Huom.! Päivitän jatkossa tuoreimmat talven sääennusteet tämän blogitekstin kommentteihin!
Vuodenaikaisennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että Suomen loppusyksy ja alkutalvi näyttävät lämpimiltä. Toisten ennusteiden mukaan tammikuussa kuitenkin kylmenee selvästi. Toiset ennusteet puolestaan arvioivat koko talven olevan keskimääräistä lämpimämpi, vaikkakin myös näissä ennusteissa poikkeama pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna pienenee lopputalvea kohti mentäessä.
Ennusteet lämpimästä talvesta ovat erityisen mielenkiintoisia ja ehkä jossakin määrin ristiriitaisia siksi, että arktisen merijään laajuus on nyt lähes ennätyspieni. Sula meri imee lämpöä tehokkaasti ja vapauttaa sitä talvella. Talvella tällainen lämmin arktinen alue voi joidenkin tutkimusten mukaan johtaa kylmään säähän Suomessa. Arktisen alueen lämpimyys nimittäin heikentää napapyörrettä eli polaaripyörrettä, jolloin arktiselta alueelta pääsee helpommin purkautumaan kylmää ilmaa Suomea kohti.
Edellä mainittu syy-yhteys voisi antaa tukea kansanuskomukselle, jonka mukaan lämmintä kesää seuraa kylmä talvi. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että samana kesänä lämpö on ulottunut Suomesta Grönlantiin asti. Tilastollisesti tarkasteltuna edellisen vuosipuoliskon lämpötiloista ei yleensä pysty päättelemään mitään seuraavan vuosipuoliskon lämpötiloista. Toisaalta aiemman blogitekstini kommentissa on tilastoista pääteltynä ennustettu lämmintä kesää seuraavaa kylmää talvea 2018-2019.
Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. On kiinnostavaa nähdä, kuinka näiden erilaisten ennusteiden kanssa käy. Tosiasiahan on se, että vielä nykytekniikallakaan vuodenaikaisennusteilla ei ole kovin suurta käyttöarvoa. Esimerkiksi vuoden 2018 helmi-maaliskuun kylmyyden osasi selvästi etukäteen ennakoida vain yksi tutkimuslaitos. Kesästä ennustettiin yleisesti melko tavanomaista, pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna jonkin verran lämpimämpää. Kesän lähes ennätyksellinen helteisyys ja kuivuus jäivät ennustamatta.
AccuWeather: Lämpimän syksyn jälkeen Siperian kylmyys ulottuu ajoittain Suomeen, talven loppupuolella myös runsaat lumisateet mahdollisia
AccuWeatherin mukaan Länsi-Euroopassa, erityisesti Isossa-Britanniassa mutta myös Pohjois-Ranskassa, Belgiassa, Alankomaissa, Saksassa ja Skandinaviassa, talvi on tuulinen tai jopa myrskyinen, varsinkin tammi-helmikuussa. Tuulituhot ja tulvat ovat mahdollisia, vaikkakaan tulvatilanne ei näytä yhtä vakavalta kuin talvella 2013-2014.
Atlantilta tulevat tuulet estävät Siperian kylmää ilmamassaa etenemästä kovin pitkälle länteen. Useat Siperian kylmän ilman purkaukset kuitenkin yltävät Itä-Eurooppaan. Euroopassa talven 2018-2019 kylmin ilmamassa sijoittuu Suomesta Ukrainaan ulottuvalle vyöhykkeelle. Tammi-helmikuussa kylmä ilma voi yltää Puolaan, Tšekkiin ja Itävaltaan asti. Talven toisella puoliskolla myös runsaat lumisateet ovat mahdollisia.
Euroopassa tavanomaiseen verrattuna lämpimin talvisää keskittyy Portugalin, Espanjan, Italian ja Balkanin niemimaan alueelle. Sen sijaan Kreikkaan ulottuu ajoittain kylmää ja sateista säätä.
