 |
| Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2018. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2018 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu. |
Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Viime jouluaattona lunta oli 11 senttimetriä. Suurin lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli jouluaattona 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013 ja 2015. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22,4 senttimetriä ja 2000-luvulla 17,9 senttimetriä. Utin mittaushistorian joulukuun suurin lumensyvyys on 74 senttimetriä ja kaikkien kuukausien suurin lumensyvyys 120 senttimetriä.
Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2018). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä.
Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.
Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.
Lue myös nämä
Vuorokauden lumisade-ennätys
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä
12 kommenttia:
Hyviä juttuja sinulla moninaisista asioista. Ja ennenkaikkea olen ihaillut, ettet ole lähtenyt sulkemaan keskustelua jostain osasta erimieltä olevilta. Tässä tapauksessa ainakaan minulta, jos joskus olen kommentoinut erimielisyysasioita. Mie esimerkiksi luulen, että semmoinen blogi kuin 'CO2-uutisia' lakkasi toimimittamasta kokonaan keskustelupalstaansa, uskon miunkin ansiokkaiden kommenttien ansiosta. Ja muidenkin, joita oli vuosien mittaan paljonkin. Mutta tiedoksi siis, siellä on jossain monien henkilöiden ansiokas keskusteluaineisto ilmastunmuutoksesta kaikin puolin. Siitä voisi vaikka tehdä mitä analyysejä. Varsinkin, kun aineiston tulisi olla saatavissa edelleen vain pyytämällä, olihan hanken julkisrahoitteinen, siis julkisoikeudellinen ja sellaisena edellen jatkuu.
Sanot:
"Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen."
Noin. Tässä toistat jo aiempaan samaa väitelmääsi eli että 1930-luvun lämmöt oli vain paikallisia. Ja
a) todellakin esittämäsi asteen laskennallisia kymmenesosia (linkkisi) kovasti korostava taulukko, saattaa vaikuttaa todistavalta. Sekä on että ei.
b) On syytä ajatella milloin USA:nkin puoliksi peittävä lumipeite jo joulukuussa tai mahtavat useankin vuoden kuivuus/pölymyrskytt oli paikallisia, milloin riittävän isoja tai pieniä mihinkin seulaan dissatavaksi, hävitettävksi. Oliko paikallista kun kattavasti pohjoisella pallonpuoliskolla oli huomattavan korkeita lämpötiloja. Ei ollenkaan vain Suomessa, (etelästä en tiedä) . Joihin olemme päässeet Suomessamme onneksi. Kukapa kaipaisi 1800-luvun ja aikaisempaa pikku-jääkauden lämmön puutetta. Mutta hyvä, että tuo lämpöaalto laajeni jopa 1940-luvulle linkkaamassasi taulokossa.
Muistettakoon kuitenkin, että USA.ssa sekä Suomessa, Ruotsissa jne missä on luotettavia tilastoja ja mittausmenetelmiä, 1930-taso on edelleen käytännössä sama kuin nykypäivänä. Ihan ilman CO2-boomia.
c) Hei: El Nino/Ninja vaihteluhan on vain ikiaikaista merivirtojen vaihtelua. Siten kaikki sääilmiöt, jotka siitä johtuu tai sanotaan johtuvan, on vain normaalia vaihtelua. Tästä eräs esimerkki on uutisabsurdia, kun sattui ilmeisesti:
- Jokin ilmastotutkijaporukka oli ennustanut Itä-Afrikan voimakkaat sateet pohjaten El Nino/Ninjan analysointiin. Ja liika kuivuus, liika sade vaihteluun. Normaaniin vaihteluun jaksottaiseen vaihteluun.
- Sitten uutistoimistoja oli vissiin prepattu 'et kyll on kauheeta tämmöiset äärisäät'. Siinä äkkiä joutui nikottelemaan ihan jopa tv:ssä, kun sattumalta samaan aikaan markkinoitiin tietoa täysin normaalista vaihtelusta että hirveestä epänormaalista. Satuin näkemään osan.
3) Juuri katsoin uutista suomalaisista ilmastopakolaisista Aurinkorannikolla. He vaatii tottakai kesällä täydet jäähdytykset kesällä, lämmitykset talvella ja luisteluradat jaloille jääurheiluille. näin Espanjan energian kulutus kasvaa kohisten varsinkin kun esimerkki leviää. Ja kysynpä, ovatko he huolissaan ilmastonmuutoksesta. Varmaan hirmuisesti puheissaan.
