 |
| Airbus A380. Kuvan lähde: Pixabay. |
Eilisessä Science-lehdessä julkaistu tutkimus laskee menneiden päästöjen perusteella lineaarisen suhteen, jonka mukaan syyskuinen arktisen merijään alue (siis arktisen merijään vuotuinen minimiala) kutistuu aina 3 ± 0,3 neliömetriä pienemmäksi, kun ilmaan pääsee tuhat kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä lisää. Tuohon lukuarvoon päädyttiin, kun tutkimuksessa havaittiin lähes lineaarinen suhde ihmiskunnan tuottamien hiilidioksidipäästöjen ja arktisen merijään keskimääräisen syyskuisen pinta-alan (30 vuoden liukuva keskiarvo) välillä vuosina 1953-2015.
Lennolla Helsinki - Phuket - Helsinki jokainen matkustaja aiheuttaa Finnairin päästölaskurin mukaan pelkkiä hiilidioksidipäästöjä noin 1589 kilogrammaa. Siten yksi matkustaja edistää arktisen merijään katoamista noin 4,8 neliömetriä.
 |
| Edestakaisten lentomatkojen hiilidioksidipäästöt (Finnairin päästölaskurin mukaan ko. reiteillä liikennöivillä Finnairin konetyypeillä) ja tämän seurauksena laskennallisesti sulavan arktisen merijään määrä yhtä matkustajaa kohden. Arktisen merijään sulaminen tarkoittaa tässä sitä, kuinka paljon syyskuun jääpeitteen laajuus keskimäärin pienenee. |
Vuoden 2015 globaalit fossiilisten polttoaineiden ja sementintuotannon hiilidioksidipäästöt sulattavat laskennallisesti 160 000 neliökilometriä arktista merijäätä. Tämä vastaa lähes puolta Suomen pinta-alasta.
Kun ilmaan pääsee vielä 1000 Gt hiilidioksipäästöjä lisää, syyskuun arktinen merijää katoaa kokonaan. Merijään häviäminen ei kuitenkaan tapahdu heti, vaan päästöjen ja jääkadon välillä on muutaman vuoden viive. Tällä hetkellä päästöt ovat noin 35 Gt vuodessa, joten kumulatiiviset 1000 Gt:n lisäpäästöt saavutetaan ennen 2000-luvun puoliväliä.
Lisäksi on huomattava se, että merijään häviäminen on varsin monimutkainen tapahtuma, joten tulevan häviämisnopeuden arviointi vain menneiden päästöjen ja niistä aiheutuneen jään vähenemisen seurauksena ei välttämättä anna täysin oikeaa lopputulosta.
Maanantaina alkavalla YK:n Marrakeshin ilmastokokouksella (COP22 Marrakech 7.-18.11.2016) on paljon tehtävää!
Lähteet
Notz, D. and Stroeve, J. (2016): Observed Arctic sea-ice loss directly follows anthropogenic CO2 emission, Science, doi:10.1126/science.aag2345
McSweeney, R. (2016): Arctic summer sea ice to disappear with 2C warming, study says, Carbon Brief , 3 November 2016
Finnairin päästölaskuri
Lue myös nämä
Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin
Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin
Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?
Kymmenen alhaisinta arktisen merijään laajuutta mitattu viimeisten 10 vuoden aikana
Lentoliikenteen päästöt, päästölaskurit, päästöhyvitys (päästökompensaatiomaksut, ns. ekosakko)
39 kommenttia:
Ateenan luvut kummastuttavat verrattuna esim. Kreetaan.
Kiitos kommentistasi. Finnairin päästölaskurin mukaan polttoainetta kuluu lennolla Helsingistä Ateenaan 3,27 kg/hlö/100km ja Helsingistä Kreetalle (Heraklion/Iraklion) 1,73 kg/hlö/100km. Finnairin päästölaskuri perustuu todellisiin kulutuksiin, jotka päivitetään neljä kertaa vuodessa. En tiedä syytä polttoaineen kulutuksen eroihin. Todennäköisesti tämä liittyy käytettyyn konetyyppiin ja erityisesti koneen täyttöasteeseen. Lento Ateenaan taitaa olla reittilento ja Kreetalle tilauslento (lomalento). Todennäköisesti reittilennolla jää enemmän paikkoja myymättä.
Miten suhtaudut hiilidioksidipäästöjen kompensointiin tai ulkomaisten tuotteiden käyttämiseen? Onko näihin laskettu päästöjen osuuksia? Esimerkiksi paljonko keksipaketille tulee päästöjä Suomesta ostettuna versus ulkomaista ostettaessa?