NOAA/NWS: Loppusyksy ja alkutalvi lämpimät, sen jälkeen viilenevää ja Etelä-Suomessa sateista, mutta koko talvi pysyy pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpänä
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulu-helmikuu, jolloin lähes koko Suomessa on 2-3 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Vain Suomen läntisimmissä osissa poikkeama jää hiukan pienemmäksi (1-2 astetta yli keskiarvojen). Varsinaisen talven aikana eli joulu-helmikuussa Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Voimakkaimmin lämpimyys näkyy Etelä- ja Keski-Suomessa. Tammi-maaliskuussa sekä helmi-huhtikuussa etelärannikolla on edelleen 1-2 astetta ja Keski-Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sen sijaan Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Keväällä eli maalis-toukokuussa Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Vain maamme etelä- ja kaakkoisosissa päästään 0,5-1 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolelle. Huhti-kesäkuussa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää on enää osassa Itä-Suomea.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin koko Suomessa on peräti 3-4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Vielä joulukuussakin Suomessa on 1-2 astetta tai paikoin jopa 2-3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Tammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Paikoin Etelä-Suomessa voi olla jopa 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Huhtikuussa sekä koko Suomen, Ruotsin että Norjan lämpötilat ovat normaaleissa lukemissa. Talvikuukaudet näyttävät pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmiltä lähes koko Euroopassa.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta. Pitkäaikaisia keskiarvoja sateisempaa näyttäisi olevan Etelä-Suomessa joulu-helmikuun, tammi-maaliskuun ja ehkä vielä helmi-huhtikuunkin jaksoilla.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisempia ovat Etelä-Suomessa tammikuu, helmikuu ja ehkä maaliskuukin. Pitkäaikaisia keskiarvoja kuivempaa on Etelä-Suomessa vain marraskuussa, jolloin vähäsateisinta tavanomaiseen verrattuna on Kaakkois-Suomessa. Pohjois-Suomessa sademäärät ovat kaikkina kuukausina tavanomaisia, joskin joulukuussa voi paikoin sataa vähän keskimääräistä enemmän. Suomen ulkopuolelta huomattavaa on koko Keski-Euroopan kuivuus marraskuussa ja Balkanin alueen sateisuus tammi- sekä maaliskuussa.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että talvi (joulu-helmikuu) on Suomessa keskimäärin 1-2 astetta ko. kuukausien pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sademäärät ovat tavanomaisia.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste. Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama ECMWF:n, brittiläisen Met Officen ja ranskalaisen Météo Francen ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
The Weather Company: Lämmin loppuvuosi, kylmä tammikuu
The Weather Company arvioi keskilämpötilan marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla olevan useimmilla Euroopan alueilla ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Tämä ei kuitenkaan koske Isoa-Britanniaa, Manner-Euroopan aivan pohjoisinta osaa, Etelä-Norjaa ja Etelä-Ruotsia. Kun talvi etenee, Pohjois-Eurooppaan on tulossa pitkästä aikaa kylmä talvi. Etelä-Euroopassa talvi pysyy pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpänä ja myrskyisenä.
Suomessa marraskuu ja joulukuu ovat ennusteen mukaan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Sen jälkeen talvi muuttuu kylmäksi ja tammikuusta 2019 on tulossa Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi.
IRI: Erityisesti alkutalvi Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksolla marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän kasvaa sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Sademäärät ovat tavanomaisia, paikoin Kaakkois-Suomessa ehkä keskimääräistä pienempiä.
Marras-tammikuun kaltainen lämpötilajakauma jatkuu myös joulu-helmikuussa, joskaan keskimääräistä korkeampien lämpötilojen todennäköisyydet eivät enää ole yhtä korkeat kuin marras-tammikuussa. Merten rannikoilla sademäärät voivat jäädä keskimääräistä pienemmiksi.
Myös tammi-maaliskuuksi IRI ennustaa keskimäärin pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpää säätä, mutta lämpimyyden todennäköisyys on edelleen pienentynyt edellisestä kolmen kuukauden jaksosta. Itä- ja Pohjois-Suomen sademäärät voivat olla keskimääräistä suurempia.
Helmi-huhtikuussa koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ennustetaan olevan edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Sademäärät ovat tavanomaisia.
Suomen ulkopuolelta huomattavaa on arktisen alueen, esimerkiksi Grönlannin ja Huippuvuorten, lämpimyys kaikilla ennustetulla kolmen kuukauden jaksoilla.
Japanin ilmatieteen laitos: Marras-tammikuun jakso todennäköisemmin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi kuin kylmempi
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marras-tammikuussa tavanomaiseen verrattuna kaikkein todennäköisimmin lämmintä ilmamassaa on arktisella alueella Suomen pohjoispuolella (Huippuvuorten ympäristössä). Suomen alueella (Suomen pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna) lämpimän sään todennäköisyys ei ole aivan yhtä suuri. Suomen itä-, länsi- ja osittain myös eteläpuolella sää näyttäisi olevan (ko. alueiden pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna) kylmää.
Tällaisessa tilanteessa, jossa ennusteen mukaan Suomessa on lämmintä ilmaa ja Suomen itä- sekä länsipuolella kylmää ilmaa, ei tarvita olosuhteissa (esim. polaarisuihkuvirtauksessa) kovin suurta muutosta aiheuttamaan sen, että Suomeen voikin tulla pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kylmää ilmaa.
Sademäärissä on suurta alueellista vaihtelua.
Lue tästä joulun sääennuste, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi lämpimimmillään -2 astetta ja pilvistä säätä, AccuWeather nollaa astetta tai pikkupakkasta ja lumikuuroja. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa joulu-helmikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?