4) Saimme juuri kuulla Madridin ilmastokokouksesta hyvän uutisen. Maailman isot valtiot eivät uskokaan kauheaan ilmastomuutokseen. Eivätkä ainakaan ala mihin hyvänsä höpsöttelyhommiin pelkän luulon pohjalat. Nämä maat kattavat yli puolet maailman väestöstä. Vain vähemmistö innokkaasti kannattaa höpsismiä.
5) Jos maapallomme lämmön on laskettu lämmenneen n. asteella 150 vuoden aikana. Tänä aikana maailan kehitys on ollut valtavan suotuisaa. Kukapa haluaisi palata entisiin lämpöihin.
6) Olisi kiva, jos laittaisit viimeisimpien kommenttin listan sivullesi. Silloin tulisi yleisölle helpommaksi serata blokiasi.
Hyviä juttuja sinulla moninaisista asioista. Ja ennenkaikkea olen ihaillut, ettet ole lähtenyt sulkemaan keskustelua jostain osasta erimieltä olevilta. Tässä tapauksessa ainakaan minulta, jos joskus olen kommentoinut erimielisyysasioita. Mie esimerkiksi luulen, että semmoinen blogi kuin 'CO2-uutisia' lakkasi toimimittamasta kokonaan keskustelupalstaansa, uskon miunkin ansiokkaiden kommenttien ansiosta. Ja muidenkin, joita oli vuosien mittaan paljonkin. Mutta tiedoksi siis, siellä on jossain monien henkilöiden ansiokas keskusteluaineisto ilmastunmuutoksesta kaikin puolin. Siitä voisi vaikka tehdä mitä analyysejä. Varsinkin, kun aineiston tulisi olla saatavissa edelleen vain pyytämällä, olihan hanken julkisrahoitteinen, siis julkisoikeudellinen ja sellaisena edellen jatkuu.
Sanot:
"Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen."
Noin. Tässä toistat jo aiempaan samaa väitelmääsi eli että 1930-luvun lämmöt oli vain paikallisia. Ja
a) todellakin esittämäsi asteen laskennallisia kymmenesosia (linkkisi) kovasti korostava taulukko, saattaa vaikuttaa todistavalta. Sekä on että ei.
b) On syytä ajatella milloin USA:nkin puoliksi peittävä lumipeite jo joulukuussa tai mahtavat useankin vuoden kuivuus/pölymyrskytt oli paikallisia, milloin riittävän isoja tai pieniä mihinkin seulaan dissatavaksi, hävitettävksi. Oliko paikallista kun kattavasti pohjoisella pallonpuoliskolla oli huomattavan korkeita lämpötiloja. Ei ollenkaan vain Suomessa, (etelästä en tiedä) . Joihin olemme päässeet Suomessamme onneksi. Kukapa kaipaisi 1800-luvun ja aikaisempaa pikku-jääkauden lämmön puutetta. Mutta hyvä, että tuo lämpöaalto laajeni jopa 1940-luvulle linkkaamassasi taulokossa.
Muistettakoon kuitenkin, että USA.ssa sekä Suomessa, Ruotsissa jne missä on luotettavia tilastoja ja mittausmenetelmiä, 1930-taso on edelleen käytännössä sama kuin nykypäivänä. Ihan ilman CO2-boomia.
c) Hei: El Nino/Ninja vaihteluhan on vain ikiaikaista merivirtojen vaihtelua. Siten kaikki sääilmiöt, jotka siitä johtuu tai sanotaan johtuvan, on vain normaalia vaihtelua. Tästä eräs esimerkki on uutisabsurdia, kun sattui ilmeisesti:
- Jokin ilmastotutkijaporukka oli ennustanut Itä-Afrikan voimakkaat sateet pohjaten El Nino/Ninjan analysointiin. Ja liika kuivuus, liika sade vaihteluun. Normaaniin vaihteluun jaksottaiseen vaihteluun.
- Sitten uutistoimistoja oli vissiin prepattu 'et kyll on kauheeta tämmöiset äärisäät'. Siinä äkkiä joutui nikottelemaan ihan jopa tv:ssä, kun sattumalta samaan aikaan markkinoitiin tietoa täysin normaalista vaihtelusta että hirveestä epänormaalista. Satuin näkemään osan.
