikeasti pientä tai vaihtoehtoisesti ekosysteemit voivat olla poikkeuksellisen runsaasti tuottavia ja/tai väestömäärä suhteessa pinta-alaan pieni. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. (Credit: © 2016 Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2016 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Globaalille kestävälle kehitykselle voidaan siis asettaa kaksi minimitavoitetta: ekologinen jalanjälki alle 1,7 gha/hlö ja HDI vähintään 0,7. Nuo kriteerit täyttyvät Dominikaanisessa tasavallassa, Georgiassa ja Sri Lankassa. Nämä valtiot ovat HDI:n perusteella korkeasti kehittyneitä, mutta ne saavat silti pidettyä ekologisen jalanjäljen alle 1,7 globaalihehtaarissa asukasta kohden. Tosin näissäkin valtioissa kulutus ylittää ko. alueen oman tuotantokyvyn. Srilankalaisten kulutuksella tarvittaisiin peräti kolme Sri Lankaa.

Vuonna 1961 maapallon keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 2,3 gha/hlö, vuonna 1990 taas 2,7 gha/hlö ja vuonna 2012 puolestaan 2,8 gha/hlö. Kasvava väestö ja lisääntyvä kulutus heikentävät ekologista kestävyyttä ja voimistavat ilmastonmuutosta, mikä taas on ongelma myös valtioiden taloudelle.