NOAA/NWS: Suomen talvi 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin tavanomaista lämpimämpää on joulukuussa
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot joulukuun 2024 alusta heinäkuun 2025 loppuun asti ovat Suomessa 1-2 astetta lämpimämpiä kuin kyseisten ajankohtien pitkäaikaiset keskiarvot. Talvi joulukuun 2024 alusta helmikuun loppuun on ennusteen mukaan paikoin jopa 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Kaakkois-Suomessa.
Joulukuun alusta toukokuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulukuu, jolloin koko Suomessa ollaan 2-3 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Lähimpänä tavanomaista ovat helmikuu- ja huhtikuu, mutta silloinkin koko kuukauden keskilämpötila on kaikkialla Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä korkeampi.
Kolmen kuukauden jaksoista joulu-helmikuu on Suomessa tavanomaiseen verrattuna runsassateisin, kun taas maalis-toukokuu näyttää vähäsateisimmilta.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on joulukuu, mutta myös helmikuu erottuu sateisema kuukautena. Sen sijaan vähäsateisin varsinkin Etelä-Suomessa on maaliskuu.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
IRI: Suomen talvi ja kevät 2025 keskimääräistä leudompia, mutta helmi-huhtikuussa Pohjois-Suomessa keskimääräistä kylmempää
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) eilen julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksoista joulu-helmikuu ja maalis-toukokuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Myös tammi-maaliskuussa suurimmassa osassa Suomea lienee keskimääräistä leudompaa, mutta todennäköisyys ei ole yhtä suuri kuin em. jaksoilla. Sen sijaan helmi-huhtikuussa Etelä-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä kylmempää.
Sademäärissä on paljon alueellista vaihtelua, mutta maalis-toukokuussa suuressa osassa Suomea näyttäisi olevan keskimääräistä kuivempaa.
Copernicus Climate Change Service: Koko Suomessa sateinen ja yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi joulu-helmikuun että tammi-maaliskuun jaksojen olevan koko Suomessa vähintään kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmi-huhtikuussa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäisistä kuukausista tammikuu ja helmikuu ovat koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Maalis- ja huhtikuussa poikkeama jää 1-2 asteeseen.
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi joulu-helmikuun että tammi-maaliskuun jaksojen olevan koko Suomessa vähintään kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmi-huhtikuussa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäisistä kuukausista tammikuu ja helmikuu ovat koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Maalis- ja huhtikuussa poikkeama jää 1-2 asteeseen.
Sademäärät ovat keskimääräistä suurempia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla. Yksittäisistä kuukausista sateisimpina erottuvat joulukuu ja tammikuu.
Myös Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan joulu-helmikuun sekä tammi-maaliskuun jaksot ovat koko Suomessa vähintään kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Etelä-Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu myös helmi-huhtikuussa, kun taas Pohjois-Suomessa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Yksittäisistä kuukausistakin joulukuu, tammikuu ja helmikuu ovat yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Kahden seuraavan kuukauden poikkeamat ovat 1-2 astetta.
Sademäärät ovat keskimääräistä suurempia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla.
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa joulu-helmikuu sekä tammi-maaliskuu ovat koko Suomessa vähintään kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Päinvastoin kuin brittiennusteessa Pohjois-Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu myös helmi-huhtikuussa, kun taas Etelä-Suomessa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Joulukuun alusta maaliskuun loppuun kaikki yksittäisetkin kuukaudet ovat lähes koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Sademäärät ovat varsinkin joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa keskimääräistä suurempia.
Italian ilmatieteen laitos: Sateista ja joulu- sekä tammikuussa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot joulukuun ja maaliskuun välillä ovat Suomessa vähintään asteen keskimääräistä lämpimämpiä. Kahdella ensimmäisellä jaksolla varsinkin Keski-Suomessa voi olla jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäisistä kuukausista joulukuu ja tammikuu ovat tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä, kun suuressa osassa Suomea on yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Muutkin kuukaudet ovat koko Suomessa vähintään asteen keskimääräistä lämpimämpiä, paitsi huhtikuussa suuressa osassa Lappia on vain 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärät ovat keskimääräistä suurempia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla, selvimmin tammi-maaliskuussa.
Saksan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähintään asteen keskimääräistä lämpimämpi talvi
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) mukaan lämpimin jakso on joulu-helmikuu, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa on yli 2 astetta ja Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäisistä kuukausista joulukuu ja tammikuu ovat pohjoisinta Lappia luukuun ottamatta koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Muuten yksittäisten kuukausien poikkeamat jäävät 1-2 asteeseen, paitsi huhtikuussa Etelä-Suomessa saattaa jälleen olla yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden sademäärät näyttävät keskimääräistä suuremmilta, paitsi helmi-huhtikuussa keskimääräistä sateisempaa on vain Länsi-Lapissa.