3) Juuri katsoin uutista suomalaisista ilmastopakolaisista Aurinkorannikolla. He vaatii tottakai kesällä täydet jäähdytykset kesällä, lämmitykset talvella ja luisteluradat jaloille jääurheiluille. näin Espanjan energian kulutus kasvaa kohisten varsinkin kun esimerkki leviää. Ja kysynpä, ovatko he huolissaan ilmastonmuutoksesta. Varmaan hirmuisesti puheissaan.
4) Saimme juuri kuulla Madridin ilmastokokouksesta hyvän uutisen. Maailman isot valtiot eivät uskokaan kauheaan ilmastomuutokseen. Eivätkä ainakaan ala mihin hyvänsä höpsöttelyhommiin pelkän luulon pohjalat. Nämä maat kattavat yli puolet maailman väestöstä. Vain vähemmistö innokkaasti kannattaa höpsismiä.
5) Jos maapallomme lämmön on laskettu lämmenneen n. asteella 150 vuoden aikana. Tänä aikana maailan kehitys on ollut valtavan suotuisaa. Kukapa haluaisi palata entisiin lämpöihin.
Kiitos jälleen kommentistasi. Niin pitkään, kun keskustelu säilyy asiallisena, en sulje kommentoitimahdollisuutta keneltäkään, vaikka olisimmekin eri mieltä.
Itse asiassa tästä 1930-luvun lämpimyydestä ja ilmastopakolaisuudesta kävimme mielenkiintoisen keskustelun vasta vähän aikaa sitten. Siksi on vähän turhauttavaa toistaa uudelleen samoja asioita 1930-luvun lämpöaallosta. Lisäksi on ikävää nähdä, että edelleen puhut ”suomalaisista ilmastoPAKOLAISISTA Aurinkorannikolla”. Kyse ei ole missään muotoa pakolaisuudesta. Pakolainen-käsitteen merkitystä ei pitäisi hämärtää.
Se 1930-luvun lämpöaalto näkyi pohjoisella pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt saavuttamassa 1930-luvun huipputasoa, kun taas Helsingissä tämä taso on jo ylitetty. Diagrammit Helsingin ja Sodankylän koko vuoden keskilämpötiloista voi katsoa tästä linkistä. Päivitetty diagrammi Helsingin Kaisaniemestä löytyy tästä linkistä. Lämpeneminen 1930-lukuun verrattuna on selvää, jos katsotaan pidemmän aikavälin keskiarvoja eikä vain yksittäisiä vuosia.
Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.
Vuonna 2015 julkaistu tutkimus sanoo Suomen lämpötilamuutoksista näin: ”Finnish temperature time series exhibits a statistically significant trend, which is consistent with human-induced global warming. The mean temperature has risen very likely over 2 °C in the years 1847–2013, which amounts to 0.14 °C/decade. The warming after the late 1960s has been more rapid than ever before. The increase in the temperature has been highest in November, December and January. Also spring months (March, April, May) have warmed more than the annual average, but the change in summer months has been less evident.” Lisää voi lukea tästä linkistä.
Jos tarkastellaan koko maapallon lämpötiloja, nykyinen lämpenememinen on hyvin voimakasta: ”Lämpötila näyttää nousseen mannerjäätikön sulamisen jälkeen (10 000 – 5 000 vuotta sitten) ja lämpimät olosuhteet näyttävät jatkuneen holoseenikauden puoliväliin asti, kunnes seuraavan 5 000 vuoden aikana ilmeni viilenemistrendi, joka huipentui noin 200 vuotta sitten pieneen jääkauteen. Viilenemistä tapahtui noin 0,7 celsiusastetta, mikä on yhteydessä Pohjois-Atlantilla tapahtuneeseen noin kahden asteen jäähtymiseen. Pienen jääkauden jälkeen lämpötilat ovat nousseet tasaisesti. Nykyinen viime vuosikymmenen globaali lämpötila ei ole vielä ylittänyt interglasiaalikauden huippuarvoja, mutta nyt on lämpimämpää kuin 75 prosentilla holoseenikauden ajasta. - - Ilmastonmuutos on heilauttanut maapallon ilmaston yhdestä jääkauden jälkeisen ajan kylmimmästä vuosikymmenestä (1900-1909, kylmempi kuin 95 % holoseeniajasta) yhteen kuumimmista vuosikymmenistä (2000-2009, kuumempi kuin 75 % holoseeniajasta) vain vuosisadassa. Klimatologi Shaun Marcottin mukaan näin nopeaa lämpöpiikkiä ei ole koskaan ennen tapahtunut, ei ainakaan viimeisimpien 11 300 vuoden aikana. - - Teollisen vallankumouksen aiheuttama vuosisadan aikana tapahtunut lämpeneminen on ollut yhtä voimakas kuin koko edellisen 11 000 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen. Muutokset ovat olleet suurimmat pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa on suurin osa maa-alueista ja myös suurin osa maapallon ihmisistä. Viimeisimmän 50 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen on eri tutkimuksissa osoitettu ihmisen aiheuttamaksi, ei auringosta tai muista luonnollisista tekijöistä johtuvaksi. Ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta maapallo olisi nyt kylmempi ja olisi tutkijoiden mukaan edelleen kylmenemässä, jos vain aurinko vaikuttaisi ilmastoomme. Kuitenkin ilmasto on nyt lämpimämpi kuin tuhansiin vuosiin ja lämpenee edelleen. Marcottin mukaan maapallo tuleekin olemaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia vuoteen 2100 mennessä kuumempi kuin koskaan aiemmin 130 000 vuoteen. Maapallon ilmastoon vaikuttavat useat erilaiset pakotteet, esimerkiksi auringon säteily ja hiilidioksidipitoisuus. Nämä molemmat muuttuivat hitaasti 11 000 vuoden aikana, kunnes viimeisimmän sadan vuoden aikana ihmiskunnan toiminta on lisännyt hiilidioksidimäärää huomattavasti. Tutkijoiden mukaan tämä on ainoa muuttuja, joka voi selkeästi selittää maapallon lämpötilan nopean muuttumisen.”
Ihmiskunnan vaikutusta ja luontaisia tekijöitä on vertailtu erittäin hyvin tässä linkissä.
ENSO-ilmiö (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) on toki täysin luonnollinen, mutta teollisella ajalla El Niñot näyttävät voimistuneen, mikä voimistaa esimerkiksi myrskyjä ja kuivuutta.
Juuri sopivasti tämän linkin tuoreessa twiitissä on vertailtu 1930-luvun lämpöaaltoa ja nykypäivää.
Eilen oli mukava päivä ja tänään pikkusen hetkittäin aurinko paistaa tännekin ja innostuin jatkamaan vielä hetken aiheesta eli 1930-luku-vänkäyksestäni.
Ensin luotiin hypoteesi CO2:n suuresta lisälämpövaikutuksesta. Sitä kehiteltiin nimenomaan 1957 alkaneiden Keelingin Mauna Loa mittausten innoittama. Ne näyttivät voimistuvaa CO2 nousua nimenomaan 1950-luvulta alkaen. Ja on varmaan totta, että 1950/70-luvulta alkaen lämmöt on nousseet varmaan maailmanlaajuisesti tuon noin 0,4 astetta. Ja oli reipastakin nousua välillä, kuten kaavioistasi näkee. Olisiko syy siis ensisijassa CO2? Nousu näyttää kuitenkin hiipuneen 2000-luvulla. Miksi? Miksi näin vaikka palloamme on samaan aikaan varjeltu suuremmilta viilentäviltä tulivuorenpurkauksilta? Parikin (normaalia) Pinatubon kaltaista olisi kääntänyt jo tuloksen toiseksi. Sattuma auttaa toistaiseksi liian CO2-uskovia. Joka vuosi uutisoidaan entistä suurempia CO2-kasvuja median oikaistaessa teksteissään, että se olisi muka sama kuin lämpeneminen. Uutisoidaan laaduttomassa mediassa, että lämpeneminen kiihtyy, vaikka vain CO2 kasvaan. Mutta lämmöt laahaa. Miksi?
1930-luku-vänkäykseni ydin ei ole niinkään se, etteikö maailmanlaajuisesti olisi edelleen lämmennyt siitä noin 0,4 astetta. Vaan se, että jo ennen, ihan ilman CO2-doupingkia esim 1910-1940 välillä lämmöt nousi myös tuon 0,4 astetta n. kolmessa vuosikymmenessä. Yhtä ripeä kasvu siis. Miten ihmeessä? Sitä ennen oli myös jaksoja, jolloin noustiin Pienen Jääkauden kylmästä alhosta vaiheittain, joko junnaten, pienin ja isomminkin harppauksin ja väliin takapakein.