Moi. Viittisitkö päivitellä kuvan, koska Finnair on päivittänyt päästölaskurinsa. Mikään luvuista ei enää pidä paikkaansa
Kannattaa muuten huomata noista laskelmista se, että Science-lehden artikkelissa, jossa laskettiin lineaarinen suhde hiilidioksidipäästöjen ja syksyisen merijään sulamisen välille, tarkasteltiin vain fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja sementtiteollisuudesta tulevia hiilidioksidipäästöjä. Mukaan tarkasteluun ei otettu muita kasvihuonekaasuja eikä hiilidioksidin muita päästölähteitä, esimerkiksi maankäytön muutoksia. Kaikki tapahtunut arktisen merijään väheneminen oletettiin siis johtuneen pelkästään fossiilisista polttoaineista ja sementtiteollisuudesta. Tätä perusteltiin sillä, että muiden päästölähteiden ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutus kokonaisuuteen on melko pieni. Jos muutkin tekijät kuitenkin otettaisiin huomioon, todellinen luku olisi vähän pienempi kuin kolmen neliömetrin sulaminen hiilidioksiditonnia kohden.
Dr Dirk Notz, toinen artikkelin kirjoittajista, toteaa seuraavasti: "If one flies from London to New York and back, the CO2 emissions for every seat cause three square metres of sea ice to disappear. Similarly, if one drives a car for, say, 1500 miles, another square metre of sea ice disappears. - - We have about three million square km of sea ice left [in September], and given the observed sensitivity of three square metres per tonne, this area will be reduced to near zero once the additional 1,000bn tonnes have been emitted."
Kannattaa siis kuitenkin huomata tuo edellä selittämäni asia: "This relationship doesn’t account for emissions from other greenhouse gases or other sources of CO2, such as those from land use change. While the impact of other gases is comparatively small, says Notz, including them would make the “three square metres” number a bit smaller."
Lähde: CarbonBrief
Kiitokset anonyymille kommentoijalle vinkistä ja kysymyksestä. Päivitin taulukon nyt Finnairin päästölaskurin uusimpia tietoja vastaavaksi uudempaan blogipostaukseeni. Tiedot eivät oleellisesti poikkea aiemmasta. On syytä huomata, että Finnairin päästölaskuri ilmoittaa yhdensuuntaisen lennon päästöt. Minun taulukossani on edestakaisen lennon päästöt. Päivitin taulukon blogipostaukseeni ”Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia”, josta voi lukea myös päästökompensaatiosta. Uusi taulukko näkyy siis tuossa linkissä olevassa postauksessa. Tähän alkuperäiseen blogitekstiini jätän alkuperäisen (vuoden 2016) taulukon.
Vielä sinulle, anonyymi kommentoija. Tuo on hauskaa, että mainitset keksipaketin. Olen käyttänyt tätä usein esimerkkinä omilla oppitunneillani: ”Kuluttaja voi tehdä ekologisia valintoja joka päivä. On ekologisempaa valita kotimainen kuin vaikkapa ranskalainen keksipaketti.”
Todellisuudessa tuotteen koko elinkaarta ajatellen kuljetusten päästöt voivat kuitenkin olla minimaaliset. Olen käsitellyt tätä aiemmassa blogitekstissäni: ”Ratkaisevampaa kuin ruoan kuljetusmatka on sen kuljetustapa. Lentorahdilla toiselta puolelta maapalloa tuotavat tuoreet merenelävät aiheuttavat pahoja päästöjä. Sen sijaan esimerkiksi banaanien tai lampaanlihan laivakuljetus aiheuttavat vain hyvin pienen hiilijalanjäljen tuotteen koko elinkaarta ajatellen. - - Elintarvikkeissa lopputuotteen kuljetukset muodostavat Suomessa vain 2 % tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista. Jos mukaan otetaan rehun (mm. soijaa ulkomailta), lannoitteiden ja eläinten kuljetukset, siltikin kuljetusten osuus jää noin neljään prosenttiin. - - Kauppaan tuotavien lastien kuljetuspäästöt jakautuvat hyvin suuren ruokamäärän osalle. Hedelmien ja vihannesten koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä keskimäärin 11 % syntyy niiden kuljettamisessa kaupasta kotiin. - - Ratkaisevinta on se, miten kuluttaja itse matkaa kauppaan. Kotiin tuotavan pienen ruokamäärän kuljetuksessa lyhytkin moottoriajoneuvolla kuljettu matka on merkittävä päästölähde. - - Scientific American -lehdessä tehtiin laskelma, jossa ruokien hiilijalanjälkeä verrattiin bensiiniautolla ajamiseen (kulutus 8,7 litraa / 100 km). Laskelmassa otettiin huomioon myös se, että ellei peltoa käytettäisi ravinnontuotantoon, pelto olisi mahdollista metsittää. Kuinka pitkän automatkan kasvihuonekaasupäästöjä 1 kg tuotetta vastaa? Perunat 600 m, omenat 710 m, parsa 960 m, kana 2,59 km, sianliha 8,94 km, nauta 34,81 km.”
Osa em. tiedoista voi olla jo hiukan vanhentuneita, mutta suuntaa nuo luvut kuitenkin antavat.
Lentomatkoista vielä sen verran, että ekologisesti järkevimpiä olisivat ne usein parjatut lomalennot ahtaissa tilauslentokoneissa (vähän turhaa tilaa, usein täyteen myydyt lennot), jos lentomatkailua haluaa harrastaa.