ECMWF: Koko talvi Suomessa keskimäärin yli 2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, erityisesti tammikuu tavanomaiseen verrattuna lämmin koko Suomessa
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo joulu-helmikuun ja tammi-maaliskuun olevan koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmi-huhtikuussa maassamme on kaikkialla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäistä kuukausista tammikuu on koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu- ja helmikuussa on muuten sama tilanne, mutta varsinkin Lapin pohjoisosissa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Maalis- ja huhtikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo joulu-helmikuun ja tammi-maaliskuun olevan koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmi-huhtikuussa maassamme on kaikkialla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäistä kuukausista tammikuu on koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu- ja helmikuussa on muuten sama tilanne, mutta varsinkin Lapin pohjoisosissa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Maalis- ja huhtikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat keskimääräistä suurempia lähes koko Suomessa. Pienin poikkeama on helmi-huhtikuussa ja suurin varsinkin Lapissa joulu-helmikuussa.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Talven lämpimyys ja sateisuus näkyvät tässä ennusteessa vieläkin selvemmin kuin muissa ennusteissa
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että kaikki kolme seuraavaa kolmen kuukauden jaksoa ovat muuten koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, mutta helmi-huhtikuussa Länsi-Lapin poikkeama jää 1-2 asteeseen. Kaikki yksittäisetkin kuukaudet joulukuusta maaliskuuhun ovat keskimäärin yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä, mutta huhtikuussa poikkeama on Järvi-Suomen alueella yli 2 astetta, Pohjois- sekä Keski-Lapissa 0,5-1 astetta ja muualla Suomessa 1-2 astetta.
Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla keskimääräistä runsaampia suuremmalla todennäköisyydellä kuin muissa ennusteissa. Helmi-huhtikuussa sademäärät eivät enää poikkea keskimääräisestä niin suurella todennäköisyydellä kuin alkutalvesta, mutta edelleen on keskimääräistä sateisempaa.
Kanadan ilmatieteen laitos: Lopputalvi selvimmin keskimääräistä lämpimämpi ja Etelä-Suomessa paikoin mahdollisesti keskimääräistä vähäsateisempi
Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot joulukuun alun ja huhtikuun lopun välillä ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on helmikuu, jolloin Etelä-Suomessa on 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yllättäen lähimpänä tavanomaisia lukemia on joulukuu, jolloin Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää
Sademäärät ovat tavanomaiseen verrattuna korkeimpia joulu-helmikuussa. Sen jälkeen Etelä-Suomessa voi olla paikoin jopa keskimääräistä vähäsateisempaa.
Japanin ilmatieteen laitos: Suurimmassa osassa Suomea 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä korkeampia kolmella seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla. Myös kaikki yksittäiset kuukaudet joulukuun alusta huhtikuun loppuun ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Paikoin voi olla jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ainoastaan huhtikuussa poikkeama saattaa jäädä Kainuun tienoilla 0,5-1 asteeseen.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä korkeampia kolmella seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla. Myös kaikki yksittäiset kuukaudet joulukuun alusta huhtikuun loppuun ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Paikoin voi olla jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ainoastaan huhtikuussa poikkeama saattaa jäädä Kainuun tienoilla 0,5-1 asteeseen.
Kolmen kuukauden sademäärät ovat lähes kaikkialla keskimääräistä suurempia. Joulu-helmikuussa sateisuus painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen, tammi-maaliskuussa lähinnä Lappiin.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvipoutaa ja -2 asteen lämpötilaa. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, korkeimmillaan +4 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Pakkasiin vaikuttavia polaaripyörteen ja NAO-värähtelyn muutoksia on hankala ennakoida kovin paljon etukäteen
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Suomen talvilämpötiloihin vaikuttaa merkittävästi Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre, joka pitää kylmän ilman napa-alueella. Polaaripyörteen hajoaminen tarkoittaa sitä, että kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää. Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi Joanna Rinteen ja ylimeteorologi Henri Nymanin kirjoitukset.
Talvisäähämme vaikuttaa myös NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.
Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.
Viime vuosina vuodenaikaisennusteet ovat olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Näistä hyvä esimerkki on polaaripyörteen hajoaminen. Vuodenaikaisennusteille onkin tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Esimerkiksi yhtä kylmä helmi-maaliskuun vaihde kuin vuonna 2018 toistuu Suomessa keskimäärin vain kerran tai pari vuosisadassa. Maaliskuu oli 2000-luvun neljänneksi kylmin. The Weather Company ennusti Suomeen kylmää maaliskuuta jo tammikuussa, mutta muiden tutkimuslaitosten tietoihin tällainen ennuste ilmestyi vasta helmikuun puolivälissä polaaripyörteen hajoamisen myötä. The Weather Company oli ennusteissaan odottanut polaaripyörteen hajoamista pitkään, joskin sekin alkoi jo vähän epäröidä, kun polaaripyörre ei aluksi näyttänytkään hajoavan talven aikana
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
