 |
| Mike Pitts kuvaa Tanya Streeteriä Välimeressä. Photo: David Jones, Plastic Ocean Film. |
Isossa-Britanniassa on alettu myydä jopa mandariineja ja appelsiineja valmiiksi kuorittuina - ja muovipakkaukseen pakattuina. Katso tästä linkistä Nathalie Gordonin valokuva kuorituista mandariineista sekä appelsiineista ja lue tästä linkistä asiaa käsittelevä artikkeli.
Jos kaikki Suomen maito ostettaisiin muovikorkillisissa tölkeissä, pelkkien korkkien kasvihuonekaasupäästöt vastaisivat vuosittain noin 27 miljoonan kilometrin autoilua. Valion kuluttajapalvelusta saamani tiedon mukaan korkilliset litran maitotölkit on valmistettu 84-prosenttisesti uusiutuvasta materiaalista. Uusiutuvasta materiaalista on valmistettu maitotölkin kartonkiaihio sekä korkki. Korkeissa käytettävä uusiutuva raaka-aine on sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvaa kasvietanolia. Tästä valmistetaan uusiutuvaa muovia. Raaka-aineen valmistustekniikka on brasilialaisen yrityksen kehittämä ja patentoima. Korkin kaulaosa ja kartonkiaihion sisä- ja ulkopinnalla oleva muovikalvo kuitenkin ovat öljypohjaista materiaalia, joka ei ole uusiutuvaa.
Tarvitaanko maitopurkeissa välttämättä korkkia? Pitäisikö tuotteissa ajatella kuluttajien vai maapallon tarpeita?
 |
| Lapset leikkivät muovijätealueella Filippiinien Manilassa. Kuva: Craig Leeson, Plastic Ocean Film. |
Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana maapallolla on tuotettu enemmän muovia kuin koko viime vuosisadalla (1900-luvulla). Esimerkiksi Yhdysvalloissa kulutettiin vuonna 2014 jokaista asukasta kohden noin 315 muovista virvoitusjuomapulloa.
Tuotetusta muovista yli 40 prosenttia käytetään erilaisiin pakkauksiin. Maailmanlaajuisesti vuoden aikana käytetään yli 500 miljardia muovipussia, siis noin miljoona muovipussia minuutissa. Yhden muovipussin keskimääräinen käyttöaika on vain noin 15 minuuttia. Puolet kaikesta tuotetusta muovista onkin kertakäyttöistä.
 |
| Muovijätettä Intian valtameressä. Kuva: David Jones, Plastic Ocean Film. |
Maailman talousfoorumissa (WEF) tammikuussa julkaistun Ellen MacArthur -säätiön tekemän selvityksen mukaan merissä tulee vuonna 2050 olemaan enemmän muovia kuin kaloja, kun vertaillaan niiden painoa.
Ennusteiden mukaan 99 prosenttia merilinnuista syö ravintonsa mukana muovia vuoteen 2050 mennessä. Keskellä valtamerta sijaitsevalla Midwayn atollilla tuhannet albatrossin poikaset kuolevat jo nyt muoviroskien takia nälkään ja myrkkyihin tai tukehtumalla. Nykyään arviolta joka kolmas poikanen menehtyy muoviroskien seurauksena. Albatrossin poikaset saavat mahansa täyteen muovia, kun niitä ruokkivat vanhemmat luulevat muoviroskia ruoaksi ja tuovat niitä nälkäisille poikasilleen.
Tänä vuonna julkaistava A Plastic Ocean on seikkailudokumentti, jota on kuvattu ympäri maapalloa 20 paikassa neljän vuoden aikana. Tutkimusmatkailijat Craig Leeson ja Tanya Streeter sekä kansainvälisten asiantuntijoiden ryhmä selvittävät elokuvassa muovisaasteen syitä ja seurauksia sekä etsivät ongelmiin ratkaisukeinoja.
Tietoja Plastic Ocean -elokuvasta
Ohjaaja: Craig Leeson
Pääosissa: Craig Leeson, Tanya Streeter, Dr. Lindsay Porter, Prof. Maria Cristina Fossi, Dr. Bonnie Monteleoni, Dr. François Galgani, Dr. Jennifer Lavers, Dr. Michael Gonsior, Prof. Susan Jobling
Special appearances: Dr. Sylvia Earle ja Sir David Attenborough
Katso elokuvan virallinen traileri
A Plastic Ocean Official Trailer
 |
| Tanya Streeter härkähaiden kanssa Fidžillä. Kuva: David Jones, Plastic Ocean Film. |
Tänä vuonna julkaistava A Plastic Ocean on seikkailudokumentti, jota on kuvattu ympäri maapalloa 20 paikassa neljän vuoden aikana. Tutkimusmatkailijat Craig Leeson ja Tanya Streeter sekä kansainvälisten asiantuntijoiden ryhmä selvittävät elokuvassa muovisaasteen syitä ja seurauksia sekä etsivät ongelmiin ratkaisukeinoja.