Vuorokauden lumisade-ennätys
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi lämpimimmillään -2 astetta ja pilvistä säätä, AccuWeather nollaa astetta tai pikkupakkasta ja lumikuuroja. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa joulu-helmikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?
Vuorokauden lumisade-ennätys
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
30 kommenttia:
IRI:n tänään päivitetty ennuste: Suomessa leuto ja sateinen talvi
Joulukuun 2018 alusta helmikuun 2019 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat keskimäärin ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä.
Sama tilanne jatkuu hieman pienemmällä todennäköisyydellä myös tammi-maaliskuussa koko Suomessa, varmimmin Pohjois-Lapissa.
Helmi-huhtikuussa Etelä- ja Keski-Suomen lämpötilat ovat edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Pohjois-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lämpötiloissa tai pieniä viitteitä on jopa pitkäaikaisia keskiarvoja alemmista lämpötiloista.
Maalis-toukokuussa paikallinen vaihtelu on suurta. Pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmältä näyttäisi tämänhetkisen ennusteen mukaan Lounais- ja mahdollisesti myös Koillis-Suomessa. Muualla maassamme lämpötilat ovat täysin tavanomaisia tai Järvi-Suomen alueella jopa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempiä.
Kaikilla ennustetuilla jaksoilla Suomen sademäärät ovat todennäköisemmin pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella kuin alapuolella.
Itä-Eurooppa pysyy pääosin koko talven ja kevään ajan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmissä lukemissa, kun taas Länsi-Euroopassa lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Kaikkein voimakkaimmin talven ja kevään lämpimyys näkyvät Islannin, Grönlannin ja Huippuvuorten alueella.
Tämmöinen maallikko kaipaisi tietoa mitä tarkoittaa tuo keskimääräistä lämpimämpi? Ja sateinen talvi? Onko lämpötila silti muutaman asteen pakkasella ja sataa lunta? Vai sitäkö, että tulee vettä?
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi.
Kun katsotaan talven (= joulu-helmikuu) vuodenaikaisennustetta, keskimääräistä lämpimämpi tarkoittaa sitä, että tämän kolmen kuukauden keskilämpötila on korkeampi (lämpimämpi) kuin pitkäaikainen (= vuosien 1981-2010) joulu-helmikuun jakson keskiarvo ko. alueella.
Kun katsotaan kuukausien lämpötilakeskiarvoja esimerkiksi Kouvolasta, sekä joulu-, tammi- että helmikuun pitkäaikaiset keskiarvot ovat selvästi pakkasen puolella. Vaikka joulu-helmikuu 2018-2019 olisi NOAA/NWS:n ennusteen mukaisesti 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi, kuukausien keskilämpötilat jäisivät silti selvästi pakkasen puolelle.
Vuodenaikaisennusteet eivät kuitenkaan kerro sitä, onko koko ajan tasaisesti esimerkiksi 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää vai onko välillä esimerkiksi 4-5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja välillä keskimääräistä kylmempää. Vuodenaikaisennusteissa puhutaan vain kolmen kuukauden (tai tarkimmissa ennusteissa yhden kuukauden) keskiarvoista. Lisäksi pitkäaikaiset vertailukeskiarvotkin ovat muodostuneet niin, että välillä on ollut lämpimämpää ja välillä kylmempää.
Keskimääräistä lämpimämpänä ja sateisempana talvena Suomen sateiden pitäisi siltikin tulla pääosin lumena. Kuitenkin vesisateiden (myös räntäsateen, jäätävän sateen ja tihkusateen) todennäköisyys on tavanomaista suurempi, ja jonkin verranhan vesisateita voi tulla tavanomaisestikin. Tällaisessa tilanteessa runsaimmat lumisateet saattavat tulla vasta lopputalvesta. Kuitenkin tämänhetkisten ennusteiden mukaan jo joulukuussa on hyvät mahdollisuudet myös lumisateelle esimerkiksi Kouvolassa. Odotettavissa lienee siis varsin vaihtelevaa talvisäätä.
Hei Jari. NOAA/NWS:n päivitetyt ennusteet saapuivat, ja näyttäisivät suomeen täysin tavanomaista talvisäätä joulukuusta lähtien. Myös päiväkohtaiset ennusteet forecalta näyttäisivät selvää kylmenemistä marraskuun lopusta lähtien.
Japanin ilmatieteen laitos: Melko tavanomainen talvi
Joulu-helmikuussa Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Lapissa on pieni mahdollisuus pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiin lukemiin. Suomen pohjoispuolella sää on keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärät ovat Suomessa lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Lounais-Suomessa voi olla sateisempaa ja Pohjois-Suomessa vähäsateisempaa.