Mikäli halutaan päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen siten, ettei maapallo lämpene yli 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, kumulatiivisten hiilidioksidin lisäpäästöjen täytyy jäädä alle 1000 gigatonniin. Tällöin arktista merijäätä voisi säilyä jossakin osassa arktista aluetta myös kesällä.
Oleellista on ymmärtää myös tämä: "Syyskuinen arktisen merijään alue (siis arktisen merijään vuotuinen minimilaajuus) kutistuu aina 3 ± 0,3 neliömetriä pienemmäksi, kun ilmaan pääsee tuhat kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä lisää."
Tämä ei siis tarkoita sitä, etteikö jää taas välillä laajenisi. Talvella jääpeite toki aina laajenee uudelleen, mutta ei enää yhtä laajaksi kuin aiemmin. Merijään vuotuinen minimilaajuus on keskimäärin aina vuosi vuodelta pienempi, kun lisää hiilidioksidia pääsee ilmaan. Nimenomaan tuo syyskuinen merijää vähenee noin kolmella neliömetrillä aina tuhatta lisättyä hiilidioksidikilogrammaa kohden.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että arktisella alueella ei ole kesällä enää lainkaan merijäätä siinä vaiheessa, kun maapallo on lämmennyt kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.
Myös tietokoneilla tehdyissä tulevaisuuden ilmastomallisimulaatioissa tämä Science-lehdessä arvioitu hyvin havainnollinen lukuarvo näyttäisi varsin totuudenmukaiselta. Jään sulamiseen vaikuttavat tekijät kuitenkin ovat todellisuudessa sen verran monimutkaisia, ettei tällainen yksinkertaistettu tarkastelu pelkkien päästötonnien avulla ole välttämättä kovin luotettava.
Dr Alexandra Jahn kuitenkin toteaa tuolla aiemmassa kommentissani mainitussa CarbonBriefin artikkelissa näin: "[The approach] directly relates somewhat un-relatable CO2 emissions in gigatonnes [billion tonnes] into a much more relatable sea ice area loss in square metres. - - I look forward to using this in classes I teach in the future, to illustrate to students the real-world implications of the CO2 emission choices we can make."
Luvut havainnollistavat siis vaikutusten mahdollista suuruusluokkaa, mutta niitä ei kannata pitää lopullisena totuutena.
Millä sanamuodoilla nuo keskeiset päätelmät todetaan itse alkuperäisessä Science-lehden artikkelissa eikä missään Carbon Briefin jutussa? En pääse lukemaan maksumuurin takana olevaa alkuperäistä artikkelia.
Kiitos kommentistasi. Tässä keskeisiä kohtia suoraan alkuperäisestä Science-artikkelista:
”The observed linear relationship implies a sustained loss of 3±0.3 m2 of September sea-ice area per metric ton of CO2 emission. Based on this sensitivity, Arctic sea-ice will be lost throughout September for an additional 1000 Gt of CO2 emissions. - - To robustly estimate the sensitivity of Arctic sea ice to changes in the external forcing, we here identify and examine a fundamental relationship in which the CMIP5 models agree with 2 the observational record: during the transition to a seasonally ice-free Arctic Ocean, the 30-year running mean of monthly mean September Arctic sea-ice area is almost linearly related to cumulative anthropogenic CO2 emissions. - - First, the observed linear relationship allows us to estimate a sensitivity of 3.0±0.1 m2 of September Arctic sea-ice loss per ton of anthropogenic CO2 emissions during the observational period 1953–2015. This number is sufficiently intuitive to allow one to grasp the contribution of personal CO2 emissions to the loss of Arctic sea ice. For example, based on the observed sensitivity, the average personal CO2 emissions of several metric tons per year can be directly linked to the loss of tens of m 2 of Arctic sea ice every single year. - - Regarding the future evolution of sea ice, our analysis suggests that there is little reason to believe that the observed sensitivity of Arctic sea-ice loss will change substantially in the forseeable future. Hence, we can directly estimate that the remainder of Arctic summer sea ice will be lost for roughly an additional 1000 Gt of CO2 emissions based on the observed sensitivity of 3.0±0.3 m2 September sea-ice loss per ton of anthropogenic CO2 emissions. - - For current emissions of 35 Gt CO2 per year, the limit of 1000 Gt will be reached before mid century. On the other hand, our results also imply that any measure taken to mitigate CO2 emissions will directly slow down the ongoing loss of Arctic summer sea ice. In particular, for cumulative future total emissions compatible with reaching a 1.5 °C global warming target, i.e. for cumulative future emissions significantly below 1000 Gt, Arctic summer sea ice has a chance of long-term survival at least in some parts of the Arctic Ocean.”