Tähän pieneen mahdolliseen todistukseen, mitä noin 1950/70 luvusta alkanut jakso todistaa, niin on lukemattomia jaksoja, jotka todistaa, että suuriakin muutoksia voi tapahtua ihan ilman CO2-doupingia. Jääkaudetkin kun loppui, niin ensin nousi lämmöt ja vasta viiveellä CO2, kun elämä aktivoitui lämmön avulla. (Enpä todellakaan usko, että kaipaisin niitä kylmiä aikoja, jos vaikka muistaisin. Olin niin nuori silloin. ;--)) Ja kaikille, oppimattomille että oppimattomille 'korkeakouluoppineille' tiedoksi: Korrelaatio, samanaikaisuus ei ole todistus, vaan vasta mahdollisuus asioiden yhteydestä, jopa syy-seuraussuhteesta. Korrelaation puute kuitenkin on, voi olla vahva viite vastatodistuksesta oletus-hypoteesiä vastaan.
No, tähän pulmaan, saadakseen jotain näyttöä edes jonkinlaisesta kunnon lämpenemisestä, kehittivät sitten vertaukset 'Teollisen vallankumouksen aiheuttama'. Vertailuajan voi ulottaa halutun kauas jopa 1700-luvun kylmimpiin vuosiin. Siten saataisiin edes vähän vakuuttavampi lämpeneminen, jolloin sillä tosin on entistä vähemmän tekemistä CO2:n kasvun kanssa.
Sitten fraasi: "Ei ole tunnistettu mitään muutakaan syytä, niin sen täytyy olla CO2." Unbelievable, sanoi tyylikkäästi ääntäen entinenkin rokki-dekkari Ford Fairlane. Eihän nämä ilmastotieteilijät pysty millään lailla osoittamaan, vaikkapa äskeisen Pienen Jääkauden alkusyytä tai loppumista, jos vielä lie loppunutkaan. Miun mielestä ainakin aste vielä pitäisi lämmetä, jotta voisimme uskoa Pienen Jääkauden loppuneen. Toki on moniakin vaikkapa astronomisia yhteyksia havaittu mm. jääkausiin liittyen. Tai vaikkapa Panaman kannaksen muodostuminen oli kenties alkusyynä Golf-virran muodostumiseen.Tai vaikkapa tällälailla Eurooppa paikallisesti Välimeren välillä kuivuminen ja sitten uudellen täyttyminen johtuen joistain geologisista mannerliikuntasyistä viime vuosimiljoonina.
PS: Nykytilanne muistuttaa paljon aikaa, jolloin ei edes ollut käännetty raamattua kansankielelle, vaan se oli latinaa. Silloin sai sananselittäjät selittää täysin vapaasti. Sitten käännettiin, mutta vasta paljon myöhemmin kansan lukutaito oikeasti hillitsi tuota uskomustietoa. Mie oottelen vaan milloinhan saataisiin edes IPCC:n tekstit suomeksi. Silloin niitä vasta pääsisi laajemmin lukemaan. Mutta ei, ei herrat oppineet sananselittäjät halua luovuttaa selitysvaltaansa. Vaikka se IPCC:kin tekstit määrää Suomemmekin poitiikkaa ja rahanjakoa hirmuisesti. Sananselittäjien kautta. Ja jos sitten vielä oikeasti oppisimme kovasti vaadittua kriittistä media-lukutaitoa. Kohtuullinen kriittinen tiedelukutaitokin olisi paikallaan.
PPS: Myös El Nino/Ninja vaihtelun suuruus on vaihdellut suuresti ei vain 'teollisella ajalla' vaan kautta aikain. Dokumenttaja varmaan kertyy edelleen. Entisen pelkän ihmettelyn sijaan, niitä linkitetään enenevästi El Nino/Ninja-vaihteluun. Perun rannikkokulttuurit ovat suuresti heilahdelleet ilmiön mukana, samoin ilmeisesti Jukatanin mayat. Voi myös ihmetellä ja otaksua miksi Khmer-kulttuurin tuho liittynee 1400-luvulla 30-vuotiseen rakkasadejaksoon ja perään 30-vuotiseen kuivuuteen. Ja johan alakoulussa opimme, että entisessä Egyptissä oli 7 yltäkylläistä vuotta ja perään 7 kurjuuden vuotta kaikkinaisine vitsauksineen. Ja kas, vaihtelu, suurikaan vaihtelu ei ole loppunut, vaan lieneekö ikiaikaista. Ihan ilman CO2:ta. Vaan tuntemattomista alkusyistä. El Nino/Ninjatkinhan on vain seurauksia jostain, jota emme tiedä.