NOAA/NWS: Keskimäärin tavanomainen talvi, lämpimän helmikuun jälkeen kylmä maaliskuu
Kolmen kuukauden jaksot joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu, maalis-toukokuu ja huhti-kesäkuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Ensimmäisellä kolmen kuukauden jaksolla aivan eteläisimmässä Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Touko-heinäkuun hyvin alustavassa ennusteessa Itä- ja Pohjois-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla.
Joulu-toukokuun jaksolla yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna lämpimin on helmikuu (koko Suomessa ainakin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi) ja kylmin maaliskuu (paikoin asteen keskimääräistä kylmempi). Muut kuukaudet ovat lähes koko Suomessa tavanomaisia.
Yksittäisten kuukausien sademäärät ovat tavanomaisia. Joulu- ja maaliskuussa on paikoin pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä. Toukokuuksi ennustetaan Kaakkois-Suomeen vähän keskimääräistä sateisempaa.
Päivittyykö noihin aloituspostauksen tutkimuslaitosten sivuille johtaviin linkkeihin uusimmat tiedot?
Kyllä päivittyy, paitsi AccuWeatherilla ei.
The Weather Company: 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi talvi
Marraskuu on ollut suuressa osassa Eurooppaa jatkoa tavanomaista lämpimämpien kuukausien pitkälle sarjalle. Kuukauden kymmenen viimeistä vuorokautta näyttävät kuitenkin selvästi kylmemmiltä, erityisesti Koillis-Euroopassa, johon vaikuttaa kylmä mantereinen ilmavirtaus. Tämä antaa esimakua koko talvesta, jonka aikana tällainen korkeiden leveysasteiden sulkukorkeapaine voi olla tavallinen pitkästä aikaa moneen talveen.
Suomi kuuluu The Weather Companyn ennusteessa Euroopan pohjoisalueeseen, jossa joulukuu on luoteisosissa ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi ja kaakkoisosissa kylmempi. Sekä tammikuu että helmikuu ovat koko pohjoisalueella ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoja kylmempiä.
Kolmen kuukauden lämpötilakeskiarvo joulukuun 2018 alusta helmikuun 2019 loppuun on ennusteen mukaan Suomen pohjois- ja keskiosassa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi ja Suomen eteläosassa 1-2 astetta 30 vuoden keskiarvoja kylmempi.
AER: Suomessa 0,5-2 astetta keskimääräistä kylmempi talvi
Atmospheric and Environmental Research (AER) ennustaa, että talvi (joulukuun 2018 alusta helmikuun 2019 loppuun ulottuva jakso) on Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin 1-2 ja Pohjois-Suomessa keskimäärin 0,5-1 celsiusastetta vastaavan ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi. Tässäkin ennusteessa arktinen alue (esimerkiksi Grönlanti ja Huippuvuoret) pysyy pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpänä.
NOAA/NWS: Joulukuu sateinen, tammikuu tavanomaiseen verrattuna talven lämpimin kuukausi, helmikuussa viilenee
NOAA/NWS:n ennuste on jälleen muuttunut takaisin lämpimämpään suuntaan. Joulukuusta 2018 heinäkuun 2019 loppuun asti kaikki kolmen kuukauden jaksot ovat Suomessa ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Joulu-helmikuussa, tammi-maaliskuussa, helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa on 1-2 ja Pohjois-Suomessa 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Em. jaksoista kaikkein vähiten keskiarvoja lämpimämpi on helmi-huhtikuu. Huhti-kesäkuussa Suomen itäosissa on 1-2 astetta ja länsiosissa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Touko-heinäkuun hyvin alustavan ennusteen mukaan lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, joskin länsirannikolla jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin.
Yksittäisistä kuukausista joulukuussa koko Suomessa on ainakin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Vielä tätäkin lämpimämpi on tammikuu. Tammikuussa 2019 Suomessa nimittäin on 0,5-4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää siten, että pienin poikkeama on Käsivarren Lapissa ja suurin Pohjois-Karjalan tienoilla. Helmikuussa Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia (vain Käsivarren Lapissa voi olla pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää ja eteläisimmässä Suomessa vähän pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää). Maaliskuussa Käsivarren lämpötilat ovat tavanomaisia, Etelä-Suomen 1-2 astetta pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpiä, ja näiden alueiden väliin jäävällä vyöhykkeellä on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Huhtikuussa Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Toukokuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksoista sateisin on joulu-helmikuu, erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Helmi-huhtikuuta lukuun ottamatta muillakin kolmen kuukauden jaksoilla on paikoin viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista selvästi sateisin on koko Suomessa joulukuu, jolloin varsinkin Lounais-Suomessa on hyvin sateista. Vain helmikuu ja toukokuu ovat sademääriltään täysin tavanomaisia. Huhtikuussa sateisuus keskittyy Itä-Lappiin, kun taas muiden kuukausien osalta pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisinta on Etelä-Suomessa.