Is there a calculation, how much CO2 emissions it means to stay in Finland during winter months? Because first after You know that, You can say, how much artcic ice will melt if You go from Finland in winter to the south, right? Understand me well. I don´t say it harmless to go by airplane somewhere, or we should not do our best to avoid CO2 emissions, just these calculation (just like carbon footprint) are underestimation the polycausal nature of global warming. 1. It is not all about CO2 (and other glasshouse gases) 2. The CO2 production happens not only if we go by car or airplain etc. so it is much more complicated than look in the Finnair päästölaskuri, divide by persons/airplain and calculate how much ice is going to melt if they go to Thaimaa or Prague. That is just wrong. Because You have to put minus heating in Finland and car driving and sauna and few more things (how much energy expensive is the food in Finland in compare to south regions etc. etc.), right? Did anyone in Finland calculated the CO2 emission of for example all saunas in FI in one year? Or even how much more CO2 it means to live in Finland in compare to tropical regions. And then just the calculations kg of CO2/per year/per 10° of latitude.
Miten tätä voi tarkastella neliöinä? miksi ei kuutioina?
Kiitos kommenteista.
Anonyymille: Merijäätä, jonka paksuus on vain senttimetrejä-metrejä, tarkastellaan yleensä nimenomaan pinta-aloina. Sen sijaan mannerjäätä, jonka paksuus on metrejä-kilometrejä, tarkastellaan yleensä tilavuusyksikköinä. Katso lisää tästä linkistä. Merijään tilavuudesta ei edes ole olemassa tarkkoja mittauksia yhtä pitkältä ajalta kuin pinta-alasta. Katso lisää myös täältä.
olDalle: Unfortunately you can't "put minus heating in Finland" during a holiday in Thailand or Prague. Houses are heated in any case. Of course you can adjust heating a bit but not too much - and most people don't adjust it at all. Besides, people don't stop moving during a holiday. They may drive a car, take long showers, swim in (heated) swimming pools etc. during a holiday. One flight to Thailand may be 1/3 of all carbon emissions of a Finn during a year. You see the average carbon footprint of a Finn here.
Households needed 67 TWh of energy in Finland in 2016. 68 % of that was for heating of houseroom (46 TWh) and 5 % for saunas (3 Twh, <2/3 wood and >1/3 electricity). However, it isn’t clear, if it is more ecological to take a bath or have a sauna.
You are right that isn't ecological to live in Finland. We have so high standard of living and we need so much heating in winter. It is extremely interesting to look at the map of annual average loss of Arctic September sea ice extent as a result of per capita emissions in 2013 by country (scroll down, please). Actually the country with the biggest per capita contribution is Qatar, whose 2013 emissions amount to almost 120 square meters of sea ice melt per person. The emissions in much of Africa and South America in 2013 were likely to contribute less than 10 square meters of ice loss per person.
Thanks for Your comments. Is not the weak part of the carbon footprint calculations, that it doesn´t put into account how much CO2 is absorbed in a country per capita. A country emits and absorbs CO2. And both is influenced by humans. The whole perspective of "climate change=CO2" is based on average concentration of CO2, average temperatures etc. But even though its global, it is not homogene and its effect varies from country to country. It has also to do also with the water regime of an ecosystem/landscape, how much of landscape is covered with trees, forests, in what shape are the forest etc.. https://www.scientificamerican.com/article/clearing-forests-may-transform-local-and-global-climate/ BTW. Jan Pokorny is very good friend of mine and we had some discussions about that. He doesn´t like at all the overfocusing on CO2 levels and also the carbon footprint calculations and the underfocusing on what we can do through landscape policy (with pretty fast results).
Miksi jään sulaminen on neliöinä? Jään tilavuus mitataan kuitenkin kuutioina.
Kiitos kysymyksestäsi. Vastasin tähän samaan kysymykseen juuri tuossa edellä. Merijäätä, jonka paksuus on vain senttimetrejä-metrejä, tarkastellaan yleensä nimenomaan pinta-aloina. Sen sijaan mannerjäätä, jonka paksuus on metrejä-kilometrejä, tarkastellaan yleensä tilavuusyksikköinä. Merijään tilavuudesta ei edes ole olemassa tarkkoja mittauksia yhtä pitkältä ajalta kuin pinta-alasta.
Eli jää sulaa yhtä nopeasti, olipa sen paksuus 2 cm tai 2 m. Merkillistä.
Eipä tietenkään sula yhtä nopeasti, olipa sen paksuus 2 cm tai 2 m. :-)
Tässä on laskettu lineaarinen suhde hiilidioksidipäästöjen ja jään sulamisen välille vuosina 1953-2015. Koko tämän ajan siellä on ollut - ja on edelleen - reunoilla sitä 2 cm:n paksuista jäätä ja kauempana reunasta paksumpaa jäätä. Koko ajan reunoilla on ollut ja on edelleen nopeampaa sulamista. Kun entinen reuna sulaa, seuraavaan kohtaan tulee vain 2 cm:n paksuista jäätä jne. Tämä sama kehitys toistuu jatkuvasti, mihin viittaa myös se, että vuosilta 1953-2015 on saatu lineaarinen suhde. Näin voidaan arvioida saman lineaarisen suhteen todennäköisesti jatkuvan tulevaisuudessakin.