ENSO-ilmiö (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) opittiin tuntemaan jo 1880-luvulla. Nykytietämyksen (puiden vuosirenkaat, siitepölyanalyysit, vuoristojäätiköiden kairaukset, maa- ja merisedimentit) mukaan ilmiö kuitenkin on esiintynyt maapallolla ainakin viimeisimmät 5000 vuotta. ENSO-ilmiö on siis luontaisesti aiheuttanut vaihtelua maapallon lämpötiloihin. El Niño -vuosina koko maapallo on keskimäärin vähän lämpimämpi kuin neutraalissa vaiheessa tai La Niñan aikana. Oleellista on kuitenkin se, että keskimäärin tarkasteltuna nykyiset El Niño -vuodet ovat aiempia El Niño -vuosia lämpimämpiä, nykyiset neutraalit vuodet ovat aiempia neutraaleja vuosia lämpimämpiä ja nykyiset La Niña -vuodet ovat aiempia La Niña -vuosia lämpimämpiä. Tämä näkyy esimerkiksi tämän linkin diagrammista.
On aivan turha syyttää, että joku salailisi IPCC-raporttien tietoja. Raportit (eglanniksi) ja niistä tehdyt tiivistelmät (osin myös suomeksi) ovat täysin vapaasti luettavissa. Linkit näihin löytyvät Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Esimerkiksi Suomen IPCC-työryhmä ei muodostu mistään herroista, vaan kovaa työtä tekevistä tutkijoista.
Hiilidioksidi aiheuttaa lämpenemistä ja toisaalta lämpeneminen aiheuttaa hiilidioksidin vapautumista valtameristä. Lämpö siis todellakin voi nousta ensin ja hiilidioksidi viiveellä, mutta tämä vaikuttaa myös toisinpäin - eli hiilidioksidi lisää lämpimyyttä edelleen. Tämä palauteilmiö näkyy hiilidioksidin mittaussarjoista. Lisää kannattaa lukea tästä (ihan suomeksi!). Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on kiistämätön tieteellinen fakta ja luonnollisiin päästöihin verrattuna ihmiskunnan päästöjen määrä on merkittävä. Lisäksi voidaan todistaa nimenomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen lämmittävä vaikutus. Fraasisi "Ei ole tunnistettu mitään muutakaan syytä, niin sen täytyy olla CO2" on siis täysin merkityksetön. Hiilidioksidin ja lämpötilan välillä ei ole pelkästään korrelaatio vaan myös kausaliteetti. Asiaa ei muuksi muuta se, että jatkuvasti toisin väittää.
Pienen jääkauden syistäkin tutkijat osaavat kertoa. Tuolloin Aurinko säteili minimiteholla, mutta jääkausi olisi hyvin todennäköisesti tullut ilman heikentynyttä Aurinkoakin. Vuosina 1275-1300 tapahtui massiivisia tulivuorenpurkauksia. Ilmakehään vapautuneet valtavat tuhkapilvet viilensivät voimakkaasti ilmastoa, jolloin merijää laajentui merkittävästi ja Atlantin merivirtaukset (esimerkiksi lämmittävä Golfvirta) heikentyivät.
Maapallon lämpöhistoriaa kannattaa katsoa tästä linkistä. Nyt 2000-luvulla ilmasto olisi lämmennyt vielä enemmänkin, ellei olisi käynyt niin, että Auringon aktiivisuus on ollut hyvin heikko. Sattuma on siis auttanut niitä, jotka vähättelevät hiilidioksidin merkitystä. Katsoithan tämän linkin ja siellä olevan havainnollisen diagrammisarjan loppuun asti?
Sitä paitsi maapallon keskilämpötilan nousu ei ole hidastunut 2000-luvulla, vaikka näin joitakin vuosia sitten virheellisesti ajateltiinkin. Ei kannata toistaa vanhoja, jo kumottuja väitteitä.