IRI:n eilen päivitetty ennuste: Viime kevättalven tavoin kylmää helmi-maaliskuun paikkeilla, kevät vähäsateinen
Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on ajankohdan tyypillisiä lämpötiloja lämpimämpää, varsinkin Pohjois-Suomessa, vaikkakaan sielläkään varmuusprosentti ei ole kovin suuri.
Sen sijaan helmi-huhtikuussa Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia tai Pohjois-Suomessa voi olla jopa kylmempää kuin ajankohdan keskimääräiset lukemat.
Maalis-toukokuussa keskimääräisiä lämpötiloja lämpimämpi sää palaa Suomen koillis- ja lounaisosiin.
Huhti-kesäkuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin Pohjois-Suomessa.
Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin Suomessa on maalis-toukokuu.
Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla on kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla hyvin todennäköisesti ajankohdan keskimääräisiä lämpötiloja lämpimämpää.
Stratosfäärissä on tapahtumassa äkillinen lämpeneminen tällä viikolla Suomessa ja myöhemmin pohjoisempanakin. Tällainen tilanne tarkoittaa usein lämpötilan voimakasta kylmenemistä maanpinnalla, koska pohjoisella alueella tapahtuva stratosfäärin äkillinen lämpeneminen hajottaa napapyörteen eli polaaripyörteen. Tällöin Suomeenkin voi päästä viikon tai parin kuluttua kylmää ilmaa pohjoisnavalta. Esimerkiksi helmikuussa 2018 stratosfäärin äkillinen lämpeneminen johti kylmään helmi-maaliskuuhun Suomessa. Tammikuu 2019 saattaa siis alkaa hyvin kylmänä.
Japanin ilmatieteen laitos: Tammi-maaliskuussa keskimäärin tavanomaiset lämpötilat ja jonkin verran keskimääräistä suuremmat sademäärät
Tammi-maaliskuussa Suomi jää maamme länsi- ja pohjoispuolella olevan lämpimän (ko. alueen ja ko. ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna) ilmamassan ja maamme itäpuolella olevan kylmän ilmamassan väliin. Suomessa kolmen kuukauden jakso on keskilämpötilaltaan tavanomainen. Sen sijaan sademäärät ovat Suomessa keskimääräistä suurempia.
NOAA/NWS: Talvi ja kevät melko tavanomaiset, tammikuun keskilämpötila vaihtelee Etelä-Suomen vähän keskimääräistä lämpimämmästä Pohjois-Suomen vähän keskimääräistä kylmempään
Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot (tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu, maalis-toukokuu, huhti-kesäkuu, touko-heinäkuu, kesä-elokuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia, ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Vain kolmella viimeksi mainitulla jaksolla aivan Pohjois-Lapissa on mahdollisuus 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampiin lämpötiloihin.
Tammi-kesäkuun aikavälillä yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on huhtikuu, jolloin Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampiin keskilämpötiloihin. Touko- ja varsinkin kesäkuussa Pohjois-Lapissa on pieniä viitteitä 0,5-1 astetta pitkäaikaisia lämpötilakeskiarvoja korkeammista lukemista. Maaliskuu on lämpötiloiltaan täysin tavanomainen koko Suomessa. Sen sijaan tammi- ja helmikuussa lähinnä Pohjois-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1 astetta keskimääräistä kylmempiin lämpötiloihin. Aivan etelärannikolla tammikuu voi kuitenkin olla 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Helmikuussa sekä Suomen länsi- että eteläpuolella on helmikuun pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää ilmaa, joten kylmyys voi ajoittain ulottua Suomeenkin.
Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla sademäärät ovat tavanomaisia, joskin huhti-kesäkuussa Lounais-Suomessa ja touko-heinäkuussa Itä-Lapissa on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on helmikuu. Sateisimpia ovat touko- ja kesäkuu.
The Weather Company (IBM): Johdonmukaisesti ennuste näyttää edelleen Suomeen keskimääräistä kylmempää tammi- ja helmikuuta
Tammi-maaliskuussa Euroopan pohjoisosissa on keskimäärin kylmempää kuin mitä ajankohdan pitkäaikaiset lämpötilakeskiarvot osoittavat. Sen sijaan Etelä-Euroopassa on pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, sateisempaa ja tuulisempaa. Yksittäisistä kuukausista sekä tammikuu että helmikuu ovat Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempiä. Maaliskuussa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi sää jatkuu edelleen pohjoisosissa, mutta etelässä voi jo olla keskimääräistä lämpimämpää.