Sillä tarkkuudella, jolla näitä laskelmia edes on mahdollista tehdä, merijään paksuudella ei ole oleellisen suurta merkitystä, koska merijää ei ole läheskään niin paksua kuin mannerjää voi olla. Euroopan puoleisella alueella arktisella alueella merijää on pääasiassa yksivuotista jäätä, jonka paksuus on 1-2 metriä. Pohjoisnavan tuntumassa merijää on tyypillisesti toisen tai kolmannen vuoden jäätä, jonka paksuus on noin 2-3 metriä. Paksuimmat jäät sijaitsevat Lincolninmerellä, jossa jään paksuus on neljästä viiteen metriä. Tässä voi miettiä vaikkapa sitä, kuinka nopeasti Suomessa Kilpisjärven jää sulaa kesäkuun alkupuolella, vaikka jään paksuus voi olla 80-90 senttimetriä.
Lukuarvoja ei pidä ottaa tarkkoina absoluuttisina totuuksina vaan suuntaa antavina. Mikäli arktisen alueen ympäri vuoden kohonneet lämpötilat ovat ohentaneet jäätä myös kaukana reunasta aiempaa enemmän, koska talvellakaan ei tapahdu enää jäätymistä yhtä hyvin kuin aikaisemmin, esitetyt lukuarvot voivat olla aliarvioituja todelliseen tilanteeseen verrattuna.
Tämä laskenta lähtee siis siitä olettamuksesta, että kaikki muu maapallolla ja siihen vaikuttavassa avaruudessa on vakiota. Kuitenkin tiedämme, että Auringolla on omat syklinsä. Tiedämme, että maapallolla on ollut selkeästi korkeampi keskilämpötila, kunnes ulkoinen tekijä (jättimäinen meteoriitti tai mini asteroidi) osui maahan. Miksi, millä perusteella, juuri viimeisen 200 vuoden keskilämpötila on se oikea? Tiedämme senkin, että viimeisen 100 000 vuoden aikana pohjolassa on ollut ilmeisesti 7 jääkautta. On ollut JA on mennyt. Siis huimaa lämpötilan vaihtelua.
Kiitos kommentistasi. Maapallon ilmasto on toki vaihdellut aina. Maapallolla on ollut lämpimämpiäkin jaksoja kuin nykyisin. Vaikka nyt eletäänkin mittaushistorian lämpimintä aikaa, tämä ei siis ole lämpimintä aikaa koko maapallon historiassa. Ihmiskunta kuitenkin aiheuttaa tällä hetkellä ilmeisesti poikkeuksellisen nopeaa ilmastonmuutosta. Kannattaa katsoa myös tämä Twitter-ketju. Auringon vaikutuksesta on hyvä esitys tässä linkissä. Kaiken vetää hieman yksinkertaistettuna yhteen tämä diagrammisarja. Kaikki muu ei siis ole vakiota, mutta ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat nykyisessä tilanteessa se ylivoimaisesti merkittävin vaikuttava tekijä. Kaikki muu on marginaalista.
Muuten hyvä mutta ei mitään merkitystä minkään kanssa. Täyttä puutaheinää
Kiitos kommentistasi. Tuo onkin todella mielenkiintoista, että voi olla jotakin, jolla ei ole mitään merkitystä minkään kanssa. Lisää puuta ja heinää tarvitaankin, jotta hiilidioksidia saadaan sidottua pois ilmakehästä.
Ai että minä rakastan tuon tänään kommentoineen anonyymin kattavaa perustelua ja oivalluskykyä! Kiitos, Jari, että säilytät malttisi näiden hörhöjen kanssa. Erityisesti silti kiitän siitä, että raportoit aina perusteellisesti ja ymmärrettävästi suomen kielellä uusista ilmastonmuutostutkimuksista. Tämäkin maksumuurin takana oleva Science-lehden tutkimusartikkeli olisi mennyt minulta kokonaan ohi ilman tätä blogiasi.
Just remind few "details": "Vaikka nyt eletäänkin mittaushistorian lämpimintä aikaa..." this is a very short period of time that doesn´t say everything. Between 9. and 13. century was the average temperature higher than now. Because it is before the "mittaushistoria" doesn´t mean we should not think about that period and the life in it. It was actually very stable time climatically and some find it the golden climate age of Europe. Less extremes (floods, dry periods, less erosions etc. etc.) than now when it is actually colder. And what was the main difference? the less damaged water cycle. And again: the perspective that increased CO2=climate change is losing this facts out of focus. Your calculations look great, but are not exact and are more of a "feel-bad-if-You-go-aboad-for-holiday" message. The Finns who stay home do produce in general more CO2 than if they are in South. Yes they might not to switch their heating down (but many do), but in FI they have to drive their cars and the distances are much bigger than in South etc. Of course Your answer that if Finns go to the holiday they MIGHT rent a car there is not the case probably even for over 50% of the travelers (at least under my friends). And even if so I highly doubt that they drive like my wife 100km/day because of work or like her (and Your) college - biology teacher - who goes every day from Lranta to Simpele and back (so almost 200km per day), plus the car consumption in winter is higher than in summer etc. etc. so the calculation very much depends on how You spend Your holidays in the South. So the calculation of how much ice would melt because of the holiday trip of a Finn to Thaimaa is much more complicated and has to do with more factors than this oversimplified one. And to be clear during my time in FI (13 years) I never made a winter trip to the south (even though I - as Middle European - might be challenged by the Finnish wintertime more than Finns) and I am definitely for the reduction of CO2, but what about to make the calculation of how much ice melts by the job drives and think about a solution? I have witnessed the strangest situations - a teacher from Lranta doesn´t get a job in Lranta but in Imatra and his job got a teacher from Imatra. Just count the carbon footprint of this nonsense.