Eurooppalaisen analyysin mukaan maailmanlaajuisesti lämpimin kalenterivuosi on ollut 2016 (+0,62 astetta vertailukauteen 1981-2010 verrattuna) ja toiseksi lämpimin 2017 (+0,53 astetta). Kolmanneksi sijoittuu kalenterivuosi 2015 (+0,43 astetta), mutta sen ero vuoteen 2018 verrattuna on mitättömän pieni. Siten vuodet 2015 ja 2018 ovat käytännössä jaetulla kolmannella sijalla. Yksittäisiä ennätyslämpimiä vuosia tärkeämpää kuitenkin on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Globaali lämpeneminen on selvästi havaittavissa 1970-luvulta lähtien. Vuoden 2001 jälkeen on ollut jatkuvasti vertailukautta lämpimämpää.
Nasan mukaan vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat kaikki viime vuosilta 2014-2018. Todennäköisimmässä järjestyksessä lueteltuina lämpimimmät vuodet ovat Nasan mukaan 2016, 2017, 2015, 2018, 2014, 2010, 2005, 2013, 2007 ja 2009. Kylmimmät vuodet ovat olleet 1904, 1909, 1908, 1917, 1910, 1911, 1907, 1903, 1890 ja 1912. NOAA:n listauksessa kymmenen globaalisti lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat 2016, 2015, 2017, 2018, 2014, 2010, 2013, 2005, 2009 ja 1998. Yhdeksän lämpimintä vuotta on mitattu vuosina 2005-2018.
NOAA:n mukaan vuosi 2018 oli 42. peräkkäinen vuosi, jonka lämpötila ylitti 1900-luvun keskiarvon. Vuodesta 1977 alkaen yksikään vuosi ei siis ole ollut 1900-luvun keskiarvoa kylmempi. Uusi ennätyslämmin vuosi on mitattu 2000-luvulla jo peräti viiteen kertaan: 2005, 2010, 2014, 2015 ja 2016. Vuosina 1880-1980 uusi ennätyslämmin vuosi mitattiin keskimäärin 13 vuoden välein, vuosina 1981-2018 jo keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila on noussut vuodesta 1880 lähtien keskimäärin 0,07 celsiusastetta vuosikymmenessä ja vuodesta 1981 lähtien 0,17 astetta vuosikymmenessä, siis yli kaksinkertaisesti aiempaan verrattuna. Vuosikymmenestä 2010-2019 on tulossa globaalin mittaushistorian lämpimin vuosikymmen.
Tämä väitteesi ”1930-luku-vänkäykseni ydin ei ole niinkään se, etteikö maailmanlaajuisesti olisi edelleen lämmennyt siitä noin 0,4 astetta” on muuten täysin väärin. Prosentuaalisesti siinä on aika iso virhe, koska lämpeneminen on ollut paljon voimakkaampaa.
Se lämpötilan paikallisuus 1930 luvulla mietityttää, luultavasti ainakin Grönlannissa
on ollut myös lämmintä, sama merivirta on voinut lämmittää sitäkin.
Ainakin se selittäisi osittain lentokone tapauksen mysteerin.
Toisen maailmansodan aikana (15.7.1942) tekivät 8 kpl lentokoneita pakkolaskun
Grönlantiin (itä) ja sinne myös jäivät, kun tehtaalta tuli uutta tavaraa ulos.
Ja sinne myös unohtuivat, kunnes kävivät harvinaisiksi maailmassa.
Niimpä 1990 luvun alussa käynnistyivät etsinnät, ja johtivat myös tulokseen.
Ja näin ollen 1992 yksi P-38F sulatettiin / kaivettiin esiin, jäätä oli
koneen päällä 82 m.
Kone lentää tänä päivänä nimellä "Glacier Girl"
Viime vuonna uutisoitiin parissakin lehdessä saman ryhmän kone löydöstä.
Tosin oli vasta kaikuluodattu, ja sitten poraamalla varmistettu koneen paikka.
Ja nyt oli jäätä päällä 91 m, eli lisäystä n 26 vuodessa 9 m, mikä on erikoista
tänä sulamisen aikana.
Aatsi Pirkanmaalta.
Kiitos kommentistasi. Itse asiassa 1930-luvun lämpöaallon paikallisuus tarkoittaa sitä, että se ei ollut globaali ilmiö, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla se näkyi sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Grönlannissa 1930-luvun lämpöaalto oli siis vieläkin voimakkaampi kuin Suomessa. Tämä on katsottavissa erinomaisen hyvin tämän linkin vasemmanpuoleisesta kartasta.
Lähetä kommentti