NOAA/NWS: Kylmän tammikuun jälkeen lämmin kevät
Tammi-maaliskuun jakso on Suomessa lämpötiloiltaan tavanomainen (vain aivan lounaisimmassa Suomessa voi olla pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää). Helmi-huhtikuunkin jakso jatkuu Pohjois-Suomessa täysin tavanomaisena, mutta Etelä-Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Maalis-toukokuussa, huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää (tosin aivan länsirannikoilla ehkä täysin keskiarvojen mukaisia lämpötiloja). Kesän 2019 sää (kesä-elokuu) on hyvin alustavan ennusteen mukaan Pohjois- ja Itä-Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, Länsi- ja Etelä-Suomessa täysin tavanomainen.
Aikavälin tammi-kesäkuu yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on tammikuu (Pohjois- ja Itä-Suomessa 0,5-2 astetta pitkän aikavälin keskiarvoja kylmempi) ja lämpimin huhtikuu (suurimmassa osassa Suomea 0,5-1 astetta ja paikoin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi). Myös toukokuu on lämpötilapoikkeamiltaan hyvin samankaltainen kuin huhtikuu. Muita suuressa osassa Suomea 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä kuukausia ovat maaliskuu ja ainakin maamme pohjoisosissa myös kesäkuu.
Kolmen kuukauden jaksojen ja myös yksittäisten kuukausien keskimääräiset sademäärät ovat hyvin tavanomaisia. Tammikuussa Pohjois-Suomessa voi olla keskimääräistä vähäsateisempaa. Kesäkuuksi ennustemalli näyttää sademäärien suurta paikallista vaihtelua.
NOAA/NWS: Tammikuu ja helmikuu kylmiä sekä vähäsateisia, kevät tavanomainen
Tammi-maaliskuun jakso on Suomessa 0,5-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi. Selkeimmin kylmyys näkyy Suomen itä- ja kaakkoisosissa. Helmi-huhtikuussa keskimääräistä kylmemmän sään alue vetäytyy maamme rajojen kaakkoispuolelle, mutta paikoin Suomessakin voi silti edelleen olla keskimääräistä kylmempää. Maalis-toukokuu, huhti-kesäkuu ja touko-heinäkuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia. Kesä eli kesä-elokuun jakso on tämänhetkisen ennusteen mukaan Lounais-Suomessa ja länsirannikolla lämpötililtaan täysin tavanomainen. Sen sijaan muualla Suomessa voi olla 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää.
Yksittäisistä kuukausista kylmin on tammikuu, jolloin Suomessa on 0,5-2 astetta - tai paikoin jopa 2-3 astetta - pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää. Vielä helmikuussakin koko Suomessa on 0,5-2 astetta keskimääräistä kylmempää. Maaliskuussa Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia, mutta maamme rajojen etelä- ja kaakkoispuolella pysyttelee keskimääräistä kylmemmän sään alue. Huhtikuussa Suomessa on 0-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Toukokuu ja kesäkuu näyttävät lämpötiloiltaan täysin tavanomaisilta.
Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista pitkäaikaisia keskiarvoja vähäsateisempi on ainoastaan tammi-maaliskuun jakso (tai paikoin myös helmi-huhtikuu). Kaikki muut kolmen kuukauden jaksot ovat sademääriltään lähellä tavanomaista, joskin paikoin on viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kuivimpia ovat tammikuu ja helmikuu, sateisin puolestaan kesäkuu.
ECMWF: Helmi-huhtikuu tavanomainen
Helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvan kolmen kuukauden jakson keskilämpötila ja sademäärä ovat Suomessa tavanomaisia.
IRI:n hetki sitten päivitetty ennuste: Mahdollisuudet lämpimään kevääseen ja alkukesään
Helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimäärin ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, Pohjois-Suomessa pääosin keskiarvojen mukaisia lämpötiloja ja aivan pohjoisimmassa Lapissa ehkä keskimääräistä kylmempää. Lapissa voi olla pitkäaikaisia keskiarvoja vähäsateisempaa.
Maalis-toukokuussa lämpötilapoikkeamat vaihtelevat Lounais-Suomen keskimääräistä lämpimämmästä Käsivarren keskimääräistä kylmempään. Suuressa osassa Suomea lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Pohjois-Karjalan tienoilla on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Huhti-kesäkuussa koko Suomessa on pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Käsivarren Lapissa voi olla keskimääräistä sateisempaa.
Myös touko-heinäkuussa Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, selvimmin Pohjois-Lapissa. Käsivarren Lapissa saattaa edelleen olla keskimääräistä sateisempaa.