 |
| Tanya Streeter tarkastaa riutan kuntoa Fidžillä. Kuva: David Jones, Plastic Ocean Film. |
Tanya Streeter syntyi vuonna 1973 Caymansaarilla, opiskeli Englannissa mm. Brightonin yliopistossa ja asuu nykyään Texasin Austinissa. Elokuussa 2002 hän rikkoi vapaasukelluksen No Limits -lajin (alaspäin mennään kelkalla, ylös nostopallolla) miesten maailmanennätyksen ja piti kahden kuukauden ajan ennätystä hallussaan 160 metrin tuloksella, joka on yhä voimassa oleva naisten ennätys. Heinäkuussa 2003 hän rikkoi myös Variable Weight -lajin (alaspäin mennään kelkalla tai painojen kanssa, ylös omin voimin) miesten ennätyksen tuloksella 122 metriä. Kaikkien ennätyksenä tämä pysyi voimassa yli vuoden ja naisten ennätyksenä lähes seitsemän vuotta.
 |
| Tanya Streeter esittelee vapaasukellusta Ranskassa. Kuva: David Jones, Plastic Ocean Film. |
Ohjaaja: Craig Leeson
Pääosissa: Craig Leeson, Tanya Streeter, Dr. Lindsay Porter, Prof. Maria Cristina Fossi, Dr. Bonnie Monteleoni, Dr. François Galgani, Dr. Jennifer Lavers, Dr. Michael Gonsior, Prof. Susan Jobling
Special appearances: Dr. Sylvia Earle ja Sir David Attenborough
Katso elokuvan virallinen traileri
A Plastic Ocean Official Trailer
Elokuvan viralliset kotisivut
Facebook-sivu
Motto (Dr. Sylvia Earle)
Ei vettä, ei elämää. Ei sinistä, ei vihreää.
Lue myös nämä
Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä
Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones
Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut
Muovijätetsunami myös Atlantilla!
Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret
Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?
National Geographic: How a DVD Case Killed a Whale
Motto (Dr. Sylvia Earle)
Ei vettä, ei elämää. Ei sinistä, ei vihreää.
Lue myös nämä
Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä
Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones
Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut
Muovijätetsunami myös Atlantilla!
Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret
5 kommenttia:
Maitotölkin korkin ympäristövaikutuksia arvioitaessa olennaista lienee se, että vähentääkö se maidon hävikkiä. Parantaako se maidon säilyvyyttä joko tosiasiallisesti tai mielikuvatasolla (jälkimmäinenkin merkittävää, jos se käytännössä vähentää hävikkiä)? Jos vähentää (mitä siis en tiedä), niin sitten siitä saatava etu olisi suhteutettava tölkin ympäristöhaittoihin.
Hyvin sanottu jälleen kerran, Niko. Kiitos kommentistasi.
Valio ei ainakaan ole perustellut korkkia maidon säilyvyydellä vaan kuluttajien toivomalla käytön (avaamisen ja sulkemisen) helppoudella, josta tosin käyttäjien kokemukset ovat ristiriitaisia (kuulemma heikoilla käsillä vanha tölkkimalli korkillista helpompi avata).
Oleellinen asia on myös se, kummasta tölkkimallista maito saadaan tarkemmin otettua talteen. Varmaan tässäkin on käyttäjäkohtaisia eroja, mutta ainakin osa kuluttajista on sanonut, että korkilliseen tölkkiin jää helpommin pohjalle hieman käyttämätöntä maitoa (pitää olla entistä tarkempi, tuleeko kaikki maito kaadettua käyttöön).
Sen sijaan hyvin mielenkiintoinen ajatus on tuo, parantaako korkki maidon säilyvyyttä mielikuvitustasolla. Itse en edes ole ajatellut korkin vaikuttavan tähän.
Mikäli blogini lukijoilla on näistä asioista mielipiteitä ja henkilökohtaisia kokemuksia, laittakaa toki tulemaan kommentteja.
Voisi kuvitella, että sillä, että korkin saa ilmatiiviisti kiinni käyttökertojen välillä, olisi jotain tekemistä säilyvyyden kanssa.
Voi olla. Olisi kiinnostavaa nähdä tästä tutkimustuloksia. Tosin käytännön merkityksen tutkiminen voi olla aika hankalaa, koska kuluttajat ovat niin erilaisia. Merkitystä voisi olla ehkä vähän maitoa käyttävissä yksittäisten ihmisten talouksissa. Perheissä (ainakin isoissa) maito kuluu avaamisen jälkeen niin nopeasti loppuun, että merkitystä ei varmaankaan ole.
Yhteenvetoa valtamerten muovijätepyörteistä tässä linkissä.
Lähetä kommentti