Thank you very much for your comment again. About climate variations look at this link, which I already gave earlier. This claim that "the Finns who stay home do produce in general more CO2 than if they are in South" is true only if they live in south permanently, not if they go there for a holiday. Cars sold in Fnland in 2013 produced carbon dioxide less than 139 g/km on the average. If you drive alone 100 kilometers a day seven days a week (also on weekends), you produce 100 km x 0.139 kg/km x 7 = 97.3 kg carbon dioxide during the whole week. One person produces 543 kg carbon dioxide when he or she flies to Athens and back - and 1589 kg if he or she flies to Phuket and back. That is much more than 97.3 kg. Besides, most people don't drive 100 km during a week. I don't drive at all. Many people don't "switch their heating down" during a holiday. You can't claim so. And if they do, it doesn't affect very much (compared to flights), because you can't turn the heating totally off. People have Mediterranean holidays also in summer and you don't need any heating then. So, if you fly, it is ridiculous to say that "the Finns who stay home do produce in general more CO2 than if they are [on a holiday] in South". But you are right that it doesn't make sense if people have very long ways to work.
It is quite hard to calculate the carbon footprint of heating. It depends on so many things (heating system, ventilation, house type, habits etc.). However, let's say that heating and electricity of a big detached house (for 4 people) produce 4400 kg carbon dioxide in a year. If a family of four flies to Phuket, they produce 6356 kg carbon dioxide (or 6432 kg according to updated statistics). So their flight is equal to heating and electricity for about 1.5 years. If you have a small home, the difference is much bigger and it is still more ecological to stay in cold Finland than fly to Thailand.
So it doesn't help very much, if they adjust the heating of their home for 1-2 weeks during their holiday. And as I said, most people don't adjust it at all. In summer their would't use heating at all even if they would stay in Finland. Besides, it isn't possible to adjust the heating, if the whole family isn't going on a holiday. If you adjust the heating of a detached house during a holiday, walls and the ceiling may cool down. So you need more heating than usual after a holiday. I hope that you see, that it doesn't make sense to claim that "You have to put minus heating in Finland" in carbon footprint calculations. The effect of that is absolutely minimal.
However, I agree this: "if Finns go to the holiday they MIGHT rent a car there is not the case probably even for over 50% of the travelers". But think all possible activities on a holiday (many showers after sunbathing or swimming in a sea, swimming in heated pools, boat excursions or even helicopter excursions, taxi rides, extraordinary meals etc.). After all flights are the most important part of a holiday in respect of a carbon budget. And they are so important that you could stay at home (even in cold Finland) for months or even years without producing as much carbon dioxide.
One more thing. You can't compare job rides and holiday flights. They are two completely different things. On a holiday you haven't any job rides even if you stay in Finland. Of course you can drive a car on a holiday in Finland, but it is much more ecological than flying. Besides, it would be much more ecological to skip a holiday and drive job rides 100-200 km a day (and heat an apartment) in Finland than fly to Thailand.
But as I said earlier, it isn't rational to have long job rides. I recommend to change the place or residence if the family situation allows that. At least it would be reasonable to use public transport or ridesharing (if possible). Luckily most people haven't very long job rides. The average distance between home and work is 14 kilometers in Finland.
Pohjoisen merijään sulaminen on tässä aika vahvasti sidottuna hiilidioksidipäästöihin ja sitä kautta jään sulamiseen. Mutta entä energian tarve?
Lasketaan:
PolarScieneCenterin mukaan vuosien 1979-2016 merijään tilavuus vaihteli välillä 28000 km^3 –11500 km^3.
1 km^3 jäätä on 9,2x10^11 kg jäätä.
Jään sulattamiseen normaali ilmanpaineessa ja 0 asteen lämpötilassa tarvitaan energiaa 333,55x10^3 J.
Minimi merijään sulattamiseen tarvittava energia on 11500x9,2x10^11x333,55x10^3= 3,523x10^21J
No jos merijää sulaa ihmisen toiminnan seurauksena hiilidioksidi päästöjen kautta, niin tämä on suhteuttava globaaliin energian kulutukseen. Vuonna 2016 globaali energian kulutus oli 8,906x10^19 J.