NOAA/NWS: Helmikuu on muuttunut ennusteessa yhä kylmemmäksi ja vähäsateisemmaksi, kevät ja kesä tavanomaisia
Helmi-huhtikuussa koko Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää. Selvimmin kylmyys näkyy Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sekä maalis-toukokuussa, huhti-kesäkuussa että touko-heinäkuussa koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia, paitsi Pohjanmaan tienoilla on pieniä viitteitä keskimääräistä kylmemmästä säästä (samoin kuin NOAA/NWS:n ennusteessa on ollut useana keväänä ja kesänä). Myös kesä eli kesä-elokuun jakso on Suomessa lämpötiloiltaan tavanomainen lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Suomea, jossa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Heinä-syyskuussa Itä- ja Pohjois-Suomessa on hyvin alustavan ennusteen mukaan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on helmikuu, jolloin lähes koko Suomessa on 2-4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää, selvimmin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen tienoilla. Maaliskuu on suuressa osassa Suomea 0,5-1 astetta keskimääräistä kylmempi, aivan eteläismmässä Suomessa mahdollisesti jopa tätäkin kylmempi. Etelä-Lapin lämpötilat ovat maaliskuussa tavanomaisia. Huhtikuu, toukokuu, kesäkuu ja pääosin heinäkuukin ovat lämpötiloiltaan tavanomaisia koko Suomessa, paitsi Pohjanmaan tienoilla on viitteitä keskimääräistä kylmemmästä säästä. Heinäkuussa Lapissa voi olla paikoin vähän keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on helmi-huhtikuu. Etelä- ja Itä-Suomessa on paikoin viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä huhti-kesäkuussa, touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi kuivin on koko Suomessa helmikuu. Myös maaliskuussa Keski- ja Pohjois-Suomen sateet jäävät keskimääräistä vähäisemmiksi. Sen sijaan huhti-, touko- ja varsinkin kesäkuussa Etelä-Suomessa on viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä, ehkä myös heinäkuussa.
Japanin ilmatieteen laitos: Kylmä helmi-huhtikuu
Helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla suuressa osassa Suomea on ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna vähän keskimääräistä kylmempää ja kuivempaa.
Taisimme joutua tuohon sulkukorkeapaineen vaikutuksen alaisiksi useiksi viikoiksi. Juuri kun lapin laskuloma alkaa,ja lunta on 41cm eikä pohjaa lainkaan. Siis sulanutta ja tiivistynyttä lunta joka suojaa kannoilta kiviltä jne. Harvinainen tilanne vuosikymmeniin.. ja tuo korkeapainehan ei lunta tuo.. mutta kiitos blogistasi,vapaalaskijoina useat meistä tutkailevat blogiasi,olet kattavasti koonnut tänne tietoa jonka kahlaamiseen menee aikaa,säästät vaivaa sadoilta laskijoilta jotka pohtivat lomaaikojen ajoitusta ja suunnitelevat matkojen ajoitusta. Toki säätiede on pitkällä aikavalillä aina sitä sun tätä, mutta kitos todella paljon vaivannäöstäsi. Arvostamme, ja kiitän usean ihmisen puolesta. Kiitos
Kiitos ja kumarrus kommentistasi, RiikkaMaria. Mukavaa saada tällaista palautetta.
Meteorologi, tohtorikoulutettava Mika Rantanen on kirjoittanut Suomen Luonnon nettisivuille erinomaisen artikkelin ”Yläilmakehän lämpeneminen kymmenien kilometrien korkeudella napa-alueen yllä voi tuoda pakkaset pitkäksi ajaksi Suomeen”.
Joulukuussa tapahtunut yläilmakehän äkillinen lämpeneminen ja sitä tammikuussa seuranneet polaaripyörteen hajoaminen sekä suihkuvirtauksen suunnan muuttuminen (mutkittelu ja hidastuminen) mahdollistavat kylmät ilmavirtaukset Suomeen. Tällaisessa tilanteessa NAO-indeksi muuttuu negatiiviseksi ja Suomeen tulee kylmää sekä yleensä myös kuivaa talvisäätä.
Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että arktisen alueen lämpeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena voisi heikentää polaaripyörrettä entistä useammin. Näin kovia pakkasia tulisi ajoittain Suomeen tulevaisuudessakin ilmastonmuutoksesta huolimatta. Tosin tästä eri tutkimuksissa on saatu erilaisia tuloksia.
Seurauksia tulkittaessa on hyvä pitää mielessä se, että troposfäärin lämpeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena on hidas ja pitkäaikainen tapahtuma. Sen sijaan tässä käsitelty stratosfäärin lämpeneminen on nopea ja lyhytaikainen tapahtuma.
The Weather Company (IBM): Kylmää helmi-maaliskuussa
The Weather Companyn jo pitkään ennustama stratosfäärin äkillinen lämpeneminen ja sitä seurannut polaaripyörteen hajoaminen on nyt tapahtunut. Tämän seurauksena helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuva jakso tulee olemaan Luoteis-Euroopassa keskilämpötilaltaan kylmempi kuin vastaavan ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo. Luoteis-Euroopassa on myös keskimääräistä vähäsateisempaa. Sen sijaan Kaakkois-Euroopassa on pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Etelä-Euroopassa erityisesti helmikuu on pitkäaikaisia keskiarvoja sateisempi ja tuulisempi.