Pohjoisen merijään maksimi on tai ainakin ollut noin 15 miljoonaa neliökilometriä, joka on maapallon pinta-alasta noin 3%.
Jos oletetaan globaali energian kulutus jakautuneeksi tasaisesti maapallon pinta-alalle, niin pohjoisen merijään osuus tästä olisi 2,67x10^18 J.
Niinpä jos ihmisen toimin sulatetaan pohjoisen merijää, niin siihen kuluva aika olisi
3,529x10^21/2,7x10^18 = 1321 vuotta
Tämäkin pahasti alakanttiin.
Huomaa tämän linkin mukaan pohjoisen merijää kasvaa vauhdilla.
polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/
Pohjoisen merijään sulaminen on tässä aika vahvasti sidottuna hiilidioksidipäästöihin ja sitä kautta jään sulamiseen. Mutta entä energian tarve?
Lasketaan:
PolarScieneCenterin mukaan vuosien 1979-2016 merijään tilavuus vaihteli välillä 28000 km^3 –11500 km^3.
1 km^3 jäätä on 9,2x10^11 kg jäätä.
Jään sulattamiseen normaali ilmanpaineessa ja 0 asteen lämpötilassa tarvitaan energiaa 333,55x10^3 J.
Minimi merijään sulattamiseen tarvittava energia on 11500x9,2x10^11x333,55x10^3= 3,523x10^21J
No jos merijää sulaa ihmisen toiminnan seurauksena hiilidioksidi päästöjen kautta, niin tämä on suhteuttava globaaliin energian kulutukseen. Vuonna 2016 globaali energian kulutus oli 8,906x10^19 J.
Pohjoisen merijään maksimi on tai ainakin ollut noin 15 miljoonaa neliökilometriä, joka on maapallon pinta-alasta noin 3%.
Jos oletetaan globaali energian kulutus jakautuneeksi tasaisesti maapallon pinta-alalle, niin pohjoisen merijään osuus tästä olisi 2,67x10^18 J.
Niinpä jos ihmisen toimin sulatetaan pohjoisen merijää, niin siihen kuluva aika olisi
3,529x10^21/2,7x10^18 = 1321 vuotta
Tämäkin pahasti alakanttiin.
Huomaa tämän linkin mukaan pohjoisen merijää kasvaa vauhdilla.
polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/
Kyllä, arktisen merijään sulaminen on tässä Science-lehden artikkelissa sidottu vahvasti hiilidioksidipäästöihin, koska näiden väliltä löytyi lineaarinen trendi: "The observed linear relationship implies a sustained loss of 3±0.3 m2 of September sea-ice area per metric ton of CO2 emission."
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksin hiilidioksidipäästöt saavat sulamisen aikaan, vaan jään sulamisella on voimakas positiivinen takaisinkytkentä, joka edelleen edistää jään sulamista. Valkoinen jää toimii tehokkaana peilinä, joka heijastaa auringonsäteitä pois. Kun jää sulaa, yhä enemmän auringonsäteilyä pääsee imeytymään meriveteen. Näin merivesi lämpenee sitä tehokkaammin, mitä enemmän jää sulaa.
En näe antamassasi linkissä mitään merkkejä merijään kasvamisesta vauhdilla. Siinä näkyy normaalia vuosien välistä vaihtelua, mutta tällä hetkellä merijään tilavuus on selvästi pienempi kuin vuosien 2004-2013 keskiarvo. Vuotuisessa syklissä arktinen merijää toki lisääntyy talven aikana, mutta kohti kesää se kääntyy jälleen laskuun, kuten nytkin on tapahtumassa. Vuosien välillä merijään määrässä on toki eroja sääoloista johtuen, mutta pitkän aikavälin trendi on laskeva.
En ymmärrä Kari Kivirauman laskelman ideaa lainkaan. Ei ole yhtään mitään järkeä suhteuttaa merijään sulamista energian kulutukseen. Kysehän ei ole siitä, että ihmisten tuottama lämpö sulattaisi merijäätä. Kyse on siitä, että hiilidioksidipäästöt sitovat entistä enemmän Auringosta tullutta lämpösäteilyä ilmakehään. Kyse ei edes ole kertaluontoisesta lämmitysvaikutuksesta, vaan ilmaan jäävä hiilidioksidi lämmittää koko ajan. Voihan sitä laskea asiaa ymmärtämättä mitä tahansa, kuten Kari Kivirauma tekee, mutta järkeviä tällaiset laskelmat eivät ole.
Arktisen merijään kokonaislaajuudessa on jälleen tehty uusia päiväkohtaisia minimilaajuusennätyksiä. Jään laajuus Beringinmerellä on nyt vain 22 % ajankohtaan nähden tavanomaisesta. Laajuus vastaa nyt tavanomaista kesäkuun alun tilannetta.
Vähän ollut kiireitä...Enkä Yleensä käy debattia naamion taakse kätkeytyvien kanssa.