Suurimmassa osassa Suomea helmi-huhtikuun jakso on 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi. Paikoin (lähinnä Pohjanmaan tienoilla) voi olla 1-2 astetta keskimääräistä kylmempää. Sekä helmikuu että maaliskuu ovat keskimääräistä kylmempiä. Sen sijaan huhtikuu on Suomessa jo keskimääräistä lämpimämpi.
NOAA/NWS: Helmikuu vain vähän keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi, huhtikuu lämmin
Helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuva kolmen kuukauden jakso on Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Maalis-toukokuussa suurimmassa osassa Suomea on keskimäärin 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, joskin paikoin poikkeama voi olla tätä pienempi tai suurempi. Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää siten, että suurin poikkeama on Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoilla voidaan jäädä lähelle pitkäaikaista keskiarvoa. Pääosin samanlainen tilanne jatkuu myös touko-heinäkuussa, joskin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alue on aiempaa pienempi ja keskittyy Pohjois-Suomeen. Kesä eli kesä-elokuun jakso on tämänhetkisen ennusteen mukaan Etelä- ja Länsi-Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomainen, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa voi olla 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Heinä-syyskuussa ehkä meren rannikkoa lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää.
Aikavälin helmi-heinäkuu yksittäisistä kuukausista ainoastaan helmikuu on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi eikä sekään yhtä kylmä kuin aiemmassa ennusteessa (suuressa osassa Suomea 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi, paikoin vähän enemmän ja paikoin vähän vähemmän). Maaliskuun lämpötilat ovat täysin tavanomaisia koko Suomessa. Tavanomaiseen verrattuna lämpimin kuukausi on huhtikuu, jolloin rannikkoa lukuun ottamatta koko Suomessa on 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Toukokuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta muualla poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Kesäkuussa Länsi-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia, Pohjois-Suomen edelleen 1-2 astetta keskimääräistä korkeampia ja Keski- sekä Itä-Suomen lämpötilat tältä väliltä (0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää). Heinäkuussa Itä- ja Pohjois-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja muualla lämpötilat ovat täysin tavanomaisia.
Kolmen kuukauden jaksojen keskimääräiset sademäärät näyttävät hyvin tavanomaisilta. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on helmikuu.
Japanin ilmatieteen laitos: Todennäköisesti lämmin kevät 2019
Maaliskuun alusta toukokuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomessa on vähän todennäköisemmin keskimääräistä lämpimämpää kuin keskimääräistä kylmempää. Varmimmin lämpimyys näkyy Kaakkois-Suomessa. Sademäärässä on suuri paikallinen vaihtelu. Suurimmassa osassa Suomea sademäärät ovat ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampia, vaikka paikoin voikin olla keskimääräistä vähäsateisempaa.
NOAA/NWS: Helmikuu on muuttunut selvästi aiempia ennusteita lämpimämmäksi ja sateisemmaksi, mutta tavanomaiseen verrattuna lämpimintä on huhtikuussa
Kolmen kuukauden jaksot helmi-huhtikuu, maalis-toukokuu ja huhti-kesäkuu ovat suurimmassa osassa Suomea 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä, joskin kahdella viimeksi mainitulla jaksolla eteläisimmän ja läntisimmän Suomen poikkeama jäänee +0,5-1 asteeseen. Muut ennustetut kolmen kuukauden jaksot (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) ovat Länsi-Suomea lukuun ottamatta 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Länsi-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia.
Yksittäisistä kuukausista helmikuu on muuttunut selvästi aiempia ennusteita lämpimämmäksi: Etelä- ja Keski-Suomessa on 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, mutta Pohjois-Suomessa poikkeama jää 0-1 asteeseen. Sen sijaan maaliskuussa Pohjois-Suomessa on 1-2 ja Etelä-Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Huhtikuu on yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin, koko Suomessa 1-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Toukokuussa lämpötilapoikkeama vaihettuu vähitellen Lounais-Suomen täysin tavanomaisista lukemista Koillis-Lapin +1-2 asteeseen. Kesä- ja heinäkuussa suurimmassa osassa Suomea on tämänhetkisen ennusteen mukaan 0,5-1 keskimääräistä lämpimämpää, mutta paikoin (erityisesti Länsi-Suomessa) lämpötilat ovat täysin tavanomaisia.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei poikkea sademääriltään tavanomaisesta. Yksittäisistä kuukausista helmikuu näyttää Etelä-Suomessa vähän tavanomaista sateisemmalta.
Tuoreimmat sään vuodenaikaisennusteet löytyvät nyt uudesta blogipostauksestani ”Kevään 2019 sää Suomessa”. Myös hyvin alustava kesän sääennuste on luettavissa.
Lähetä kommentti