No juu mä yritin ilmeisen huonolla menestyksellä selventää kuinka vähäiset resurssit ihmisellä on vaikuttaa luontoon sen omiin voimavaroihin verrattuna.
Enpä kyllä ensinkään ymmärrä Anonyymin selitystä "Kyse on siitä, että hiilidioksidipäästöt sitovat entistä enemmän Auringosta tullutta lämpösäteilyä ilmakehään".
Entä sitten? Termodynamiikan mukaan energia virtaa aina lämpimämmästä kappaleesta kylmempään eikä päinvastoin. Merivesi/jää ovat lämpimämpiä kuin yläpuolinen ilma, joten riippumatta ilman co2 pitoisuudesta, niin ilma ei kyllä jäätä sulata.
Jos ilman co2 pitoisuus on joskus ollut jotain reilusti alle puoli promillea ja siitä tuplaantuu vähän yli puoleen promilleen, niin sellaista takuut ja ei olekkaan paitsi IPCC+ Anonyymi, joka tästä saa ilmaston katastrofaalisen lämpenemisen.
Jari Kolehmaisen selvitys merijään sulamisprosessista on vakuuttava.
Juuri näin se menee: "Termodynamiikan mukaan energia virtaa aina lämpimämmästä kappaleesta kylmempään eikä päinvastoin." Tämä seuraava ei kuitenkaan pidä aina paikkaansa: "Merivesi/jää ovat lämpimämpiä kuin yläpuolinen ilma." Pohjoisen jäämeren veden keskimääräinen lämpötila on jäisillä alueilla ympäri vuoden melko vakio -2 astetta (sulassa vedessä noin 0). Joulukuussa 2015 Pohjoisnavalla ilman lämpötila kohosi +2 asteeseen. Maailman pohjoisimmalla mittausasemalla Grönlannissa (Cape Morris Jesup) lämpötila nousi helmikuussa 2018 peräti +6,1 asteeseen. Tässä vain pari esimerkkiä. Suurin syy merijään häviämiseen on kuitenkin alta päin tapahtuva lämpeneminen entistä lämpimämmän meriveden seurauksena (mikä on seurausta hiilidioksidin aiheuttamasta globaalista lämpötilan kohoamisesta, siis Auringon lämpösäteilyn kertymisestä ilmakehään ja sitä kautta myös meriin). Olen otettu siitä, että minut rinnastetaan IPCC:hen, maailman merkittävimpään tieteilijöiden ilmastopaneeliin. Vain ilmastonmuutoksen kieltävät ilmastoskeptikot vähättelevät hiilidioksidin vaikutusta.
Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa mielenkiintoisia asioita: ”Jokainen Finnairin uusi Airbus-kone päästää 20 prosenttia vähemmän kuin vastaava vanhempi kone. - - Jos jokainen matkaaja meidän lennoilla vuoden aikana jättäisi yhden kilon tavaraa kotiin, sillä lennettäisiin 20 Tokion-lentoa.”
Viime päivinä pohjoisnavalla on jälleen ollut lämpöaalto, jonka aikana on ilmeisesti mitattu ajankohtaan nähden mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja.
Huhtikuussa 2018 arktisen merijään tilavuus oli koko satelliittimittaushistorian toiseksi pienin (huhtikuiden 1979-2018 minimitilastoissa jaetulla 2. sijalla yhdessä huhtikuun 2016 kanssa). Pienin huhtikuinen tilavuus on vuodelta 2017. Pitkän aikavälin trendi onkin laskeva.
Lue myös nämä:
Navoilta kuuluu kummia: Arktisella alueella ennätyksellisen vähän monivuotista merijäätä, Antarktiksen lämpöennätysehdokas hylätty
Lööpit uusiksi: Karuja numerofaktoja säästä ja ilmastosta
Vaikka merijään pinta-alassa, laajuudessa ja tilavuudessa onnkin selkeä laskeva trendi, vuosien välillä on vaihtelua. Arktisella alueella tärkeä jäätä sulattava tekijä on keväällä eteläisemmiltä alueilta tuleva kosteus. Monivuotisen merijään määrään vaikuttaa myös se, kuinka paljon merijäätä kulkeutuu kohti etelää.
Sekä arktisella että antarktisella alueella merijää voi sulaa sekä alta että varsinkin tulevaisuudessa hyvin merkittävästi myös päältä. Tutkimuksessa ”Robert M. DeConto & David Pollard: Contribution of Antarctica to past and future sea-level rise” (2016) todetaan näin: ”We also find that ocean-driven melt is an important driver of grounding-line retreat where warm water is in contact with ice shelves, but in scenarios with high greenhouse gas emissions we find that atmospheric warming soon overtakes the ocean as the dominant driver of Antarctic ice loss.”
Tässä on kuukauden paras teksti. Reetta Räty pohtii Lentävä vegaani -esseessä erinomaisesti matkailua, ekologisten valintojen vaikeutta ja vihreän kuluttamisen ristiriitoja. Tämä kannattaa lukea ajatuksella!
Lähetä kommentti